Kitaaba Daaniʼel – Dhibba Tokko fi Torbaatamii Tokko

Kitaabni *The Keys of This Blood: The Struggle for World Dominion Between Pope John Paul II, Mikhail Gorbachev, and the Capitalist West* jedhamu Malachi Martin ti, yeroo jalqabaatiif bara 1990 keessatti maxxanfamte. Martin gahee Pope John Paul II akka nama siyaasaa fi dippilomaasii addunyaa keessatti jijjiirama guddaa fidu ta’eetti, walakkaa lammaffaa jaarraa 20ffaa keessatti, qorata. Inni gahee Pope’n kufaatii Komunizimii Awurooppaa Bahaa keessatti qabu irratti mari’ata. Kitaabni kun ilaalcha Kaatolikii irratti hundaa’uun humnoota hojii irra oolan kan raawwii lakkoofsa afurtamaa Daani’el boqonnaa kudha tokkoo, yeroo dhumaatti bara 1989 keessatti, fidan dhiheessa.

Maartiin hooggansa Miikaa’el Gorbaachov jalatti Gamtaa Sooviyeetii keessatti sochiiwwan keessaa jiran xiinxala; keessumaa imaammata Gorbaachov kan “glasnost” (iftoomina) fi “perestroika” (deebisanii ijaaruu) jedhaman irratti xiyyeeffata. Inni rakkoowwan Gamtaa Sooviyeetii mudatanii fi yaalii Gorbaachov sirna Komuunistii haaromsuuf godhe irratti mari’ata. Inni dhiphinaawwan ji’oopoolitikaa fi wal’aansoo aangoo Gamtaa Sooviyeetii (mooticha kibbaa—jawwee), Mana Kiristaanaa Katolikii (mooticha kaabaa—bineensa), fi waan inni Dhiha kaappitaalaawaa jedhu (waraana bakka-buutaa mooticha kaabaa—raajicha sobaa) gidduu jiran qorata. Inni walitti bu’iinsa yaada mootummaa, basaasa, fi hojiiwwan dhokataa bara Waraana Qabbanaa’aa sana ibsan irratti mari’atee, yaalii qaamolee garaagaraa fuuldura addunyaa bocuuf godhanis qorata.

Maartiin Kaatoilikummaa akka humna siyaasaa fi dippilomaasii addunyaatti qabanitti barbaachisummaa isaa ni cimsaa. Inni akka falmutti, Mana Kiristaanaa Kaatoilikii, geggeessummaa Phaaphaasii Yohaannis Phaawulos II jalatti, yeroo kana keessatti deemsa seenaa bocuu keessatti akkasumas bu’aa Lolaa Qabbanaa’aa irratti dhiibbaa geessisuu keessatti gahee murteessaa taphatte. Inni dhiibbaa Yohaannis Phaawulosii mul’atawwan Maariyaam Faaximaa, Poorchugaal keessatti ta’an keessaa ni kaa’a; akkasumas dhiibbaa Faaximaan taateewwan addunyaa irratti qabduu fi gahee Mana Kiristaanaa Kaatoilikii deemsa seenaa bocuu keessatti qaban ni adda baasa. Maartiin akka yaadutti, taateewwan Faaximaa keessatti raawwataman hiika raajii fi hiika ji’oo-poolitikaa guddaa qabu; keessumaa keessatti yeroo Lolaa Qabbanaa’aa.

Maartin iccitiin Faaximaa saddan icciitii, kanneen jedhaman akka Dubroo Maariyaamiin daa’imman tiksitoota xixiqqoo sadii keessatti Faaximaatti bara 1917 mul’ifaman, qorata. Inni akka jedhuutti, iccitiin sadaffaan, inni jalqaba irraa mootummaa Vaatiikaaniin dhokfamee turee fi bara 2000 qofa ifatti ibsame, waa’ee mootummaa Kaatolikii fi addunyaa gara fuulduraatti akeekkachiisa apokaaliipsii of keessaa qaba ture. Maartin akka falmutti, wantoonni Faaximaatti raawwataman, mul’atawwanii fi ergaawwan Dubroo Maariyaamiin dabarfaman dabalatee, siyaasaa addunyaa guutuu irratti hiika guddaa qaban turan; akkasumas bara Qabsoo Qabbanaa’aa keessatti falmii komuniizimii fi kaappitaaliizimii gidduu ture irratti bu’aa olaanaa qabu turan.

