Phaawulos humna mootummaa Roomaa warra waaqa tolfamaa waaqeffatan akka humna bara 538 keessatti mootummaa paaphaasummaa aangoo argachuu irraa dhowweetti ibse, kunis Daani’el keessatti “kan yeroo hunda” jedhu waaqa tolfamaa waaqeffannaa bakka bu’uudhaan akka hundeeffame Wiliyaam Miillar akka beekuuf ragaa ta’e. Bu’uura yaada Wiliyaam Miillar humnoota lama isa balleessan, jechuun waaqa tolfamaa waaqeffannaa, isa itti aanu immoo paaphaasummaa irratti hundaa’e. Argannoo isa hundumaa caalaa barbaachisaa ta’e, kan bu’uura yaada sana deeggaru, dhugaa-baatuu Phaawulos 2 Tasalonqee boqonnaa lama keessatti dhiheesse ture; achittis Phaawulos dhowwaa paaphaasummaa irratti mootummaa Roomaa warra waaqa tolfamaa waaqeffatan irraa madde irraa fuudhamuu akka qabu ibsa, kanaanis “namni cubbuu” mana qulqullummaa Waaqayyoo keessatti akka kaa’amu, ofii isaa Waaqa ta’uu isaa agarsiisaa.
Kitaaba Daaniʼel keessatti mallattoon “kan guyyaa guyyaa” waaqeffannaa waaqolii baayʼee agarsiisu yeroo hundumaa mallattoo mootummaa paaphaasii duukaa ni dhufa; kunis yakka onaa taʼuu isaatiin yookaan jibbinsa onaa taʼuu isaatiin yoo bakka buʼames akkasuma. Haa taʼu malee akeekkachiisa Kiristoos Kiristiyaanotaaf waaʼee marfamuu fi barbadaaʼuu Yerusaalem, isa waggoota sadii fi walakkaa gidduutti, jechuunis bara 66 irraa hanga 70 ADtti raawwatame ilaalchisee kenne keessatti, Kiristoos “jibbinsa onaa, isa Daaniʼel raajichaan dubbatame” akka mallattoo Kiristiyaanotni Yerusaalem keessa turan battalumatti baqachuuf ittiin beekanitti dubbate. Seenaa irraa akka beekamutti, mallattoon sun mallattoo Roomaa paaphaasii utuu hin taʼin, kan Roomaa waaqeffannaa waaqolii baayʼee ture. Yoo marfamuu fi barbadaaʼuu irraa of eeguuf fedhan, amanamtoonni mallattoo sana beekuu qabu turan. “Jibbinsa onaa, isa Daaniʼel raajichaan dubbatame” mallattoo Roomaa waaqeffannaa waaqolii baayʼee ti moo, kan Roomaa paaphaasii?
Kanaaf, “jibbii badaa” inni Daani’el raajichi dubbate sun iddoo qulqulluu keessatti dhaabatee yeroo isin argitanitti, dubbisuun haa hubatu; yeroo sana warri Yihudaa keessa jiran gara gaarotaatti haa baqatan; inni bantii manaa irra jiru waan tokko illee mana isaa keessaa fudhachuuf gad hin bu’in; inni lafa qotiisaa keessa jirus uffata isaa fudhachuuf deebi’ee hin galu. Bara sana keessa warra ulfaa fi warra daa’ima hoosisan irratti wayyoo! Garuu baqachuun keessan yeroo qorraatti yookaan guyyaa Sanbataatti akka hin taane kadhadhaa; yeroo sana rakkina guddaa, isa jalqabaa addunyaatii jalqabee hamma ammaatti gonkumaa hin argamne, ammas deebi’ee kan hin argamne ni ta’a. Guyyoonni sun yoo hin gabaabbifamin, namni tokko illee hin oolu ture; garuu warra filatamtootaaf jedhamanii guyyoonni sun ni gabaabbifamu.” Maatewos 24:15–22.
Obboleettiin Waayitii akkamitti akeekkachiisni kun seenaa badiisa Yerusaalem keessatti bara 66 hanga 70 ADtti raawwatame irratti yaada kenniti; isheenis alaabaa, yookaan mallattoo waraana Roomaa, mallattoo Kiristaanota yeroo sana Yerusaalem keessa hafaniif akka baqatan agarsiisu akka ture ni ibsiti. Kanaaf, “jibbisiisni manca’inaa, isa Daani’el raajichaan dubbatame,” Roomaa waaqeffannaa tolfamaa turtee, moo Roomaa paaphaasummaa ture, akkuma Miilar bu’uura sirna hiikkaa isaa irratti ijaaretti?
