Kitaaba Daani’eel — Lakkoofsa Jahaatamii Torba keessaa jedhu

Islaamni badiisa sadaffaa kan raajii seenaa keessatti galte Fulbaana 11, 2001 ture; yommus battalumatti daangeffamte. Yeroo sana roobni boodaa buʼuu jalqabe, garuu inni “safaramte” ture.

“Guyyaan bubbee keessaa” dhufaatii bokkaa boodaa ni mul’isa; akkasumas Islaama wayyoo sadaffaa ni agarsiisa. Innis seenaa keessatti yeroo “jal’inni Yaaqoob irraa qulqulleeffamu” jalqabu ni mallatteessa. Guyyaan bubbee keessaa Fulbaana 11, 2001tti dhufe; yeroo sanattis murtiin warra jiraatanii jalqabe. Murtiin warra jiraatanii hojii xumuraa ergamaa sadaffaati; achittis haqamuun cubbuuwwan dhibba tokkoo fi afurtamii afur kuma sanaa jalqabe. Isaayyaas yeroo, “Kanaaniin,” jedhu barreessettis hiikni isaa kana.

Jechoota, “Kanaaf,” jedhuun dura jiran akkana jedhu: “In measure, when it shooteth forth, thou will debate with it: he stayeth his rough wind in the day of the east wind.” “Kanaaf” jedhuun dhugaa qormaataa addaa isa cubbuu warra Yaaqoob jedhamee bakka buʼan keessaa qulqulleessu adda baasa. Dhugaawwan sun keessaa taatee (9/11), isa dhufaatii bokkaa boodaa mallatteessu, ni jira. Dhugaawwan sun hiika bokkaa boodaa akka “ergaa” taʼe ni dabalatu; “ergaan” sunis Islaama. Innis dhugaa akka “bubbeen bahaa” Islaama balaa sadaffaa taʼe ni dabalata, akkasumas amala raajii ittisuun (stayeth) Islaamni sana booda qabu ni dabalata.

Qormaanni ofii “mormii” sanaan bakka bu’a; mormiin sunis Fulbaana 11, 2001 irratti jalqabe. Ermiyaas, yeroo abdii kutannaa isa jalqabaa bakka bu’utti, gara Waaqayyootti akka “deebi’u” fi kan gatii guddaa qabu kan faalamaa irraa akka addaan baasu gorfame. “Firiin” ergaa qormaataa kunis gosa waaqeffattootaa lama ni uuma.

Murtiin namoota gowwootaa akka “yommuu inni dhagoota iddoo aarsaatti dhiʼeeffaman hundumaa akka dhagoota nuurii caccabfamanii taasise, bosona waaqeffannaa fi fakkiiwwanis dhaabachuu hin dandaʼan” jedhuutti fakkeeffamee ibsameera. Isaayyaas boqonnaawwan digdamii-saddeetii fi digdamii-sagal keessatti warra wantoota garagalchan irratti labsame sana eerayaa jira. Isaanis warra macaafa chaappaa qabame hubachuu hin dandeenye dha. Hojiin (firii) hamootaa akka suphee supheessaaatti ilaalamuu qaba.

Hojiin hamoonni akkuma suphee suphee tolchaa ta’u; boqonnaa digdamii fi torbaffaa keessattis hojii isaanii haala walfakkaatuun, akka dhagaa chaalkii caccabsamee bittinnaa’uutiin fakkeeffameera. Chaalkiin yookaan supheen suphee tolchaa salphaatti tumamee budaa ta’a; jechuunis hojii “dhagoota iddoo aarsaa hundumaa akka dhagoota chaalkii caccabsamanii bittinnaa’aniitti” gochuu, akkasumas hojii “bosona waaqeffannaa fi fakkiiwwan” diiguu, akka isaanis “ol hin dhaabbanne” ta’an dabalatee, hojii haaromsa mootummaa Yosiyaasiin bakka buufameedha. Dammaqinsa fi haaromsa isa dhumaa keessatti, isa haaromsa Yosiyaasiin bakka buufame keessatti, caasaan waldaa Adventistii ni onaa’a; mootummaa “magaalaan dallaa qabdu ni onaa’a, iddoo jireenyaas ni dhiifama, akkuma lafa onaa tokkotti ni hafu” jedhametti. Hojiileen isaanii hundinuu, jechuunis kumaatamaan waldoota, manneen barumsaa, kolleejjota, yunivarsiitiiwwan, hospitaalonni fi gamoowwan waajjiraa addunyaa guutuu keessatti argaman, raajii keessatti tumamanii budaa homaa hin baafne ta’u.