Maartin raajii Phaaphaasii Yohaannis Phaawulos Lammaffaa akka nama raajiiwwan Faaximaa keessatti raawwatamuu isaanii keessatti gahee ijoo qabuutti ifa godha. Inni akka yaadutti, Yohaannis Phaawulos Lammaffaan ofii isaa akka “episkooppii uffata adii uffate” iccitii sadaffaa Faaximaa keessatti eerametti ilaala ture; akkasumas phaaphaasummaa isaa akka ergama humnoota hamaa dura dhaabbachuu fi haaromsa hafuuraa Mana Kiristaanaa Kaatooilikii keessatti fi hawaasa bal’aa keessatti guddisuuf kennameetti hubata ture.

Maartiin ergaawwan Faaximaa waraana hafuuraa barbaachisummaa isaa fi humnoota hamminaa, Waldaa Kaatolikii keessatti keessaa fi alaan jiranis, Waldaan Kaatolikii akka isaaniin wal falmitu irratti xiyyeeffatan jedhee ni yaada. Innis taateewwan Faaximaatti raawwataman addunyaa ammayyaa keessatti rakkoolee ilmaan namaa mudatan hubachuu fi isaan furuuf bu’uura hafuuraa fi naamusaa kennan jedhee falma. Ergaawwan Faaximaa ergaa seexanaa ti; kunis yeroo dhihoo keessatti seerri Dilbataa dhufu sana irratti yeroo inni Kiristoosiin “fakkaatu,” Kaatolikummaa Seexana akka Kiristoositti fudhachuuf kan qopheessu dha.

Antikiristo jechuun Phaaphaasii Roomaa fi Seexana lamaan isaanii calaqqee dha; sababni isaas Phaaphaasiin Roomaa bakka bu’aa Seexanaa isa lafa irraa ti. “Akkasitti Seexanni aangoo fi mirga addaa Yihowaa saamate. Namichi cubbuu teessoo Waaqayyoo irra taa’a; ofii isaa Waaqayyo ta’uu labsaa, Waaqayyo irra ol ta’ee hojjeta.” Yeroo inni to’annoo harka isaa seenu addunyaa to’atu, Seexanni akka inni “namootaaf akka isaan mootummaa isaa jalatti bitamtoota ta’anitti ajaju, akka fedhii isaatti isaaniin hojjetamu, bulchamu, fi to’atamu” ni kaayyeffata. Teessoo amantii irraa ittiin bulchu qabaachuuf Waldaa Kaatolikii uume; teessoo mootummaa irraa ittiin bulchu qabaachuuf immoo Mootummoota Gamtooman uume.

Dinqii Faatimaa, fi raajii isaa kan seexanaa, isa Seexanni itti fayyadamee sirna raajii tokko qopheesseedha; sirni kun yeroo inni mulʼatuu fi Kiristoosin fakkeessutti, Kaatolikummaan mana amantii isaanii saffisaan harka toʼannaa isaa jala akka galchan ni dandeessisa. Fakkeessuun isaa kan Kiristoos, Seera Dilbataa dhihoo dhufu irratti jalqaba; kunis Daaniʼel boqonnaa kudha tokkoo keessatti lakkoofsa kudha jaha, lakkoofsa digdamii lama, lakkoofsa soddomii tokko, fi lakkoofsa afurtamii tokkoon bakka buʼameera.

