Daaniʼel boqonnaa kudhan keessatti yeroo sadii tuqame; yeroo jalqabaa fi yeroo dhumaa Gabriʼeelin, yeroo giddugaleessaa immoo Kiristoosiin. Tuqaan giddugaleessaa sun isa Daaniʼel xuraaʼummaa isaa akka baayʼee cimaatti itti dhagaʼame ture; sababiin isaas, mallattoon dhugaa giddugaleessaa fincila bakka buʼa. Daaniʼel yeroo lammaffaa kan tuqe Miikaaʼel ture; inni guyyaa digdamaa tokkoo dhuma irratti gad buʼee ture.

Dhuma guyyaa fakkeenyaa sadii fi walakkaa dhuma irratti, yeroo dhugaa baatonni lamao kan Mul’ata boqonnaa kudha tokkoo daandii irratti du’anii ciisan keessatti, sagaleen tokko dhugaa baatota lamaan kaasa. Inni sagalee ergamaa ol aantichaa isa kaasuudha. Bu’uun Miikaa’el kan Daani’el boqonnaa kudhan keessatti, guyyaa digdamii lammaffaa irratti, ka’uumsa dhugaa baatota lamaan kan bara 2023 wajjin wal simata. Yeroo dhugaa baatonni lamaan daandii irratti du’anii ciisanitti, Hisqi’eel lafeewwan isaanii faca’an argisiifamee, lafeewwan goggogan du’an sun kan sulula keessa jiran deebi’anii kaafamuu danda’u jechuun yaada isaa akka ibsu gaafatame; Hisqi’eel immoo, “Yaa Gooftaa, ati ni beekta” jedhee qofa deebise.

ପରେ ଯିହେଜ୍କେଲଙ୍କୁ ସେହି ହାଡଗୁଡ଼ିକ ପ୍ରତି ଭବିଷ୍ୟଦ୍ବାଣୀ କରିବାକୁ କୁହାଗଲା; ସେ ତାହା କଲେ, ଏବଂ ସେ କରିବାବେଳେ ସେଗୁଡ଼ିକ ଏକତ୍ର ଗଠିତ ହେଲା, କିନ୍ତୁ ତଥାପି ସଜୀବ ହେଲା ନାହିଁ। ଯିହେଜ୍କେଲଙ୍କ ପ୍ରଥମ ଭବିଷ୍ୟଦ୍ବାଣୀ ହାଡଗୁଡ଼ିକୁ ଏକତ୍ର ସଂଗ୍ରହ କଲା, କିନ୍ତୁ ସେହି ହାଡଗୁଡ଼ିକୁ ଏକ ସେନାରୂପେ ପୁନର୍ଜୀବିତ କରିବା ପାଇଁ ଦ୍ୱିତୀୟ ଭବିଷ୍ୟଦ୍ବାଣୀ ଆବଶ୍ୟକ ହେଲା। ଯିହେଜ୍କେଲଙ୍କ ଦ୍ୱିତୀୟ ଭବିଷ୍ୟଦ୍ବାଣୀ ହେଉଛି ତୃତୀୟ ବିପଦର ଭବିଷ୍ୟଦ୍ବାଣୀ, ଯାହାକୁ ସେହି ଚାରି ପବନ ଦ୍ୱାରା ପ୍ରତିନିଧିତ୍ୱ କରାଯାଇଛି, ଯେଉଁମାନେ ହାଡଗୁଡ଼ିକୁ ଜୀବନ ଦେଲେ। ପ୍ରଥମ ଆଦମ ପୂର୍ଣ୍ଣତାରେ ସୃଷ୍ଟି ହୋଇଥିଲେ, କିନ୍ତୁ ପରେ ପାପ କରି ସମସ୍ତ ତାଙ୍କର ବଂଶଧରମାନଙ୍କ ଉପରେ ମୃତ୍ୟୁକୁ ପ୍ରବାହିତ କଲେ। ଯିହେଜ୍କେଲଙ୍କ ମୃତ ହାଡଗୁଡ଼ିକର ପୁନରୁତ୍ଥାନ ଆଦମଙ୍କ ପୂର୍ଣ୍ଣତାରେ ସୃଷ୍ଟି ସହ ସମାନାନ୍ତର, କାରଣ ଆଦମ ପ୍ରଥମେ ଗଠିତ ହେଲେ, ଏବଂ ପରେ ପ୍ରଭୁ ତାଙ୍କ ମଧ୍ୟରେ ଜୀବନର ଶ୍ୱାସ ଫୁଙ୍କିଦେଲେ।