Wilimi Milari mulʼatawwan Roomii lamaan isaanii iyyuu (kan waaqeffannaa waaqolii duraa, isa boodaan kan paaphaasummaa) akka hubatu geggeeffame; garuu seenaa keessa jiraachaa tureen mootummaa lamaan isaanii iyyuu akka mootummaa tokkootti ilaaluuf dirqame. Dhugumaanis, isaan mootummaa tokko; garuu yeroo walitti aananii dhufan mootummaa lama iyyuu bakka bu’u. Seenaa raajii bara 1798n dirqamee, Milari Roomii akka mootummaa tokkootti, keessumaa, ilaaluu qaba ture. Bara 1798tti Milari Dhufaatii Lammaffaa Kiristoos gara fuulduraatti waggaa digdamii shan jechuun ni tilmaama ture. Roomiin paaphaasummaa bara 1798tti madaa du’aa akka argatte guutummaatti ni beeka ture. Milariif, mootummaa paaphaasummaa Roomii booddee mootummaa lafa irraa biraa kam iyyuu hin turre; sababiin isaas Kiristoos deebi’uuf dhihoo ture.
Seenaa keessatti Milleri keessa ture keessatti, inni siidaa boqonnaa lammaffaa Daniel keessatti ibsame mootummaa lafaa afur bakka buʼa jechuun hubate; sababiin isaas, Daniel akkasuma dhugaa baʼeera.
Mootummaan afraffaan akka sibiilaatti jabaataa ta’a; akkuma sibiilli waan hundumaa caccabsee mo’atu, akkuma sibiilli wantoota kana hundumaa caccabsus, mootummaan sunis ni caccabsa, ni tumas. Miilotaa fi quba miilaa keessaa gar tokko suphee supheessaa, gar tokko immoo sibiila ta’uu isaa ati argiteef, mootummaan sun ni qoodama; ta’us humna sibiilaa keessaa ni qabaata, sababni isaas sibiilli suphee dhoqqee wajjin walmakaa ta’ee akka ati argiteeti. Daani’el 2:40, 41.
Miilliir akka mootummoonni afur qofa jiran, mootummaan afraffaanii fi isa dhumaa immoo Roomaa akka ta’e hubate; kanaas seenaa irraa Roomaan waaqeffannaa tolfamaa hordoftee Roomaan paaphaasummaa taate akka ta’e ni beeka ture. Miilliiritti, akka dubbii Daani’eel wajjin walii galutti, mootummaan afraffaan “qoodame” ture; garuu Miilliiriif qoodamuun kun garaagarummaa gidduu wantoota mootummaa Roomaa keessaa qaama dhugaa fi qaama hafuuraa qofa argisiisa ture. Inni sirrii ture; ta’us hubannaan isaa daangeffamaa ture.
Miileriin qoodamuun Roomaan waaqeffataa fi Roomaan paaphaasummaa qabu gidduutti taʼe qoodamni, qoodinsa Phaawulos adda baasuuf kaafame irratti hundaaʼe akka taʼe hin argine. Phaawulos (akkasumas Yohannis Cuuphaan), yeroo yookaan barrii fannoo keessatti wanti qabatamaan kan hafuuraa taʼetti ceʼuu akka qabu adda baasan. Hubannoo sana malee Miiler dirqamee akka Roomaan mootummaa tokko taʼee, garuu boqonnaa lama qabuutti fudhata ture. Eeyyee, inni sirrii ture (garuu daangeffame). Inni Roomaan hafuuraa Baabilon qabatamaa keessatti bakka buʼamte akka taʼe hin argine; sababiin isaas Roomaan hafuuraa (paaphaasummaan) Baabilon hafuuraa dha.
Baabilon inni dhugaa, akka mootummaa afran keessaa isa jalqabaa Daani’el boqonnaa lama keessatti ibsametti, mootummaa afraffaa fakkeessu ture; sababni isaas inni jalqabaa yeroo hunda isa dhumaa fakkeessa. Roomaan waaqeffannaa mootummaa sanaa kan ture Baabiloniin fakkeeffamee ture; garuu Roomaan waaqeffannaa mootummaa sanaa fi Baabilon lamaan isaanii iyyuu Roomaa hafuuraa (paaphaasummaa) fakkeessu turan. Kanaafuu paaphaasummaan mootummaa shanaffaa ture, innis Baabiloniin bakka buufamee ture. Kunis sababii bu’uuraa tokko dha kan obboleettii White boojuu Israa’el inni dhugaa Baabilon keessatti waggoota torbaatamaaf ture, boojuu Israa’el hafuuraa Baabilon hafuuraa keessatti waggoota kuma tokkoo fi dhibba lamaa fi jahaatamaaf ture waliin wal bira qabduuf.
“Waldaan Waaqayyoo inni lafa irratti argamu, yeroo dheeraa ari’atama gara jabina hin qabneen keessatti ture kana keessatti, akkuma ilmaan Israa’el yeroo booji’amuu keessatti Baabilon keessatti booji’amanii turanitti dhugumaan booji’amuu keessatti ture.” Prophets and Kings, 714.