ⴰⵙ ⵉⵎⴰⵍ ⵏ ⵓⵙⵙⴰⵏ ⵏ ⵍⴰⵃⴰⴷ ⴳ ⵉⵡⵓⵏⵉⵜⴷ ⵙⵜⴰⵜⵙ, «ⴰⴽⵓⴷ ⵢⵓⵙⵉ ⵏ ⵓⵡⵓⵔⵉ ⴰⵎⵙⵀⴰⵍ ⵏ ⵛⵛⵉⵟⴰⵏ». ⴳ ⴰⵙⵙⴰⵕⵓ ⵏ ⵔⴻⴼⴻⵍⴰⵙⵢⵓⵏ, ⵉⵙⵉⵏⴹⵉⵙ ⵡⵉⵙ ⴽⵕⴰⴹ ⴷ ⵎⵔⴰⵡ, ⴰⵢⴰⵜ ⵡⵉⵙ ⵢⴰⵏ ⴷ ⵎⵔⴰⵡ, ⵉⵡⵓⵏⵉⵜⴷ ⵙⵜⴰⵜⵙ «ⵉⵙⴰⵡⴰⵍ» ⴰⵎⵎ ⵓⴷⵔⴰⴳⵓⵏ, ⵉⵎⵎⴰ ⴷⴻⴳ ⴰⵢⴰⵜ ⵡⵉⵙ ⴽⵕⴰⴹ ⴷ ⵎⵔⴰⵡ, ⵏⵏⴰ ⵖⴰⵙ ⵉⵙⴱⴰⵢⵢⴻⵏ ⴰⵢⵍⵍⵉ ⵉⵜⵜⵓⵙⴽⴰⵔⵏ ⵎⵉⵏⵣⵉ ⵉⵡⵓⵏⵉⵜⴷ ⵙⵜⴰⵜⵙ «ⵉⵙⴰⵡⴰⵍ», ⵙ ⵓⵙⴷⴰⴷ ⵏ ⵓⵣⵔⴻⴼ ⵏ ⵍⴰⵃⴰⴷ, ⵛⵛⵉⵟⴰⵏ ⵉⵜⵜⴱⴰⵏⵉ ⴰⵎⵎ ⵡⴰⵏⵏⴰ ⵉⵜⵜⵙⵙⴻⵖⵍⴰⵢⵏ ⵜⵉⵎⵙⵉ ⴰⴷ ⵜⴻⵣⵣⵓⵔ ⵙⴳ ⵢⵉⵜⵊ.

Ergaawwan Faaximaa dinqii namoota taatee sana irratti argamaniin mirkanaaʼan; isaanis gaazexoota mootummaa amantii-hin-jiraannee taʼan kanneen himata “Dubartiin Qulqulleettiin” jedhamtu jiʼa Caamsaa irraa jalqabee hanga dinqii Onkoloolessa 13, 1917tti, guyyaa kudha-sadaffaatti ijoollee sadii daawwatte jedhamee dhihaate sobsiisuuf jecha achitti argamanidhaan ragaan itti kenname. Dhaabbanni oduu amantii-hin-jiraannee hundinuu yeroo dinqiin sun Faaximaatti raawwatametti achitti argame taatee sana mirkaneesse. Inni dinqii dhugaa ture (kan Seexanaa).

Akkuma Maalaakii Maarṭiin kitaaba isaa keessatti ibseetti, Phaaphaasi Yohaannis Phaawulos Waamicha isaatiin Maariyaam Faaximaa jalatti qajeelfamaa ture. Raajii iccitii Faaximaa, kan hanga bara 2000tti hin mul’ifamin, dhugumatti raajii Seexanaati; garuu guyyoota dhumaa keessatti Yesuus guyyoota jalqabaa irra deebi’a. Kitaabni Macaafa Qulqulluu keessaa inni durii hundumaa, kitaabni jalqabaa Museen barreesse, Kitaaba Iyyoob ti; innis Iyyoob, isa kuma dhibba afurtamii afurii bakka bu’u, adda baasa; raajiiwwan hundinuu guyyoota dhumaa keessatti karaa guutuu ta’een ni raawwatamuutii. Seexanni, seenaa Iyyoob keessatti, Iyyoob irratti du’aa fi badiisa fiduuf ni hayyamame; kaayyoon isaas Iyyoobin qoruudhaaf ture. Dinqiiwwan Seexanni guyyoota dhumaa keessatti raawwachuuf hayyamame, dinqiiwwan dhugaa dha. Isaan dinqiiwwan Seexanaa ti; garuu Waaqayyo, kaayyoo isa Seexanni Iyyoobin qoruuf itti hayyamame sanaafuma, Seexanni hojii isaa isa gonfoo ta’e akka raawwatu ni hayyame.