Miseensotni sunis ni taʼa; namoonni “hubannaa hin qabne” sun akka “damee” “gogaa” kan “cabsamee irraa muramee” “ibiddatti darbatamu” taʼu; sababiin isaas, “inni isaan uume isaaniif araara hin godhu; inni isaan tolches isaaniif ayyaana hin argisiisu.”

Yeroo addaan-bahiinsi ergaa qormaataan raawwatamu sun guutuu taʼetti, sagaleen lammaffaan Mulʼata boqonnaa kudha saddeet keessaa tuuta Waaqayyoo isa hafe Baabilon keessaa waama; jechuunis, guyyaa sana keessatti, “ni taʼa” “akka malakatni guddaan afuufamu; warri biyya Asoor keessatti baduuf qophaaʼan, fi warri biyya Gibxii keessatti gatamanii turan ni dhufu; Tulluu Qulqulluu Yerusaalem irratti Gooftaa ni waaqeffatu.”

Kutaan dubbifnu kun (Isaayyaas 27:8–13) seenaa raajii isa Fulbaana 11, 2001 irratti jalqabe adda baasa; akkasumas qormaataa fi qulqulleessuu warra dhuma irratti karra-busii Waaqayyoo isa kaan keessaa Baabilooniin waamu ta’an ni ibsa. Lakkoofsonni jalqabaa boqonnaa isuma sanaas sirba seenaa sanauma keessatti faarfatamuu qabu adda baasu.

E song blong gaden grep hem nao song we fastaem i talemaot se ol manmeri blong God oli olsem wan gaden grep we Hem i bin lavem mo lukaot gud long hem. Biaen hem i putum wan promes blong acceptem eniwan we bambae i wantem holem stret fasin blong Kraes. Biaen hem i soemaot promes blong kapsaed blong Tabu Spirit, we tufala taem blong ren i makem. Fas taem blong ren i mekem ol flaoa mo ol smol gru i laef bakegen, mo namba tu taem blong ren i fulumap wol long frut.

ᱵᱟᱹᱜᱤᱪᱟ ᱨᱮᱭᱟᱜ ᱥᱮᱨᱮᱧ ᱚᱱᱟ ᱥᱮᱨᱮᱧ ᱠᱟᱱᱟ ᱡᱟᱦᱟᱸ ᱚᱠᱛᱚ ᱨᱮᱭᱟᱜ ᱥᱚᱢᱚᱭ ᱩᱫᱩᱜᱼᱟ, ᱡᱚᱠᱷᱚᱱ ᱤᱥᱚᱨ ᱢᱤᱫ ᱢᱟᱨᱟᱝᱟᱹ ᱵᱟᱪᱷᱟᱣ ᱦᱚᱲ ᱨᱮᱭᱟᱜ ᱯᱟᱥ ᱛᱮ ᱪᱟᱞᱟᱜᱼᱟ, ᱟᱨ ᱢᱤᱫ ᱱᱟᱶᱟ ᱵᱟᱪᱷᱟᱣ ᱦᱚᱲ ᱥᱟᱶ ᱠᱤᱨᱤᱝ ᱨᱮ ᱵᱚᱞᱚᱱᱼᱟ᱾ ᱤᱨᱟᱞ ᱠᱷᱚᱱ ᱮᱛᱟᱜ ᱯᱟᱫᱽᱭᱟᱠᱚ, ᱥᱩᱢᱩᱝ ᱛᱮ ᱚᱱᱟ ᱪᱟᱯᱛᱟᱨ ᱨᱮᱭᱟᱜ ᱮᱦᱚᱵ ᱯᱟᱫᱽᱭᱟᱠᱚᱨᱮ ᱠᱟᱛᱷᱟᱠᱚ ᱫᱚᱦᱲᱟ ᱟᱨ ᱯᱷᱟᱨᱪᱟᱣ ᱛᱟᱱᱟ᱾ ᱪᱟᱯᱛᱟᱨᱨᱮᱭᱟᱜ ᱯᱟᱹᱦᱤᱞ ᱯᱟᱫᱽᱭᱟ ᱚᱱᱟ ᱢᱤᱫᱜᱮ ᱜᱷᱚᱴᱚᱱᱟ ᱩᱫᱩᱜᱼᱟ ᱡᱟᱦᱟᱸ ᱤᱨᱟᱞ ᱯᱟᱫᱽᱭᱟᱨᱮ “ᱥᱟᱢᱟᱝ ᱦᱚᱭᱟᱜ ᱫᱤᱱ” ᱢᱮᱱᱛᱮ ᱩᱫᱩᱜ ᱟᱠᱟᱱᱟ᱾