Kanaafuu, Miillari raawwiiwwan raajii kanneen caalaatti Roomaa heethenyaa adda baasan, Roomaa paaphaasii wajjin wal jijjiiruun fayyadamuuf rakkoo hin qabu ture. Fakkeenyota kanaa akkuma itti fufnu ni dhiheessina; garuu yoo Miillari Roomaa heethenyaa fi Roomaa paaphaasii mootummaa tokkoo akka taʼanitti ilaale hubanne, maaliif Yesus “jibbinsa diigamaa, kan Daanyel raajichaan dubbatame” jedhee akka raawwii Roomaa heethenyaatti waabeffachuu isaa irratti Miillar rakkoo hin qabaatin hubachuu dandeenya; yeroo sanatti immoo kitaaba Daanyel keessatti ibsi “jibbinsa diigamaa” jedhu akka mallattoo Roomaa paaphaasii taʼe hubachaa ture. Miillari humnoota diigsisoo sadii arguu hin dandeenye; sababuma kanaaf buʼuuri hiikkaa isaa kan raajii daangeffamaa ture, taʼus sirrii ture.
Garuu raawwii seenaa bara 66 A.D. keessatti, yeroo Roomiin waaqeffannaa ormaa qabu mallattoolee waraanaa ishee iddoo qulqulluu mana qulqullummaa keessatti dhaabdee raawwii raajii Kiristoositti guutame sana, akkamitti garaagarummaa kana hubachuu qabna? “Jibbisiisaan diigamuu, kan Daani’el raajichaan dubbatame” mallattoo Roomaa waaqeffannaa ormaa qabuu moo Roomaa paaphaasii tii? Deebiin rakkoo kanaa salphaa dha, yeroo humnoota diigan sadii, lama utuu hin ta’in, beekitan. Ibsa Obboleettii White waa’ee raawwii raajii Kiristoos eegee diigama Yerusaalem ilaalchisee jalqabuu qabna.
“ଯିହୂଦୀମାନଙ୍କ ଦ୍ୱାରା ଖ୍ରୀଷ୍ଟଙ୍କୁ କ୍ରୁଶରେ ବିଧ୍ଧ କରାଯିବା ସହିତ ଯେରୁଶାଲେମର ବିନାଶ ଜଡିତ ଥିଲା। କାଲଭାରୀ ଉପରେ ଝରାଯାଇଥିବା ସେହି ରକ୍ତ ଏମିତି ଭାର ଥିଲା, ଯାହା ସେମାନଙ୍କୁ ଏହି ଜଗତ ପାଇଁ ଓ ଆସନ୍ତା ଜଗତ ପାଇଁ ବିନାଶରେ ଡୁବାଇଦେଲା। ସେପରି ଏହା ମହାନ ଶେଷ ଦିନରେ ମଧ୍ୟ ହେବ, ଯେବେ ଈଶ୍ୱରଙ୍କ କୃପାକୁ ପ୍ରତ୍ୟାଖ୍ୟାନ କରିଥିବାମାନଙ୍କ ଉପରେ ବିଚାର ପତିତ ହେବ। ଖ୍ରୀଷ୍ଟ, ସେମାନଙ୍କ ପାଇଁ ଯିନି ଠୋକରର ଶିଳା, ସେତେବେଳେ ସେମାନଙ୍କୁ ପ୍ରତିଶୋଧକ ପର୍ବତ ରୂପେ ପ୍ରକାଶିତ ହେବେ। ତାଙ୍କ ମୁଖମଣ୍ଡଳର ମହିମା, ଯାହା ଧର୍ମିଷ୍ଠମାନଙ୍କ ପାଇଁ ଜୀବନ, ଦୁଷ୍ଟମାନଙ୍କ ପାଇଁ ଭସ୍ମକାରୀ ଅଗ୍ନି ହେବ। ପ୍ରତ୍ୟାଖ୍ୟାନିତ ପ୍ରେମ ଓ ଅବହେଳିତ କୃପାର କାରଣରୁ, ପାପୀର ବିନାଶ ହେବ।”
“Fakkeenya hedduudhaanii fi akeekkachiisa irra deddeebiʼameen, Yesuus Ilma Waaqayyoo diduun isaanii Yihudootaaf buʼaan isaa maal akka taʼu agarsiise. Jechoota kanaan Inni warra bara hundumaa keessa isa Furee isaanii godhanii isa hin fudhanne hunda dubbachaa ture. Akeekkachiisni hundinuu isaanii ti. Mana qulqullummaa xuraaʼame, ilma abboomamuu dide, qonnaan bultoota sobdoota, ijaartota tuffatoota—kun hundinuu muuxannoo cubbamaa hundumaa keessatti fakkeenya isaanii qabu. Yoo inni hin qalbii jijjiirratin, badiin isaan dursee agarsiisan sun kan isaa taʼa.” The Desire of Ages, 600.