Kun jechuun, yeroo markhaanonni lamaan gara jireenyaatti deebifamanitti qaama ulfina-qabeessa ni argatu jechuu miti; sababiin isaas kun hanga dhufaatii lammaffaatti hin taʼu. Garuu duʼaa-kaʼuun isaanii mulʼata Daaniʼel isa mulʼata kausatiivii “marah” jedhamu wajjin wal-sima; yeroo isaanii gara fakkii isaanii yeroo sana arganitti jijjiiraman. Sarara irratti sararaan, adeemsi mallattoo kaaʼamuu kun dhugaa-baatuu raajii tiin of eeggannoodhaan baayʼee sirriitti ibsameera.

Mulʼata boqonnaa kudha tokko keessatti, “guyyaa sadii fi walakkaa booddee Hafuuri jireenyaa kan Waaqayyo biraa dhufe” keessa isaanii, jechuunis dhugaa-baatota lamaan sanaa, seene; “isaanis” yeroo sana “miilla isaanii irra dhaabatan; warra isaan argu hunduma irrattis sodaan guddaan buʼe”; achi boodas “sagaleen guddaan samii irraa isaaniin, As ol baʼaa, jedhee dubbate. Isaanis duumessa keessa taʼanii gara samii ol baʼan; diinonni isaanii immoo isaan ni argan.”

Jalqabatti, Hafuurri isaan keessa seene; itti aansuudhaanis miilla isaanii irra dhaabbatan; yeroo isaan dhaabbatanittis, warri diina isaanii du’a isaanii irratti duraan gammadaa turan sodaan isaanitti bu’e. Ergasii sagaleen tokko gara oliitti isaan waama, diinoonni isaaniis taatee sana ni argu. Hisqiʼeel wajjin, jalqabatti isaanii akka warra bittinnaaʼanii fi duʼanii sulula keessatti jiranitti beekamu; itti aansuudhaan raajiin tokko labsama kan isaan walitti qabu; ergasii raajiin lammaffaan akka loltoota guddaa tokkootti akka dhaabbatan ni taasisa. Daaniʼeel wajjinis, inni jalqabatti mulʼata guddaa kan gosa lama adda baasuu uumu ni arga; ergasii yeroo sadii ni tuqama.

ପ୍ରଥମଥର ସେ ସ୍ପର୍ଶିତ ହେବାବେଳେ ତାଙ୍କର କୌଣସି ଶକ୍ତି ନଥିଲା, ସେ ଗାଢ଼ ନିଦ୍ରାରେ ଥିଲେ, ଏବଂ ତାଙ୍କର ମୁହଁ ଭୂମିଦିଗକୁ ଥିଲା। ନିଦ୍ରା ମୃତ୍ୟୁର ପ୍ରତୀକ। ତଥାପି ସେ କହାଯାଇଥିବା ବଚନଗୁଡ଼ିକୁ ଶୁଣିଲେ।

Kana kanaan hin dinqisiifatin; saʼaatiin itti warri awwaalcha keessa jiran hundinuu sagalee isaa dhagaʼan ni dhufa. Yohaannis 5:28.

Sana booda Gabriʼel Daaniʼeliin harkaafi jilba isaa irra buuse; achiis akka inni dhaabatu isa ajaje; innis utuu hollachaa jiruu dhaabate. Ergasii inni dubbii Gabriʼel dhagaʼe; garuu dubbii dhabee hafee ture. Hisqiʼeelis mulʼata Kiristoos arge ture; innis walitti aansuu taateewwan walfakkaataa ni fide.

Mataan samii sana olitti isaaani gubbaatti teessoo fakkaatu tokko ture; innis akkuma bifa dhagaa safiiraa fakkaata ture; fakkeenya teessichaa irraas bifa nama tokkoo fakkaatu, isa irratti olitti jiru, ni mul’ate. Ani bifa ambaarii fakkaatu tokko nan arge; innis akkuma bifa ibiddaa isa keessaatti naannoo hundaan marfameetti fakkaata ture; bifa mudhii isaa irraa gara oliitti, akkasumas bifa mudhii isaa irraa gara gadiitti, ani waan akka bifa ibiddaa fakkaatu nan arge; innis ifa naannoo hundaan qabatee ture. Akkuma bifa qawwee roobaa isa guyyaa roobaa duumessa keessa jiru sanaa, akkasuma bifi ulfina naannoo hundaa ture. Kunis bifa fakkeenya ulfina Waaqayyoo ture. Yeroon isa argetti, ani addaan koo irratti nan kufe; sagalee nama dubbachaa jiruu tokkoos nan dhaga’e. Innis naan jedhe, Yaa ilma namaa, miilla kee irra dhaabadhu, anis sitti nan dubbadha. Yeroo inni natti dubbate, hafuurichi keessa koo seenee miilla koo irra na dhaabe; anis isa natti dubbachaa ture nan dhaga’e. Hisqi’el 1:26–2:2.