Bineensiichi Seexana; garuu hiika lammaffaatiin immoo Roomiin waaqeffannaa mootummaa ture.

Mootonni kurnan Roomii waaqeffataa, boqonnaa torbaa Daani’el keessatti, fi boqonnaa kudha lama Mul’ata keessatti, guyyoota dhumaa keessatti mootota kudhan Mul’ata kudha torbaa ni bakka bu’u.

Lakkoofsi tokkoffaa Isaayyaas 27 jalqaba murtii bineensa guddaa sanaa kan adda baasa; murtichi kun guyyaa qilleensa bahaa, jechuunis Fulbaana 11, 2001 irraa eegale. Murtin mootota lafa irraa, fi michoota isaanii daldaltoota addunyaa hunda hammatan, yeroo caasaan maallaqaa lafa irraa “qilleensa bahaatiin”, gidduu “galaanotaa” keessatti barbadaa’u ni raawwatama.

Isaayaas boqonnaa digdamii torba, lakkoofsota tokko irraa hamma torbaatti jiran, lakkoofsota saddeet irraa hamma kudha sadiitti irra deebi’amee bal’inaan ibsameera. Innis akka “guyyaa bubbee bahaa” keessatti mootonnnii fi daldaltoonni lafaa sodaa wajjin akka walitti dhufan adda baasa; sodaan isaanii immoo yeroo sana irraa eegalee seenaa keessatti itti fufee dabalaa deema. Sodaan sun sochiiwwan sirrii hin taane fi ariifachiisaa ta’an warra addunyaa guutuu irratti tarkaanfachiisummaa isaanii babal’isan, jechuunis globalistoota lafa kanaa, erga Fulbaana 11, 2001 irraa jalqabee ajandaa isaanii caalaatti fi cimsee dhiibaa jiran, waan loojikiin irraa eegamu caalaa ta’e sana ifatti mul’isa. Seexanni fi bakka bu’oonni isaa, daldaltoota fi mootota lafaa (globalistoota)af, akka mallattoolee jawwee sanaatti, yeroo isaanii gabaabaa ta’uu ni beeku.

Guyyaan bubbee bahaa, kan bara 2001 keessatti rakkoo diinagdee uume, kanis waan miidiyaan addunyaa guutuu to’atu jedhu kam iyyuu yaalan iyyuu hammaatee qofa kan dhufe, yeroo bineensi guddaan yeroo isaa gabaabaa taʼuu isaa beekutti dhimma addunyaa fuulduratti dhaabbatudha. Achi booddee inni sochii isaa lafaa guutuu irratti to’annoo argachuuf daran cimsa; kana immoo yeroo “Wayyoo” (“Wayyoo” sadaffaan) “jiraattota lafaatii fi galaanaa” irratti fidamutti raawwata.

Dhufaatiin Islaamaa ee Wayyoo sadaffaa (qilleensa bahaa), Fulbaana 11, 2001, balaa dinagdee kan dhalche yoo ta’u, kunis warra addunyaa guutuu to’achuuf hojjetan carraaqqii isaanii mootummaa addunyaa tokko lafa kana irra fe’uuf ariifachiisuu dirqisiiseera. Haa ta’u malee, Islaamni gahee isaatti guutumaa guutuutti itti fufeera. Tarii mul’ata hamaa guddaan Islaamni mallattoo raajii Macaafa Qulqulluu ta’uu isaa ibsu, wabii jalqabaa Islaamni keessatti caqasame keessatti argama.