Ergaa Faatimaa kitaaba Malaaḵii Maartiin keessatti argaman akka caasaa raajii Kaatolikummaa bara dhumaa keessatti, wal’aansoo keessaa kan waldaa amantii keessatti adeemsifamuun walqabatee dhiyaatu; kunis akka paappaasii gaarii fi paappaasii hamaa gidduutti, yookaan akka paappaasii sirna eegduu fi paappaasii libiraalaa gidduutti bakka buufamuu danda’a. Paappaasichi sirna eegduun, akkasumas akka dubbisa Maartiin waa’ee dinqii sanaatti paappaasii gaariin, hubannoo isaa irratti kan ijaaru Manni Maree Vaatiikaan Tokkoffaa irratti dha; kunis Vaatiikaan I jedhamuun beekama; innis Mudde 8, 1869 irraa hanga Adoolessa 20, 1870tti gaggeeffame; Paappaasii Piyoos IX tiin waamamee walitti qabame; kaayyoon isaa inni guddaan dogmaa dogoggora irraa bilisa ta’uu paappaasummaa hiikuu, akkasumas dhimmoota ti’ooloojii fi barsiisummaa adda addaa yeroo sana Waldaa Kaatolikii mudatan irratti furmaata barbaaduu ture. Manni Maree Vaatiikaan Lammaffaa, kan yeroo baay’ee Vaatiikaan II jedhamuun beekamu, yeroo baay’ee boodarra, jechuunis Onkoloolessa 11, 1962 irraa hanga Mudde 8, 1965tti gaggeeffame. Innis Paappaasii Yohaannis XXIII tiin waamamee walitti qabame; du’a Yohaannis XXIII boodaas Paappaasii Phaawuloos VI tiin itti fufsiifame.

Bara xumura Kaatolikummaa, akkuma Maartiin ibsetti, wal’aansoo gidduu dogoggora hin qabuu ta’uu fi aangoo ol’aantummaa mana kiristaanaa Roomaa kan Vaatiikaan I keessatti ibsame, fi bilisa yaadaatiin kan yeroo ammaa Fraansis “paaphaasii dammaqe” jedhamuun mul’atu, akkasumas sanadoota Vaatiikaan II keessatti bakka bu’ame, adda baasa. Maartiin jechuun, wal’aansoo mala mootummaa mana kiristaanaa to’achuuf dhiyaatan kana lamaan keessaa keessaatti, waraanni biyyaalessaa addunyaa sadaffaan ni dhoo’a; Yesuusis ni deebi’a, gara lafaatti ni bu’a, paaphaasii gaarii irratti eebba isaa ni kaa’a, teessoo mana kiristaanaa Kaatolikii ni qabata.

Keeyyata kudha shanii hamma kudhan keessaa, seenaa seera Dilbataa keeyyata kudha jahaatti dursee battaluma sanatti ta’u ibsu, waraana bakka-bu’ummaa isa sadaffaa fi isa dhumaa ni ibsa. Innis waraana keeyyata kudha tokkoo fi kudha lama keessatti injifannoo Puutiin booda dhufu dha; garuu gidduu keeyyatawwan sadii sanaa keessatti, keeyyanni kudha afur Katoolikummaan yoom seenaa guyyoota dhumaa keessa seenu akka ta’e ni adda baasa.

Akka Isaayaasitti sagaaltuun Roomaa bara mootummaa jahaffaa raajii Macaafa Qulqulluu isa fakkeenyaan ibsame, waggoota torbaatamaatti irraanfatamti. Yeroo jalqabaatiif bara 538tti paappaasonni lafa irratti teessoo isaanii irratti ol kaafaman, mallattoon karaa teessoo ishee irra kaaʼamuu ishee dura ture labsii Yuustiniyaan bara 533 ture.

Seenaa murtee Yustiniyaanoos naannoo jiru irraa hubatamuun, Yustiniyaanoos falmii amantii mootummaa keessatti jeequmsa uumaa ture sana dhaabuudhaan mootummaa isaa irratti to’annoo isaa jabeessuuf akka yaale mul’isa. Falmichi sunis waldaa Kiristaanaa jedhamtu keessaa eenyutu mataa ta’a jedhu ture; jechuunis waldaan baha keessa jirtu, Qonstantinoophiyaa keessatti argamtu, moo waldaan dhihaa keessa jirtu, Roomaa keessatti argamtu. Lakkoofsa kudha sadii keessatti, pirezidaantiin mootummaa Gamtaa Ameerikaa inni dhumaa falmii tokkoon wal qunnamsiifamee, kan seenaa Yustiniyaanoos wajjin walfakkaatu hordofuuf isa dirqisiisu ni mudata; innis aangoo isaa jabeessuuf deeggarsa siyaasaa barbaachisu hundeessuuf, waldaan Kaatolikii mataa waldootaati, akkasumas sirreessaa gantootaati jedhee labsuuf dirqama.