ଯେତେବେଳେ ପୌଲ ଶାବ୍ଦିକରୁ ଆତ୍ମିକକୁ ହୋଇଥିବା ପରିବର୍ତ୍ତନକୁ ଚିହ୍ନିତ କଲେ, ସେ ଏହା ମଧ୍ୟ ଚିହ୍ନିତ କରନ୍ତି ଯେ ଏହା କ୍ରୁଶର ସମୟାବଧିରେ ଘଟିଥିଲା; ଏବଂ ଏହା ଲକ୍ଷ୍ୟ କରିବା ଉଚିତ ଯେ ଯିରୁଶାଲେମର ଧ୍ୱଂସ କ୍ରୁଶ ସହ ସରାସରି ସଂପୃକ୍ତ। ଶାବ୍ଦିକ ଯିରୁଶାଲେମର ଧ୍ୱଂସ, ଯାହା ପ୍ରଥମେ ଶାବ୍ଦିକ ବାବିଲୋନ ଦ୍ୱାରା ସାଧିତ ହୋଇଥିଲା, ଶେଷଥର ପାଇଁ ଶାବ୍ଦିକ ରୋମ ଦ୍ୱାରା ସାଧିତ ହୋଇଥିଲା, କାରଣ ଯୀଶୁ ସଦା ଆରମ୍ଭ ସହ ଶେଷକୁ ପ୍ରତିନିଧିତ୍ୱ କରନ୍ତି। ପୂଜାସ୍ଥଳ ଏବଂ ସେନାଦଳଙ୍କୁ ପଦଦଳିତ କରିବା, ଯାହା ବାବିଲୋନର ପୌତ୍ତଳିକ ଶକ୍ତି ସହ ଆରମ୍ଭ ହୋଇଥିଲା, ରୋମର ପୌତ୍ତଳିକ ଶକ୍ତି ସହ ଶେଷ ହେଲା।
Miidhaginni hafuuraa Yerusaalem hafuuraa irra gaʼuun jechuun Roomaan paappaasotaa raawwatame; yeroo miidhaginni irra gaʼuun sana lamaanis (kan dhugaa fi kan hafuuraa) miidhaginni ummata Waaqayyoo irra gaʼuu humna badiisa geessisu sadaffaadhaan fakkeenyaan agarsiisu; inni kun, ilaalcha Roomaatiin, Roomaa ammayyaa jedhama.
Humnoonni diiggaa sadii jiran, kanneen tokkoon tokkoon isaanii saba Waaqayyoo ari’atan. Jaldeessi warraaqsa waaqeffannaa tolfamaa, isa boodaan bineensi galaanaa Katoolikummaa, innis bineensa lafaa Ameerikaa (raajii sobaa)tiin itti aanfama. Waaqeffannaan tolfamaa humnoota waaqeffannaa tolfamaa garaagaraatiin bakka buufamee ture; humnoonni sun Israa’el isa dhugaa miidhaa jalatti ukkaamsan. Ergasii Paapalummaan Israa’el hafuuraa bara dhibba kudha lamaa fi jaatamaaf, 538 irraa jalqabee hamma 1798tti, miidhaa jalatti ukkaamse. Tokkummaan sadiin qabame kan jaldeessaa, bineensaa fi raajii sobaa Roomaa ammayyaa dha; innis yeroo “sa’aatii” qormaata seera Dilbataa keessatti saba Waaqayyoo miidhaa jalatti ukkaamsa. Humnoonni diiggaa sadii kan jaldeessaa, bineensaa fi raajii sobaa akkasumas akka Roomaa waaqeffannaa tolfamaa, Roomaa paapalaa fi Roomaa ammayyaatti bakka buufamu.
Akka Mul’ata 17ttiitti, waaqeffannaan waaqolii sobaa mootota afran jalqabaa dha; mootiin shanaffaan paaphaasummaa dha; mootota ja’affaa, torbaffaa fi saddeettaffaan immoo tokkummaa sadan irraa ijaarame kan Roomaa ammayyaa ti.
Akkasumas torban ni jiru: shanan kufaniiru, tokko immoo jira, inni kaan ammatti hin dhufne; yeroo inni dhufuttis yeroo gabaabaa turuu qaba. Bineensi sun kan turee fi amma hin jirre, inni mataan isaa saddeettaffaadha; garuu warra torban keessaa tokko, gara badiisaattis ni deema. Mul’ata 17:10, 11.
Akka boqonnaa lammaffaa Daaniʼeelitti, waaqeffannaa waaqolii sobaa mootummoota afurii hundumaa, Baabilon isa dhugaa irraa jalqabee hamma Roomaa isa dhugaatti, of keessatti qabata. Baabilon hafuuraa papacy dha (mataa warqee sana), fi tokkummaan sadarkaa sadii kan bineensaa, jawwee, fi raajii sobaa (Roomaa ammayyaa) kan walitti dhufeenya sadarkaa sadii Miidoo-Phaaris hafuuraa, Giriik hafuuraa, fi Roomaa hafuuraa (madaan isaa nama ajjeesu fayye) tiin bakka buʼama.