Mul’anni kun Hisqi’eelii fi Daani’eeliis biyyootti gad of deebise; isaanis lafa irratti kufanii diriirfaman. Haala sana keessattillee isaan lachuu dubbii Gooftaa dhaga’an; dubbiilee isaanitti dubbataman dhaga’uufis haala dhaabbatanii akka ta’an godhaman; yeroo isaan dubbii sana dhaga’anis, “Hafuuri isaan keessa seene.” Walitti dhufeenyi waaqummaa fudhatama Dubbii Waaqayyoo kan Hafuura Qulqulluudhaan geeffamuun raawwatama. “Dubbiin” isa waaqummaa gara namummaatti dabarsu dha. Dhugaan kun, seenaa raajii Gaabri’eel boqonnaa kudha tokko keessatti Daani’eeliif kennu keessaa ulfinaa fi hiika isaa hubachuuf beekamuu qaba. Seenaa raajii boqonnaa kudha tokko keessatti ibsame sun, karaa zayitii qulqulluu durboota ogeeyyii ta’anitti geeffamu dha.

Hisqiʼeel wajjin, inni achumaan ergaa Adveentizimii Laaʼodiqiyaa dhiheessuuf akka taʼe ni ajajama; haa taʼu malee, mana fincilaa waan taʼaniif Adveentizimiin Laaʼodiqiyaa dubbii isaa akka hin dhageenye Hisqiʼeel jalqabuma irraa ni beeksifama. Muuxannoon Hisqiʼeel boqonnaa jahaffaa keessatti muuxannoo Isaayyaas ti; kanaafuu ragoota lama irratti, yeroo Waaqayyo Daaniʼel hirriba irraa isa dammaqsu—kunis mallattoo duʼaa dha—Daaniʼeliif mana fincilaa Adveentizimii Laaʼodiqiyaaaf ergaan ni kennama, isaan garuu hin dhagaʼan.

Achi Daniel yeroo lammaffaaf Kiristoosiin ofii isaatiin tuqame; innis akkuma yeroo durii dhagaa boba’aa iddoo aarsaa irraa fuudhee afaan Isaayyaas tuqe sana, afaan Danielis tuqe. Sana booddee Daniel dubbachuu danda’e; ta’us humna hin qabne ture, hafuura illee hin qabne ture. Akkuma Hisqi’eelitti hafuuri ergaa “bubbee afurii” wajjin dhufa; kunis raajii Hisqi’eel isa lammaffaa ture. Raajiin Hisqi’eel waa’ee bubbee afurii waa’ee tuqaa sadaffaa Daniel wajjin wal simata; yeroo sana lafeewwan keessa hafuuri seenee isaanis akka loltoota jaboo dhaabataniiru. Daniel tuqaa sadaffaa isaa keessatti cimsama.

Adoolessa 18, 2020tti, sabni Waaqayyoo warri dhuma baraa faca’anii yeroo tursiisaa fakkeenya sanaa keessa seenan. Seenaa mallatteeffamuu sanaa keessatti seenaa Onkoloolessa 22, 1844 irraa hamma fincila 1863tti fakkeenyaan agarsiifame. Sararri seenaa achi bakka bu’e sun Fulbaana 11, 2001 irraa hamma seera Dilbataatti wal irra bu’a; garuu akkasumas seenaa Adoolessa 18, 2020 irraa hamma seera Dilbataatti illee wal irra bu’a. Dhimmi raajii kunis dhugaa mallattooleen hiika tokkoo ol qabaachuu isaanii irratti hundaa’a; hiikni isaaniis haala keessatti itti fayyadaman irraa murtaa’a.