Nu jedhu irratti, nuti raajiiwwan Faaximaa kan seexana irraa maddan irratti amanamummaa tokko illee kaa’uu hin qabnu; garuu waan Dubbii Waaqayyoo keessatti mul’ate arguuf dirqamneerra. Jalqaba jaarraa digdammaffaa keessatti gaanfawwan lamaan bineensa lafaa sanaa dhaloota isaanii isa sadaffaatti seenan; kunis dhaloota waliigalteeti. Gaanfi Riiphaabilikaanii sirna maallaqaa isaa baankii addunyaa harka kenne; isaanis madda isaanii mana Gaachana Diimaa, Rothschilds jedhaman, fi walitti hidhata isaanii isa dhokataa Illuminati, Freemasonry, hawaasa iccitii fi ajaja Jezuwotaan duubatti deebi’anii hordofu. Obboleettii Waayit qaamota kana irraa ifatti akeekkachiisti. Yeroo walfakkaataa keessatti Adveentizmiin Laa’oodiikiiyaa, akka gaanfa Pirootestaantii ta’een, dhaabbilee barnootaa fi amantii isaa bulchiinsa addunyaatti dabarsee kenne.

Yeroo sana keessa, mootummaan ammayyaa kaabaa seenaa isaa Dhiibbaan Faransaayii Ruusiyaa irraa jalqaba; mootummaan ammayyaa kaabaa immoo dinqii Faaximaa irraa seenaa isaa jalqaba. Akkuma Malaakii Maarteen kitaaba isaa keessatti jabeessee ibsutti, wal’aansoo keessaa abbaa qabeenyaa gaarii fi hamaa gidduu jiru bira darbee, ergaawwan Faaximaa wal’aansoo Katoolikummaa fi waaqayyolessummaa waliigalaa gidduu jiru adda baasan; garuu caalaatti ifatti immoo waaqayyolessummaa Ruusiyaa irratti. Icitiin paaphaasiin bara 1917 keessa irratti hojjechuu qabu of keessaa abdii (seexanaawaa) qaba ture; jechuunis, yoo paaphaasiin konkilaawee waamee Ruusiyaa Durba Maariyaamiif kenne, yeroo sana waraanni addunyaa lammaffaan hin dhufu ture. Akkasumas, yoo paaphaasiin didde, Ruusiyaan falaasama ishee bal’inaan ni facaasdi, yeroo sana immoo waraanni addunyaa kan biraan ni dhufa jedhee ibsa ture.

Lolli Addunyaa lammaffaan waraanni Kaatoolikummaa irratti Kominizaamii Raashiyaa geggeeffame of keessatti hammate. Waraana sana keessatti waraanni bakka-bu’aa Kaatoolikummaa Naazii Jarmanii ture. Phaaphaasummaan yeroo hundumaa waraana bakka-bu’aa ni fayyadama. Bara 1933 keessatti waldaan Kaatooolikaa, hojii Kaardinaal Paashelii tiin, Adoolf Hitlar wajjin waliigaltee konkordaatii mallatteessite; kunis Hitlar Jarmanii to’annoo jala galchuu akka danda’u isa dandeessise; akkasumas akka ragaa Hitlar mataa isaatti, waliigalteen sun (konkordaatichi) gaaffii Yihuudotaa hiikuu akka danda’u isa taasise. Lolli Addunyaa II keessatti Naazoonni irratti Raashiyaa amantii hin qabneetti akka waraana bakka-bu’aa phaaphaasummaatti tajaajilan; akkasumas lola lammaffaa keessaa kan waraana bakka-bu’ootaa, amma Yukireen keessatti raawwatamaa jiru, waraana bakka-bu’aa Naazii biraatiin raawwatamaa jira.

Nuti mata duree itti aanu keessatti qorannoo kana itti fufna.