Yesus yeroo “jibbinsa onessuu, kan raajicha Daaniʼeel dubbate” jedhee waame sanatti, mallattoo addaa tokko kan Kiristaanonni Roomaa sadan keessaa tokkoon tokkoon isaanii keessatti beekuu qaban adda baasee agarsiisaa ture. Roomaan waaqeffannaa tolfamaa, Roomaan paaphaasotaa fi Roomaan ammayyaa hundinuu saba Waaqayyoo ariʼatu. Ariʼatamni sun raajii keessatti iddoo qulqulluu fi loltoota miidhuu fi irra ejjetuun bakka buʼamee mulʼata. Yesus yeroo ariʼatamoota sadan sanaa tokkoon tokkoon isaanii dhihaachaa jiru akeekkachiisa kenne. Yeroo “mallattoon” aangoo Roomaa iddoo qulqulluu keessa kaaʼametti, yeroo Yerusaalem irraa baqatan gaʼee ture. Yesus ibsa Daaniʼeelii eegee “jibbinsa onessuu” jedhu humna lafa irraa taʼe tokkoof mallattoo godhee hin fayyadamne; garuu akka mallattoo Kiristaanonni beekuu qabanitti itti fayyadame.
“Yesus bartoota isaa isa dhaggeeffachaa turetti murtiiwwan Israa’el warra gantoota ta’an irratti bu’uu qabanii fi addumaanis aarii haaloo deebii Masiihii diduu isaanii fi fannifamuu isaatiif isaan irratti dhufu beeksise. Mallattooleen ifa ta’an xumura sodaachisaa sana dura ni mul’atu turan. Sa’aatiin inni nama naasisu sun tasaafi ariitiidhaan ni dhufa ture. Fayyisaanis hordoftoota Isaa akkana jechuun akeekkachiise: ‘Egaa yommuu isin ciiggoo badiisaa isa raajichi Daani’el dubbate sun iddoo qulqulluu keessa dhaabatee argitanitti, (inni dubbisu haa hubatu:) yeroo sanatti warri Yihudaa keessa jiran gara tulluutti haa baqatan.’ Maatewos 24:15, 16; Luqaas 21:20, 21. Yommuu alaabaa waaqeffannaa tolfamaa warra Roomaa lafa qulqulluu irratti, kan dallaa magaalattii alatti furgalonga muraasa dheeratu keessatti, dhaabamu, yeroo sanatti hordoftoonni Kiristoos baqachuudhaan nageenya argachuu qabu turan. Yommuu mallattoon akeekkachiisaa sun mul’atu, warri miliquu barbaadan turtii tokko illee gochuu hin qaban. Guutummaa biyya Yihudaa keessatti, akkasumas Yerusaalem mataa ishee keessattis, mallattoon baqannaa sanaaf kennamu battalumatti ajajamuu qaba ture. Inni tasaa mana irraa gubbaa ta’e irratti argame gara mana isaatti gad bu’uu hin qabu ture, qabeenya isaa keessaa isa caalaa gatii qabu illee oolchuuf. Warri lafa qotiisaa yookaan iddoo wayinii keessatti hojjechaa jiran uffata alaa ho’a guyyaa keessatti yeroo dadhabaa jiran baasanii kaa’an fudhachuuf deebi’uuf yeroo hin fudhatan. Isaan badiisa waliigalaa keessatti akka hin hirmaanneef yeroo tokko illee hin shakkamne turan.” The Great Controversy, 25.
Keessa sanatti keessatti Obboleettiin White “jibbisiisa onnee diigumsaa” akka “mallattoo ifa ta’een hin dogoggoramneetti” adda baafti; kunis “alaabaa waaqeffannaa waaqa soba warra Roomaa” jedhuun bakka buufame, isaanis iddoo qulqulluu mana qulqullummaa keessa “dhaaban.” Yesuus “jibbisiisa onnee diigumsaa” humna Roomaa mootummaa waaqa tolfamaa yookaan Roomaa papaasummaa keessaa tokko illee bakka buusuuf hin fayyadamne; garuu akka “mallattoo”tti fayyadame. Yommuu “mallattoon” kun lafa qulqulluu mana qulqullummaa keessa kaa’ame, Kiristaanonni Yerusaalem keessaa “akka badiisa waliigalaa keessatti hin hirmaanneef” baqachuu qabu turan. Obboleettiin White boodarra sanuma keessatti caalaatti deemtee raajii Kiristoos isa badiisa sana adda baase sana guutamuu tokko qofa utuu hin ta’in, guutamuu tokkoo ol akka qabu ibsiti.
“Raajii Fayyisaatiin waaʼee Yerusaalem irratti murtiin itti dhufuuf himame sanaaf raawwatamuu biraatu jira; badiisi suukanneessaan sun gaaddidduu dadhabaa qofa ture. Badiisa magaalaa filatamtee sana keessatti, adabbii addunyaa araara Waaqayyoo diddee seera Isaa irra ejjettee ilaaluun ni dandaʼama. Barreeffamoonni gidiraa namaa lafti jaarraawwan yakka ishee dheeraa keessatti dhugaa baate ni dukkanaawu. Yommuu kana irratti yaadamu, garaan ni dhukkubsata, yaadnis ni laafa. Aangoo mootummaa samii diduun buʼaa akkamii sodaachisaa akka fide beekameera. Garuu mulʼata gara fuulduraatti kenname keessatti, haalli kana caalaa dukkanaaʼaan ni dhiyaata. Seenaa darbe,—hiriira dheeraa jeequmsaa, walitti buʼiinsaa fi fincilaawwan, ‘lolaan loltichaa ... sagalee wal makaaʼee fi uffata dhiigaan marmarame’ (Isaayaas 9:5),—kun hundinuu, guyyaa Hafuuri Waaqayyoo isa dhoorkaa taʼe guutumaan guutuutti warra hamaa irraa kaafamu sanatti, yeroo inni daddarbaa fedhii namaa fi dheekkamsa Seexanaa toʼachuun dhaabuutti, sodaawwan guyyaa sanaa wajjin yoo madaalamu maal dha? Addunyaan yeroo sana, akkuma duraan takka hin argine, buʼaa mootummaa Seexanaa ni argiti.”