Yeroo dhufaatii fi hojii ergamoota sadeen keessaa tokko kamiyyuu ilaallu, isaan hundinuu tartiiba taateewwan wal fakkaataa tokkicha jalatti bulu. Isaanis yeroo raajiin isaan wajjin walqabatu sun hiikamee banamutti dhufu. Raajiin sunis tarkaanfiiwwan sadi irratti ijaarameera: dhufaatii isaa, humneeffamuu isaa, fi balbala cufamaa isa dhuma irratti. Seenaa sana keessatti mallattoowwan karaa biroonis jiru; garuu mallattoowwan karaa qorumsa ta’an sadan keessaa, kan dhufaatii ergamaa sadeen keessaa tokko kamiyyuu ibsu, inni jalqabaa yeroo raajiin tokko hiikamee banamu agarsiisa. Ergaan hiikamee banamu sun mirkaneeffannaa tokkoon humneeffama; mirkaneeffannaa fi humneeffannaan sunis achumaan dhiiraa fi dubartoota seenaa sana keessa jiran ni qora. Xumuri seenaa sanaas qormaata ifa ta’e tokko uuma; innis warri qormaata sadaffaa irratti dhaabbatan ogeeyyii ta’uu isaanii yookaan gowwoota ta’uu isaanii mul’isa.

Seenaa Seebtembar 11, 2001 irraa hamma seera Dilbataatti keessatti ergamoota sadii adda baasuun ni danda’ama. Tokkoffaan Seebtembar 11, 2001 irratti dhufe; lammaffaan immoo Adoolessa 18, 2020 irratti dhufe; sadaffaanis seera Dilbata dhihoo dhufu irratti ni dhufa (qormaata adda baasu). Onkoloolessa 22, 1844 Seebtembar 11, 2001 wajjin wal-sima; 1856 immoo Adoolessa 18, 2020 wajjin wal-sima; 1863 immoo seera Dilbataa wajjin wal-sima. Kana jechuun, Onkoloolessa 22, 1844 irraa hamma 1863tti jechuunis Adoolessa 18, 2020 irraa hamma seera Dilbataatti wajjinis wal-sima; jechuunis Adoolessa 18 jechuun yeroo ergamaan lammaffaan seenaa chaappessuu sanaa itti dhufe ture. Seenaa armaan gadii kun ammas akka sirriitti mallattoolee karaa ergamaa kamiyyuu qofaatti beekamtii qaba.

Adoolessa 18, 2020tti, dhugaan dhaloota sana qoruuf ta’u hiikamee ture. Tarkaanfiin lammaffaan seenaa sanaa yeroo dhugaa baatonni lamaan du’aa kaafamanidha. Sana booddee, ifa yeroo sana mul’ifame fudhachuuf isaanii qoramuu; kunis amma adeemsifamaa jira. Ergasii yeroo seera Dilbataa (qormaata adda baasu sanaatti), eenyutu durba ogeettii ta’e fi eenyutu hin taane akka ta’e ni mul’ata. Yommuu seenaa sana akka caasaa ergamaa tokkoo qofaatti ilaallee, erga Onkoloolessa 22, 1844 irraa kaasee hamma fincila 1863tti jiru seenaa Adoolessa 18, 2020 irraa hamma seera Dilbataatti jirurratti kaa’annu, bara 1849 keessa obboleettii White akka Gooftaan harka Isaa irra deebi’ee diriirsee haftee saba Isaa walitti qabaa ture adda baafte ni argina.

Onkoloolessa 22, 1844 irraa jalqabee hamma 1849tti, sabni Waaqayyoo bittinnaa’ee ture. Bara 1850 keessa isaaniitu minjaala Habaaquuq lama keessaa isa lammaffaa qopheessan. Amajjii 1851 keessa immoo chaartii haaraa sana Review keessatti beeksisaa turan. Sabni Waaqayyoo bittinnaa’ee ture; ergamaan sadaffaanis ifa waliin dhufe. Sana booddee Waaqayyo ammas isaan walitti qabuu jalqabe; akkuma bara 1842 godhettis, ergaa isaan lallabuu qaban sanaaf ibsa ijaan mul’atu isaaniif kenne. Ifti Onkoloolessa 22, 1844tti dhufe sun dabalata beekumsaa ture; innis qajeelfama Isaa jalatti guddachaa itti fufe; bara 1856 keessattis gubbaa xumuraa ifa sanaa beeksifame. Ifti sun “yeroo torba” irratti ture; kunis ifa jalqabaa William Miller beekee fudhate ture, akkasumas raajiiwwan Onkoloolessa 22, 1844tti raawwataman keessaa tokkootti bakka buufamee ture.