Dubbiin Waaqayyoo gonkumaa hin kufu. Akkuma Islaamni akka dubartii da’umsaan ciniinsifamtuutti dhiphina oomishuu itti fufetti, namoonni tokko tokko, warri Islaamni raajii Macaafa Qulqulluu keessatti adda baafameera jechuun illee fudhachuu danda’an, dhugaa ifa taʼe aayata lamaan keessa jiru amma iyyuu guutummaatti hubachuu hin dandeenye. Namoonni tokko tokko, Islaamuma jechuun namni hundinuu lafa kana irra jiru diina waliinii tokko mormuuf walitti akka dhufu kan godhu taʼuu isaa hubachuu dandaʼu; kunis dhuguma. Garuu himni inni dhumaa aayaticha keessa jiru dhugaa caalaatti ulfaataa dha. Addunyaan Fulbaana 11, 2001 tiin raafamte, yeroo dhihoodhas weerara Hamaas waggaa kanaa Onkoloolessa 7 Israa’el irratti raawwateen deebiʼanii raafamteerti. Garuu hafuurri waraanaa fi badiisa tasa dhufu “fuula obboloota Ismaa’eel hundumaa duratti” akka jiru arguuf namni tokkollee fedhii hin qabu.

Badii badiinsa yeroo haleellaan tasaa saboota Islaamaa akkuma Saudi Arabia, United Arab Emirates, Qatar, Kuwait, Brunei fi Bahrainiin raawwatamu kamiin raawwatama? Hafuuri Ishmaa’el “obboleeyyan isaa hundumaa” keessa jira; waraanni hamma ammaatti Woe sadaffaadhaan biyyoota akka Afghanistan yookaan Iraq irraa dhalate, yeroo raajiin Ishmaa’el guutummaatti raawwatamutti baay’ee adda ta’a. Paakistaan boba’oota niyuukilaraa meeqa qaba?

ᱤᱥᱞᱟᱢᱤᱠ ᱵᱤᱵᱷᱚᱨ ᱨᱮᱭᱟᱜ ᱵᱷᱟᱵᱤᱥᱭᱚᱛᱽ ᱞᱚᱠᱠᱷᱚᱱ, ᱡᱮᱞᱮ ᱯᱷᱚᱨᱛᱚᱢ ᱟᱨ ᱫᱚᱥᱨᱟ ᱤᱥᱞᱟᱢᱤᱠ ᱦᱟᱭ-ᱦᱚᱭ ᱨᱮ ᱫᱮᱠᱷᱟ ᱜᱮᱭᱟ, ᱦᱟᱱ ᱢᱟᱨᱥᱟᱞ ᱟᱨ ᱟᱥᱟᱭᱟᱨ ᱦᱟᱢᱞᱟ ᱾ ᱥᱚᱢᱯᱚᱱᱱ ᱤᱥᱞᱟᱢᱤᱠ ᱫᱤᱥᱚᱢ ᱠᱚᱨᱮ ᱪᱮᱫ ᱮᱱᱟᱹᱜ ᱟᱨᱛᱷᱤᱠ ᱥᱟᱫᱷᱚᱱ ᱢᱮᱱᱟᱜᱼᱟ ᱡᱮ ᱜᱩᱯᱩᱛ ᱠᱚᱨᱮ ᱮᱢᱚᱱ ᱟᱥᱛᱨᱚᱥᱟᱥᱛᱨ ᱡᱚᱜᱟᱲ ᱵᱟᱝᱠᱷᱟᱱ ᱛᱮᱭᱟᱨ ᱠᱚᱨᱮ ᱦᱚᱭᱚᱜᱼᱟ, ᱡᱟᱦᱟᱸ ᱛᱮᱞ ᱛᱮ ᱯᱮᱨᱮᱡ ᱡᱮᱴ ᱵᱤᱢᱟᱱ, ᱜᱟᱲᱤ ᱵᱚᱢᱟ, ᱡᱚᱞᱚᱠ ᱛᱟᱭᱟᱨ, ᱵᱟᱞᱟᱛᱠᱟᱨ ᱟᱨ ᱪᱟᱠᱩ ᱠᱷᱚᱱ ᱟᱹᱰᱤ ᱩᱱᱱᱚᱛ ᱟᱨ ᱢᱟᱨᱟᱝ ᱡᱤᱣᱤ-ᱦᱟᱱᱤᱠᱟᱨᱤ ᱦᱚᱭᱚᱜᱼᱟ? ᱪᱮᱫ ᱤᱥᱚᱨᱨᱮᱭᱟᱜ ᱵᱟᱹᱱᱤ ᱵᱤᱥᱣᱟᱥ ᱠᱚᱨᱟ ᱡᱚᱜᱚᱜᱼᱟ?