“Garuu guyyaa sanatti, akkuma yeroo Yerusaalem baddeetti, sabni Waaqayyoo ni oola; namni jiraattota keessaa barreeffamee argamu hundinuu ni oola. Isaayyaas 4:3. Kiristoos yeroo lammaffaaf dhufee warra Isatti amanamoo ta’an gara ofii Isaatti walitti qabachuuf akka dhufu dubbatee jira: ‘Yommus gosoonni lafaa hundinuu ni boo’u; Ilmi namaas humnaa fi ulfina guddaadhaan duumessa samii keessa dhufuu ni argu. Inni maleykota Isaas sagalee xurumbaa guddaadhaan ni erga; isaanis filatamoota Isaa qilleensota afran irraa, qarqara samii tokko irraa hamma qarqara isa kaaniitti walitti ni qabu.’ Maatewoos 24:30, 31. Yommus warri wangeelaaf hin ajajamne hafuura afaan Isaa irraa ba’uun ni badu, ifa ulfina dhufaatii Isaatiin ni barbadaa’u. 2 Tasalonqee 2:8. Akkuma Israa’el durii, warri hamaan ofuma isaanii ni barbadeessu; isaan yakka isaanii keessatti ni kufu. Jireenya cubbuutiin, of isaanii Waaqayyo irraa akkas fageessanii, uumamni isaanii hamminaan akkas gadi bu’eera; mul’achuun ulfina Isaa isaanii keessatti ibidda gubaa ta’a.”
“Namoonni barsiisa dubbii Kiristoos keessatti isaaniif dabarfame akka hin daganne of eeggannoo haa godhatan. Akkuma Inni diigamuu Yerusaalem ilaalchisee bartoota Isaa akeekkachiisee, akka isaan miliquuf mallattoo badiisa dhihaachaa jiru isaaniif kenne; akkasuma Inni guyyaa badiisa dhumaa ilaalchisee addunyaa akeekkachiisee, mallattoolee dhihaannaa isaa isaaniif kenneera, akka warri fedhan hundinuu dheekkamsa dhufu sana jalaa baqatan. Yesuus akkana jedha: ‘Aduutti, ji’atti, urjiiwwan keessattis mallattooleen ni ta’u; lafa irrattis saboota gidduutti dhiphinni ni ta’a.’ Luqaas 21:25; Maatewos 24:29; Maarqos 13:24–26; Mul’ata 6:12–17. Warri mallattoolee dhufaatii Isaa kana argu ‘inni dhihoo akka ta’e, balbala irras akka ga’e’ beekuu qabu. Maatewos 24:33. ‘Kanaafis dammaqaa,’ jechuun dubbii gorsa Isaa ti. Maarqos 13:35. Warri akeekkachiisa sanaaf xiyyeeffannoo kennan guyyaan sun osoo hin beekin akka isaan hin geenyeef, dukkana keessatti hin hafan. Garuu warra dammaquu hin barbaanneef, ‘guyyaan Gooftaa akkuma hattuun halkan keessaa dhufu sana ni dhufa.’ 1 Tasalonqee 5:2–5.” The Great Controversy, 36, 37.
Yeroo Obboleettiin White dubbii kana barreessitetti, guutamuun badiisa Yerusaalem amma iyyuu gara fuulduraatti ture. Murtiin haaloo deebii kan addunyaa ammayyaa irratti—Roomaa ammayyaa irratti (bineensa guddaa, bineensa, fi raajii sobduu) raawwatamu—dhuma addunyaatti kufaatii xumuraa Baabilon hafuuraa bakka bu’a; garuu Baabilon hafuuraa (paaphaasummaan) yeroo tokko duraanuu bara 1798 keessatti kuftee turte. Badiisni Yerusaalem immoo murtii haaloo deebii Waaqayyoo isa waldaa gantuu irratti bu’u bakka bu’a.
Balleessaan Yerusaalem bara 66 AD irraa hanga 70 AD keessatti waggaa sadii fi walakkaa turte, badiisa murtii adabbii deebii Waaqayyoo isa dhuma addunyaatti Roomaa ammayyaa (bineensa guddaa, bineensa sana fi raajii sobaa) irratti fidamutti fakkeenya taati. Marfamuu fi badiisni Yerusaalem, kan bara 66 AD irraa jalqabee hanga 70 ADtti waaqeffannaa waaqota sobaatiin raawwatame, sirriitti waggaa sadii fi walakkaa ture.