Bara “yeroo torbaa” kan bara 1856 keessaa mul’ate, ifa beekumsa dabalaa kan Millaritti—ergamaa ergamaa isa jalqabaatti—kennamee ture xumuru qofa utuu hin ta’in, ifa xumuraa ergamaa isa sadaffaa kan Onkoloolessa 22, 1844 kennamees ture. Ifa bara 1856 keessa ture diduun, beekumsa dabalaa kan bara 1798 hiikame diduu qofa utuu hin ta’in, beekumsa dabalaa kan Onkoloolessa 22, 1844 hiikames diduu ture; innis warra yeroo sanaa fi achumatti muuxannoo Filadelfiyaa irraa gara muuxannoo Lodiiqeyaa ce’anin dide. Fincilli bara 1863, isa sadaffaa fi qormaata litmus ture; kunis taabiloo sobaa ifa “yeroo torbaa” balleesseen agarsiifame.

Mammaaksi jalqabaa Ebla 19, 1844 irratti mulʼate, Waaqayyo lakkoofsa tokko tokkoo chaartii duraanii bara 1843 irratti dogoggora ture tokko irratti harka Isaa qabee dhaabuu Isaatiin sochii Filadelfiyaa ergamaa jalqabaa irratti fide. Mammaaksi jalqabaa Adoolessa 18, 2020 irratti mulʼate immoo, namoonni Kiristoos Onkoloolessa 22, 1844 irratti harka Isaa gara samii ol kaasee yeroo siʼachi akka hin jirre kakuu dhaan mirkaneesse sana tuffachuu isaanii irraa kaʼuun sochii Laaʼodiiqeyaa ergamaa sadaffaa irratti dhufe. Adoolessa 18, 2020 irratti, ergaan dhaloota durboota kana qoruuf ture tokko baname. Akkuma bara 1850 keessatti, Gooftaan bara 2023 keessatti yeroo lammaffaaf harka Isaa diriirsee lafee duʼaa Hisqiʼel kanneen Adoolessa 18, 2020 irraa jalqabee daandii irratti duʼanii turan walitti qabee. Bara 1851tti, fakkeenyi mulʼataa haaraan ergaa sanaa mulʼate; kunis raajii Habaaquuq boqonnaa lamaa raawwatamuu isaa ture; kanaan boodas, bara 2023 booddee Gooftaan mallattoo jiraataa haaraa ol kaasuu akka qabu, isa gabateewwan lama Habaaquuqiin fakkeeffame, adda baasa.

Gabateewwan lamaan Habakkuq gabateewwan lamaan Abboommota Kudhan sanaan akkasumas ayyaana Pheenxeqoostee keessatti buddeena sochoosfamaa lamaan sanaan fakkeenyaan mul’ifaman. Namoonni dhibba tokkoo fi afurtamii afur kumni akka dhiheessa firii jalqabaa ta’aniitti ibsamu; isaanis kan Malaki keessatti dhiheessa sana bakka bu’an, isa “akka guyyoota durii, akka waggoota jalqabaa” jedhamee ibsame dha. Isaan akka dhiheessa sochoosfamaatti ol kaafamu; addunyaan hundinuu ni arga.

Dammaqiinsi dhibba afurtamaa fi afurtamii afurii walitti qabamuu irraa jalqaba; walitti qabamuun sunis Dubbii Waaqayyootiin raawwatama; lafeen du’anii Hisqi’eelii keessatti jiran utuu amma iyyuu du’anii jiranuu Dubbii Waaqayyoo dhaga’uun walitti qabamu. Hisqi’eel jechuun yeroo Gooftaan harka Isaa yeroo lammaffaaf diriirsee hambaa Isaa walitti qabu sanatti, ergamaa namaa ergaa lafeewwan sana walitti qabu labsu bakka bu’a. Isaayaas, Ermiyaas, Daani’eel, Yohaannis fi Hisqi’eel hundinuu qaamuma namaa ergaa waaqayyoo lafee gogaa du’aaf dabarsu adda baasu.

Ergaa lafeen walitti qabaman booda, Gooftaan dabalata beekumsaa cufaa irraa hiikamu kan yeroo qorannoon araaraa cufamuuf jedhu sana ifa godha; beekumsi sunis “kutaa raajii Daani’el kan guyyoota dhumaatti ilaallatu” jedhamuun bakka bu’ama. Raajii lammaffaa Hisqi’eel keessatti, ifni hiikamu badiisa sadaffaa dha; innis ergaa bubbee bahaa isa lafeewwan keessa hafuura seensisee jireenya kennuufi akka isaan humna waraanaa guddaa ta’anii dhaabbatan karaa ka’umsaatiin taasisu sanaa dha. Ifni Daani’elitti mul’ifamu ifa boqonnaa kudha tokko keessatti mooticha kaabaa tiin bakka bu’ame dha. Hisqi’eelii fi Daani’el walitti qabamanii “kutaa raajii Daani’el kan guyyoota dhumaatti ilaallatu” bakka bu’u; innis oduu bubbee (bahaa) fi mooticha (kaabaa) ti.

