ꯗꯥꯅꯤꯌꯦꯜꯒꯤ ꯂꯥꯏꯔꯤꯛ — ꯃꯔꯤ ꯇꯔꯦꯠ

Mormitoonni torban sun seenaa bara 1798 irraa eegalee hamma Onkoloolessa 22, 1844tti bakka bu’u. Seenaan sun, bara mootummaa Yihudaa keessa mootota torban dhumaa kanneen Minaasee irraa eegalee bara 677 Dh.K.D. keessa hamma Zedeqiyaa bara 586 Dh.K.D.tti jiranin fakkeenyaaf mul’ifameera.

Sarara haaromsaa qulqulluu keessatti, amala humneessamuu ergamaa isa jalqabaatiin mallattoon waan addunyaa mara taʼe tokko adda baasa. Hagayya 11, 1840 irratti, ergaan ergamaa isa jalqabaa humneeffame; achiis ergaan sun buufata hojii ergamootaa addunyaa mara keessatti gara hundumaatti geeffame.

Akka raajii sana keessatti, ergamaan Mul’ata kurnaffaa irraa bu’ee miilla tokko lafaa irratti, kaan immoo galaana irratti kaa’e. Obboleettiin Waayit kun mallattoo daangaa addunyaa maraa ergaan sun itti babal’atu ta’uu isaa ibsite.

Labsii Qiiroos labsame ajaja isa jalqabaa ajaja addunyaa guutuu ture.

Akkuma ergamaan jalqabaa Adoolessa 11, 1840 guyyaa sana buufata ergamaa addunyaa hundumaatti geeffame, yeroo inni labsii jalqabaa labsetti Qiiros ofii isaa akka mootii “mootummoota lafaa hundumaa” taʼeetti ibsa. Gad buʼuun ergamaa Mulʼata boqonnaa kudhanii, ergamaa Obboleettii White “Yesuus Kiristoos irraa gadi kan hin taane qaama tokko” jettee adda baafte sanaa, amala raajii walfakkaataa ergamaa jajjaboo Mulʼata boqonnaa kudha saddeetii wajjin qaba. Obboleettii White kaayyoon ergamaa jalqabaas kaayyoo ergamaa Mulʼata boqonnaa kudha saddeetii wajjin wal fakkaata jedhee adda baasti.

Humni malaa'ikaa isa jalqabaa mallattoo wanta addunyaa mara irratti raawwatamu cimsee agarsiisudha. Ergaan jalqabaa yeroo Kiristoos humna argate cuuphaa Kiristoositti ture. Caaffanni Qulqullaa'oon Israa'el hundi ergaa Yohaannis dhaga'uuf gara lafa onaa ba'e jedhee ibsa.

Tajaajilli Kiristoos Israa’el isa durii irratti kan xiyyeeffate ture; kanaafis, hiika raajii sanaan guutuun addunyaa hundi gara Yordaanos, iddoo cuuphamuu Kiristoositti harkifame. Ta’us, sirni cuuphaa, fi wanti inni yeroo Kiristoos cuuphametti argisiise, addunyaa hunda irratti kan xiyyeeffate ture.

maqaan Yihoyaaqiim jedhu “Waaqayyo ni kaasa” jechuudha; cuuphaa Kiristoos irrattis, akkuma Yohaannis Kiristoosin bishaan keessaa ol baaseetti, mallattoon “ol ka’uu” awwaala bishaanii keessaa sun humneeffamuu sana keessatti qaama tokko ta’e. Keeyyata afran jalqabaa Izraa keessaa kanneen duraan caqasne keessatti, keeyyanni shanaan deebii warra labsicha dhaga’anii akkana jechuun ibsa: “Achiis abbootiin maatii Yihudaa fi Beniyaam keessaa warri dura ta’an, luboonni, Lewwonni, fi hundi isaanii warri hafuurri isaanii Waaqayyo kaase, mana Waaqayyoo isa Yerusaalem keessa jiru ijaaruuf ol ba’uudhaaf ni ka’an.” Ergaan jalqabaa yeroo humneeffamutti, akka maqaa Yihoyaaqiimitti agarsiifametti, ol ka’uun ni jira.

Fulbaana 11, 2001 irratti, akka humneeffama ergaa jalqabaa sochii jabaa ergamaa jalqabaa fakkeenya ta’een, ergaan jalqabaa sochii jabaa ergamaa sadaffaa humneeffame. Obboleettiin Waayit badiisa Tuwiin Tawarees guyyaa sanaa irratti yaada kenniti.

Yeroo ergaa jalqabaa keessatti seenaa dhibba afurtamii afur kuma sanaa humna argatetti, Gooftaan lafa “akkaan sochoosuuf” “ka’e”. Maqaan Yehooyaaqiim humna kennamuu ergaa jalqabaa agarsiisa. Hagayya 11, 1840 irratti, Gooftaan teessoo isaa irraa ka’ee gara lafaa bu’ee, lafa irratti fi galaana irra dhaabate. Labsii Qiiros isa jalqabaatti, amanamoon ni ka’an. Yehooyaaqiim mallattoo dhufaatii ergamaa jalqabaa qofa utuu hin ta’in, humna kennamuu ergamaa jalqabaa illee ni bakka bu’a.