Goobee fi badiisuu Yerusaalem hafuuraa kan paaphaasummaa dhaan raawwatame waggoota raajii sadii fi walakkaa ture; jechuunis bara 538 irraa jalqabee hamma 1798tti. Fakkeenyoonni lamaan sun marfamuu fi badiisuu Yerusaalem “sa’aatii” yeroo rakkoo seera Dilbataa kan Roomaa ammayyaatiin dhufu sana ni fakkeessu. Badiisni Yerusaalem inni dhumaa keessaa inni sadaffaan, akkuma macaafa Daaniʼel keessatti agarsiifametti, deebifama.
Kitaabni Daani'el kan jalqabdu Baabilon Yerusaalem injifatee balleessuudhaan, xumurri isaas badiisa Baabilonii fi mo'icha Yerusaalemiin ta'a. Loltoota sadii keessaa tokkoon tokkoon isaanii keessatti, mallattoon Kiristiyaanotaaf kenname tokko jira ture; innis akka isaan lola dhufu sana irraa baqatan isaan beeksisa ture. Bara Gooftaa 66 keessatti, yeroo loltoonni Roomaa waaqeffannaa mootummaa isaanii hordofan sanamoota isaanii—mallattoolee isaanii (alaabaa waraanaa isaanii)—lafa qulqulluu mana qulqullummaa keessa dhaabanitti ture. Bara 538 keessatti immoo, yeroo “namni cubbuu” mul'ate, mana Waaqayyoo (waldaa Kiristaanaa) keessa taa'ee ofii isaa akka inni Waaqayyo ta'e agarsiisaa turetti, yeroo inni waggaa sana keessatti Gumii Orleansiitti seera Dilbataa dabarsetti ture. Dirqamsiifni Dilbataa waan paaphaasonni aangoo isaanii addunyaa Kiristaanaa irratti qabaniif ragaa ta'ee adda baafatanidha; sababiin isaas isaan (sirriitti) akka jedhuutti, Dubbiin Waaqayyoo keessatti waaqeffannaaf Dilbataaf deggersi hin jiru, akkasumas isaaniin Dilbata akka guyyaa waaqeffannaa Kiristiyaanummaa keessatti dhaabame jechuun aangoon duudhaa fi aadaa isaanii kan warra waaqeffannaa mootummaa isaanii hordofan Kitaaba Qulqulluu ol ta'uu isaa ragaa ta'a.
Bara 538 keessa, Kiristaanonni waldaa Roomaa irraa adda baʼuu qabu turan; kunis salphaatti sababii isheen dhugumaan waldaa Kiristaanaa hin taane qofaaf utuu hin taʼin, mallattoon aangoo paaphaasii lafa qulqulluu waldaa Waaqayyoo keessa kaaʼamee tureefis. Obboleettii White adeemsa addaan baʼuu seenaa sanaa, kan yeroo waldaan Waaqayyoo waggoota kuma tokkoo fi dhibba lamaa fi jahaatamaaf gammoojjii keessa baqatte jalqabe, ni ibsiti.
“Garuu mootummaa ifaa fi mootummaa dukkanaa gidduutti tokkummaan hin jiru; hordoftoota isaanii gidduuttis tokkummaan jiraachuu hin danda’u. Yommuu Kiristaanonni warra waaqeffannaa ormaa irraa garagalanii garuu walakkaa qofa jijjiiraman wajjin tokko ta’uuf walii galan, karaa dhugaa irraa isa gara fagootti isaanii geessu irratti seelan. Seexanni hordoftoota Kiristoos keessaa baay’ee akkas guddaa ta’an gowwoomsuu keessatti milkaa’uu isaatti gammade. Sana booddees humna isaa irratti caalaatti hojjete; warra amanamoo Waaqayyotti hafan ari’achuufis isaan kakaase. Namoonni yeroo tokko ittisoota isaanii turan sun amantii Kiristaanaa dhugaa akkamitti mormuun danda’amu akka gaariitti namoota biroo hundumaa caalaa ni hubatu turan; Kiristaanonni gantoonni kunis hiriyyoota isaanii warra walakkaa qofa waaqeffannaa ormaa keessaa ba’an wajjin tokko ta’anii, amaloota barsiisa Kiristoos keessaa isa hundumaa caalaa bu’uuraa ta’e irratti lola isaanii qajeelchan.”
Warri sodaan baayʼee cimaa kan barbaachise, warri amanamoo taʼuu barbaadan gowwoomsaa fi xuraawwan uffata lubummaa jalatti dhokfatamanii gara waldaa kiristaanaatti galfaman dura dhaabachuu akka dandaʼaniif ture. Macaafni Qulqulluun akka ulaagaatti amantii hin fudhatamne. Barsiisni bilisummaa amantii akka heresii tti moggaafame, warri isa deggaranis jibbananii fi irraa dhorkaman.