Garuu oduun baha irraa fi kaabaa irraa dhufu isa ni jeequ; kanaaf inni namoota baayʼee balleessuuf, guutummaatti illee barbadeessuuf dheekkamsa guddaadhaan ni baʼa. Daaniʼel 11:44.

Bara 1856 keessatti, Gooftaan hojii mallattoo kaa’uu saba Isaa irratti hojjetu xumuruuf yaade; isaan garuu fincilan. Ergaan inni isaanii haala Laaʼodiiqeeyaa keessaa isaan baasuuf itti fayyadamuuf kaayyefate sun “yeroo torba” keessaa Seera Lewwotaa boqonnaa digdamii jaʼaa ture. Yommuu Gooftaan saba Isaa walitti qabuu jiʼa Adoolessa, 2023 keessatti jalqabe, ammas ergicha “yeroo torbaa” isaan duratti dhiheesse; wantoota biroo keessaa, Guyyaa Araaraa isa fakkeenya guutuu irratti malbulchiinsi Iyyoobelee akka sagalee dhageessisu, innis yeroo malbulchiinsi torbaffaanis sagalee dhageessisu taʼe, adda baase. Malbulchiinsi Iyyoobelee mallattoo “yeroo torbaa” dha; malbulchiinsi torbaffaan immoo wayyoo isa sadaffaa dha. Yommuu Miikaaʼel Daaniʼel boqonnaa kudhan keessatti gad buʼe, Daaniʼel warra kadhannaa Seera Lewwotaa boqonnaa digdamii jaʼaa kadhatan keessatti muuxannoo argatan, akkasumas warra iccitii raajii Daaniʼel boqonnaa lamaa hubachuuf barbaadan bakka buʼe.

Daaniʼel warra sagalee Waaqayyootiin walitti qabamanii, achiis ergaa bahaa fi kaabaa labsuuf jabaatanii miilla isaanii irratti dhaabatan bakka buʼa. Isaan ergaa sana hanga seerri Dilbataa yeroo dhihoo dhufutti ni labsu. Adeemsi loltoota sana kaasu kun mata-duree raajii balʼinaan ibsame dha; yeroo Waaqayyoummaa fi nama taʼuun walitti makamuun guutamuu chaappaa kumaatama dhibba afurtamii fi afurii keessatti jalqabe immoo seenaa Daaniʼel boqonnaa kudha tokko, lakkoofsa kudha tokko keessatti bakka buʼame keessatti jalqabe. Seenaa Daaniʼel boqonnaa kudha tokko lakkoofsa tokko irraa kaasee hanga lakkoofsa kudha jahaatti bakka buʼame sun, seenaa dhokataa lakkoofsa afurtamaa guuta; kunis “kutaa raajii Daaniʼel kan guyyoota dhumaa wajjin wal qabatu” dha.

Yeroo keenya keessaatti Daani’el boqonnaa kudha tokkoo keeyyata kudha sadii hanga kudha shaniitti—kan duraan bara 200 Dh.K.D.tti Lolaa Paaniyuum keessatti raawwatame—ilaaluu jalqabnu, barbaachisummaa keeyyatoota kanaa hubachuun baay’ee barbaachisaadha. Paaniyuum lola bakka-bu’oota sadii keessaa isa sadaffaadha. Lolli inni jalqabaa bara 1989 keessatti paaphaasummaa fi mootummaa bakka-buutuu isaa Ameerikaa dabalatee injifannoodhaan xumurame. Lolli itti aanu, kan keeyyata kudha tokkoo fi kudha lamaatiin bakka buufame, kan Lolaa Raafiyaatiin raawwatame, mootichi kibbaa (Raashiyaa), mooticha kaabaa fi mootummaa bakka-buutuu isaa Yukireen keessatti ni injifata. Lolli sadaffaan akkuma isa jalqabaatti paaphaasummaan (mooticha kaabaa) mootummaa Koomunizimii (Gamtaa Mootummootaa) irratti mootummaa bakka-buutuu isaa (Ameerikaa) waliin ol’aantummaa ni argata. Garuu lolli bakka-buutuu sadaffaan, inni Lolaa Paaniyuum ta’e, akkasumas Waraana Addunyaa Sadaffaa ni jalqaba.