Faayaawwan abjuu Miller keessaa hundinuu guyyoota dhumaa keessatti dhugaawwan qorumsaa ta’u; yoo xiqqaate illee, sababni isaas dhugaawwan sana akka gataman ta’eefi raajiinis akka isaan deebi’anii dhaabaman adda baasee mul’isa. Garuu faayaawwan sana keessaa muraasni, akka hojii Kiristoos iddoo qulqulluu samii keessatti raawwatuu fi Islaama Wayyaa sadaffaa keessaa, raajiiwwan guyyoota dhumaa isa hundumaa keessatti qofa raawwataman agarsiisu. Tokkoon hojii Kiristoos Iddoo Hundumaa caalaa Qulqulluu keessatti raawwatamu bakka bu’a; kun immoo dhugaa qorumsaa yeroo ammaa ta’eedha. Inni kaan immoo ergaa Iyya Halkan Walakkaa adda baasa; kunis ammas dhugaa qorumsaa yeroo ammaa ta’eedha.

Suutniin kan sochii Milleritee fi yeroo dhumaa bara 1989 walitti hidhu, kan isheen immoo sochii namoota kuma dhibba tokkoo fi afurtamii afuritti seensisu, “yeroo torba”dha; kunis faaya Miller isa jalqabaa ture, akkasumas yeroo Adventism daandiiwwan durii dhiisee deemu isa jalqabaatti moggaafamee cinatti gatame ture. Waggaa dhibba tokkoo fi digdamii ja’a fincila bara 1863 irraa kaasee hanga yeroo dhumaa bara 1989tti jiran, “yeroo torba” bakka bu’u. Lakkoofsi kuma lamaa fi dhibba shan fi digdamii kutaa lamaatti jechuunis yeroo dhibba tokkoo fi digdamii ja’a lamaatti qoodame, kudhan keessaa tokko yookaan ushuuriin yeroo dhibba tokkoo fi digdamii ja’aa immoo dhibba tokkoo fi digdamii ja’a dha. Dhagaan ijaartoonni tuffatan akkaan dheeraa dha; inni sochiiwwan jalqabaa fi dhumaa ergamoota sadanii walitti hidha. Akkasiin gochuudhaan, dhugaan “yeroo torbaa” dhugaa yeroo ammaa qoru ta’uusaa adda baasa; akkasumas inni dhugaa dhagaa hundee qofa ta’ee hafu utuu hin ta’in, mataa golee ta’u dha.

Amma yeroo ammaa qorannaa keenya waaʼee dabala beekumsaa sochii Millerite keessatti, isa mulʼata laga Ulai kitaaba Daaniʼel keessatti bakka buʼu, irraa dhaabnee, xiyyeeffannaa keenya gara mulʼata laga Hiddeqelitti ni deebifna; innis sochii dhibba tokkoo fi afurtamii afur kuma keessatti dabala beekumsaa bakka buʼa.

ᱟᱞᱮ ᱫᱚ ᱱᱟᱜᱟᱢ 1863 ᱠᱷᱚᱱ 1989 ᱥᱟᱞ ᱟᱹᱰᱤ 126 ᱵᱚᱪᱷᱚᱨ ᱡᱟᱦᱟᱱ ᱡᱩᱜ ᱨᱮ ᱯᱚᱨᱥᱟᱨᱟᱣ ᱟᱫᱽᱵᱷᱮᱱᱴᱤᱡᱢ ᱨᱮᱱ ᱯᱩᱱ ᱦᱟᱹᱨᱟᱢ ᱠᱚ ᱵᱟᱵᱚᱛ ᱤᱫᱤᱱ ᱛᱮ ᱵᱤᱪᱟᱨ ᱮᱛᱮᱣᱟᱹᱞᱮᱭᱟ।

Barreeffama itti aanu keessatti qorannaa sana ni jalqabna.