“Eega wal’aansoo dheeraa fi cimaa booddee, namoonni amanamoon muraasni sun, yoo waldaan gantuu sun ammas sobaa fi waaqeffannaa waaqota ormaa irraa of bilisa baasuu didde, walitti dhufeenya ishee wajjin qabu hundumaa diiguuf murteessan. Isaan, Dubbiin Waaqayyoo akka ajajutti yoo abboomamuuf ta’e, adda ba’uun isaanii barbaachisummaa guutuu qabu akka ta’e hubatan. Dogoggora lubbuu isaanii mataa isaanii irratti badiisa fidan obsuu hin dandeenye; akkasumas fakkeenya amantii ijoollee isaanii fi ijoollee ijoollee isaanii balaa keessa galchu dhaabuufis hin dandeenye. Nageenyaa fi tokkummaa eeguuf, waan amanamummaa Waaqayyoof qaban wajjin wal simatu kamiyyuu irratti laafina gochuuf qophaa’oo turan; garuu mabdiin isaanii aarsaa gochuun illee nageenyi gatii baay’ee qaalii ta’een bitamee akka ta’u itti dhaga’ame. Tokkummaan dhugaa fi qajeelummaa araara seenuudhaan qofa yoo argamuu danda’e, garaagarummaan haa jiraatu, waraannis haa ta’u iyyuu.” The Great Controversy, 45.
Mata-dureewwan kana barruu itti aanu keessatti ni itti fufna.
“Bara baraan keenya dura diriireera. Golgaan kun amma ol kaafamuuf jira. Nuyi iddoo ulfinaa fi itti gaafatamummaa kana keessa jirru, yeroo lubbuun naannoo keenya jiran baduutti jiranii, jaalala keenya ofittummaa irraa madde kan boqonnaa qabachuu irratti maxxannee, maal hojjechaa jirra, maal yaadaa jirra? Garaan keenya guutummaatti jabaatee miira hin qabne taʼeeraa? Fayyina namoota kaaniif hojii hojjechuu akka qabnu nuti hin dhagaʼamuu yookaan hin hubatamuu dandaʼaa? Obboloota, isin keessaa warra ija qabdanii hin argine, gurra qabdanii hin dhageenye keessaa taatanii? Waaqayyo fedha Isaa akka beektan isiniif kennuun isaa akkanumaan taʼee? Inni akeekkachiisa irratti akeekkachiisa isiniif erguun isaa akkanumaan taʼee? Ibsa dhugaa bara baraa waaʼee waan lafarratti dhufuuf jedhu ni amantuu? Murtoon Waaqayyoo saba irratti rarraʼaa jiraachuu isaa ni amantuu, garuu ammas boqonnaadhaan taaʼuu, dhibaaʼummaan, of eeggannoo dhabuudhaan, jaalala gammachuu keessatti jiraachuu dandeessuu?”
“Amma yeroo saba Waaqayyoo jaalala isaanii sirreessanii yookaan qabeenya isaanii biyya lafaa keessatti kuufatan miti. Yeroon, akkuma bartoota durii sanaa, bakka onaa fi kophaa taʼanitti kooluu barbaaddachuuf dirqamuun keenya fagoo hin jiru. Akkuma marfamni Yerusaalem loltoota Roomaa biratti Kiristaanota Yihuudaaaf mallattoo baqannaa ture, mootummaa keenya keessatti murtii Sanbata paaphaasii raawwachiisuun aangoon fudhatamuus akeekkachiisa nuuf taʼa. Yeroo sanatti magaalaawwan gurguddoo dhiisuu, akkasumas itti aansuudhaan magaalaawwan xixiqqoo irraa baanee iddoowwan kophaa taʼan gaarran gidduutti argaman keessatti mana jireenyaa of qusannaa qabu barbaaduuf qophaaʼuun yeroo taʼa. Amma garuu, asitti manneen jireenyaa qaalii barbaaduu mannaa, gara biyya caalu tokkootti, jechuunis biyya samii, ceʼuuf qophaaʼaa jiraachuu qabna. Maallaqa keenya of gammachiisuuf baasuu mannaa, qusannoo gochuu barachuu qabna. Kennaan hundi Waaqayyo irraa liqeeffamee kenname ulfina Isaatiif, akeekkachiisa biyya lafaatiif kennamu dabarsuuf itti hojjetamuu qaba. Waaqayyo magaalaawwan keessatti hojjettoota Isaa wajjin hojjetanif hojii qaba. Ergama keenya deeggaramuu qaba; ergamoonni haaraanis banamuu qabu. Hojii kana milkaaʼinaan fuuldura oofuun baasii xiqqaa hin gaafatu. Manneen waaqeffannaa barbaachisu; achittis namoonni dhugaa yeroo kanaatiif taʼe dhagaʼuuf affeeramuu dandaʼu. Kaayyoo kanaafuma Waaqayyo kaappitaala imaana-dhaabbatoota Isaatti kenneera. Qabeenyi keessan akka hojii kun gufachiifamu godhutti hojiiwwan biyya lafaatti hin hidhatamin. Maallaqa keessan bakka isin dhimma kaayyoo Waaqayyootiif ittiin tajaajiluu dandeessanitti baasaa. Qabeenya keessan of dura gara samii ergaa.” Testimonies, volume 5, 464.