ଆମେ ପରବର୍ତ୍ତୀ ଲେଖାରେ ଏହି ଅଧ୍ୟୟନକୁ ଜାରି ରଖିବୁ।

“Akkuma walxaxaan hojii marfamtootaa harka keruubota qoochoo isaanii jala jiru sanaan qajeelfama argatan, akkasuma walxaxaan adeemsa taateewwan namootaas to’annoo Waaqaatiin bulfama. Wal’aansoo fi jeequmsa sabootaa gidduuttis, Inni keruubota irra taa’u sun dhimma lafaas amma iyyuu ni qajeelcha.

“Seenaa saboota yeroo fi iddoo isaanii isaaniif ramadame tokko booddee tokko qabatanii turan, utuu hiika dhugaa isaan ofii isaanii hin beekin isaaf ragaa baʼaa turan, nutti dubbata. Sabni hundinuu fi namni dhuunfaa harʼaa hundinuu karoorri guddaan Isaa keessatti iddoo tokko Waaqayyo irraa ramadameef qaba. Harʼa namootnii fi saboonni harki ulfinaa isa homaa hin dogoggorre qabateen safaramu jiru. Hundumtuu filannoo ofii isaaniitiin mootummaa isaanii murteessaa jiru; Waaqayyos hundumaa kaayyoo Isaa raawwachuuf ol-aantummaan ni bulcha.”

“Seenaan inni ANI GUDDAAN dubbii Isaa keessatti mallatteesse, himata raajii keessatti hidhaa tokko hidhaa biraatti walitti hidhuudhaan, bara baraa darbe irraa kaasee hamma bara baraa fuulduraatti, har’a adeemsa baraa keessatti eessa akka jirru, akkasumas yeroo dhufu keessatti maal akka eegamuu danda’u nutti himti. Wanti raajiin akka raawwatamu duraan dubbate hundinuu, hamma yeroo ammaa kanaatti, fuulota seenaa irratti hordofamee mul’ateera; waan amma iyyuu dhufuuf jiru hundas sirna isaatiin akka raawwatamu mirkanaa’uu dandeenya.

“Injifannoon lafaa dhaabatee keessatti mootummaa biyya lafaa hundumaa akka dhuma irratti kuffifamu ifatti dubbatameera. Raajii yeroo murtiin Waaqayyoo mooticha Israa’el isa dhumaa irratti labsametti dubbatame keessatti, ergaan kun kennameera:

“ ‘Akka Waaqayyo Gooftaan akkana jedha; gonfoo sana irraa fuudhi, mootummaas irraa baasii: … isa gad-aanaa ol kaasii, isa ol-aanaa immoo gadi buusi. Ani isa garagalcha, garagalcha, garagalcha: innis kana booda hin jiraatu, hamma Inni mirgi isaa taʼe sun dhufutti; anis Isaaf nan kenna.’ Hisqiʼeel 21:26, 27.

“Mootummaan Israa’el irraa irraa bu’e sun walitti aansuun mootummaa Baabilon, Meedoo-Pheershiyaa, Giriikii, fi Roomaatti darba ture. Waaqayyo, ‘Inni kun si’achi hin jiraatu, hamma Isa mirgi isaa ta’e sun dhufutti; anis Isaaf nan kenna’ jedha.”

“Yeroon sun dhihaateera. Har’a mallattooleen baraa akka nu taateewwan guguddoo fi ulfaataa ta’anitti seensa irra dhaabbannee jirru labsu. Wanti addunyaa keenya keessa jiru hundinuu jeequmsa keessa jira. Fuula keenya durattis raajii Fayyisaa isa taateewwan dhufaatii Isaa dura ta’an ilaalchisee dubbate raawwatamaa jira: ‘Waraana fi oduu waraanaa ni dhageessu…. Sabni sabarratti, mootummaa mootummaa irratti ni ka’a; beeladoonni, dhibeen daddarbaa fi kirkirri lafaa iddoo garaa garaatti ni ta’u.’ Maatewos 24:6, 7.”

“Yeroon amma warra jiraatan hundumaaf yeroo fedhii guddaa nama liqimsu taʼe dha. Bulchitoonnii fi abbootiin mootummaa, namoonni iddoo amanamummaa fi aangoo qabatan, dhiironnii fi dubartoonni yaaduu danda’an kan sadarkaa hunda irraa dhufan, xiyyeeffannoon isaanii guutuun wantoota naannoo keenya keessatti raawwatamaa jiran irratti dhaabameera. Isaan hariiroo dhiphataa fi boqonnaa hin qabne saboota gidduutti jiru ilaalaniiru. Cimina wanti lafa irraa hundi ittiin qabamaa jiru ni argu; akkasumas waan guddaa fi murteessaa taʼe tokko yeroo dhihootti taʼuuf jedhu ni hubatu—akka addunyaan qormaata guddaa nama rifachiisu tokkoo qarqara irra jirtu.”

“Amma ergamoonni bubbee walitti bu’iinsaa amma qabatanii jiru; addunyaan badii isa itti dhufaa jiru irraa akeekkachiifamutti akka hin bubbifneef; garuu obomboleettiin tokko walitti qabamaa jirti, lafarratti dho’uutti qophoofte; yeroo Waaqayyo ergamoota Isaa bubbee sana akka gad dhiisan ajaju, yeroo sana walitti bu’iinsa akkasii kan qalamiin tokko illee ibsamuu hin dandeenye ni ta’a.

“Macaafni Qulqulluun, Macaafni Qulqulluun qofti, waaʼee wantoota kanaa ilaalcha sirrii kenna. As keessatti mulʼifaman xumura seenaa biyya lafaa keenyaa keessatti taateewwan gurguddoon isa dhumaa dha; taateewwan amma iyyuu gaaddisa isaanii dursanii darbachaa jiran, sagaleen dhihaachuu isaanii lafa raasuun garaan namootaa sodaan dadhabanii kufu.”

“ ‘“Kunoo, Gooftaan lafa ni onsa, ni diiga; fuula ishee garagalcha, jiraattota ishees ni bittinneessa…. Isaan seerota cabsaniiru, sirna geeddaraniiru, mootummaa bara baraa cabsaniiru. Kanaaf abaarsi laficha ni nyaate, warri ishee keessa jiraatanis ni manca’aniiru…. Gammachuun dibbee dhaabata, sagaleen warra gammadan ni dhuma, gammachuun baganaa ni dhaabata.’ Isaayaas 24:1–18.

“ ‘“Guyyaa sanaaf wayyoo! guyyaan Waaqayyoo dhi’aateeraatii; inniis akka badiisa Isa Hundumaa Danda’u irraa dhufuutti ni dhufa…. Sanyiin tuullaa isaanii jala keessatti manca’eera, kuusaan midhaanii onteera, gootaraan diigamaniiru; sababiin isaas midhaan gogee badeera. Horiiwwan akkamitti aadu! tuullaan loonii ni jeeqamu, sababni isaas isaaniiif margi hin jiru; eeyyee, bushaayeen hoolotaas onfamaniiru.’ ‘Muka wayinii gogee badeera, muka harbuus ni laamsha’e; muka roomaaniis, muka timiraas, muka poomiis, jechuunis mukkeen dirree hundinuu goganiiru; sababni isaas gammachuun ilmaan namootaa irraa gogeera.’ Yo’el 1:15–18, 12.

“‘Aniin koo keessatti baayʼeen nan dhiphadha; … lubbuu koo nana, sababni isaas sagalee malakataa, iyya lolaas dhageesseerta; kanaaf callisee turuu hin dandaʼu. Badiisni badiisa irratti labsama; biyyi guutuun ni mancaʼeera.’

“‘Ani biyya ilaale; kunoo, isheen boca hin qabdu, duwwaadhas turte; samii illee ilaale, ifni ishee hin turre. Tulluuwwan ilaale; kunoo, ni hollatan, gaarran hundinuus salphaatti socho’an. Ani ilaale; kunoo, namni tokko illee hin turre, simbirroonni samii hundinuus baqatanii turan. Ani ilaale; kunoo, lafti ija-qabeessi lafa onaa taatee turte, magaalonni ishee hundinuus ni diigamanii turan.’ Ermiyaas 4:19, 20, 23–26.”

“‘ଆହା! ସେହି ଦିନ ମହାନ; ତାହା ପରି ଆଉ କୌଣସି ନାହିଁ: ସେହି ଯାକୋବଙ୍କ ସଙ୍କଟର କାଳ; ତଥାପି ସେ ତାହାରୁ ଉଦ୍ଧାର ପାଇବ।’ ଯିରିମିୟ 30:7।” Education, 178–181.