Yehooyaaqiim mootota dhumaa sadan keessaa isa jalqabaa ni bakka bu’a; garuu akkasumas mootota torban Yerusaalem badiisaaf geessan keessaa isa shanaffaa ni bakka bu’a. Maqaan mootota torban sanaa baay’ee ibsaa dha. Mootonni torban sun Minaasee, Amoon, Yoosiyaas, Yehoo’aahaaz, Yehooyaaqiim, Yehooyaakiin fi Zedeqiyaa turan.

୧୭୯୮ ମସିହାରେ, ମିଲ୍ଲରାଇଟମାନଙ୍କର ଇତିହାସରେ ମନଶ୍ଶେ ଶେଷକାଳକୁ ପ୍ରତିନିଧିତ୍ୱ କରେ। “ମନଶ୍ଶେ”ର ଅର୍ଥ “ଭୁଲାଇଦେବାକୁ କାରଣ ହେବା”, ଏବଂ ୧୭୯୮ ମସିହାରେ ହିଁ ତୀରର ବେଶ୍ୟା ସତ୍ତରି ବର୍ଷ ପର୍ଯ୍ୟନ୍ତ ଭୁଲାଯାଏ। ମନଶ୍ଶେ ସବୁଠାରୁ ଅଧିକ ଦୁଷ୍ଟ ରାଜାମାନଙ୍କ ମଧ୍ୟରୁ ଜଣେ ଥିଲେ, ଏବଂ ତାଙ୍କରେ ଏମିତି ଭବିଷ୍ୟଦ୍ବାଣୀମୂଳକ ବୈଶିଷ୍ଟ୍ୟ ଅଛି, ଯାହା ବିଚାର କରାଯିବା ଉଚିତ।

Mootonni torban dhumaa Yihudaa bara 1798 irraa kaasee hamma Onkoloolessa 22, 1844tti seenaa qaqawwan torbanii bakka bu’u. Minaasee mootota torban keessaa isa jalqabaa ture; mootummaa torbanii keessaa isa jalqabaa taʼuudhaanis Zedeqiyaa, isa mootummaa torban keessaa isa dhumaa taʼe, fakkeesse. Yesus yeroo hundumaa dhuma jalqaba waliin walqabsiisee adda baasa. Zedeqiyaa, mootiin torban keessaa isa dhumaa, boojiʼamummaa Baabilonitti geeffame. Mootiin jalqabaa mootota torban dhumaa keessaa innis akkasuma boojiʼamummaa Baabilonitti geeffame; kunis mootichi inni dhumaa boojiʼamummaa Baabilonitti geeffamuusaa fakkeessa.

Muuxannoon Minaasee akka Gooftaan Waaqa taʼe beekuuf inni keessa darbe, mootummaa isaa irraa kaafamee achiis mootummaa isaatti deebifamuudhaan raawwatame. Nebukadneesaris, akkuma Minaasee, yeroo mootummaa isaa irraa kaafamee sana booddee gara mootummaa isaatti deebifametti Gooftaa beeke.

Muuxannoon Minaasee irratti raawwatame, Nebukadnezaar irrattis raawwatame. Seenaa mootota Yihudaa sadan dhumaa keessatti Minaaseen “yeroo dhumaa” bakka bu’a; akkasumas dhufaatii raajii booji’amuu waggaa torbaatamaas ni agarsiisa. Akkuma bara 1798 seenaa qaqabsa torban keessatti “yeroo dhumaa” turetti, Nebukadnezaaris seenaa ajajoota sadanii keessatti “yeroo dhumaa” bakka bu’a. Heertulee amma caqasaman keessatti hubannoon Nebukadnezaar “dhuma guyyootaa”tti isaaf deebi’e. “Dhuma guyyootaa” jedhu boqonnaa kudha lammaffaa Daani’el keessattis ni eerama.

Daani’el boqonnaa kudha lammaffaa keessatti “dhuma guyyootaa” jechuun “yeroo dhumaa” dha; Daani’el “hamma dhumatti deemi” jedhamee itti himameera. Yeroo sanatti Daani’el “qooda isaa keessatti ni dhaabata” ture. “Qooda isaa keessatti dhaabachuu” jechuun kaayyoo isaa raawwachuu jechuudha; kana immoo Daani’el yeroo kitaabni isaa dhuma guyyootaa irratti baname, jechuunis “yeroo dhumaa”tti, raawwate. Yeroo sanatti “beekumsi ni baay’ata” kan warri ogeeyyiin hubatan ni jiraata ture. Dhuma guyyoota Nebukadnezaar irratti “hubannoon” isaa gara isaatti deebi’e.

Manaseen seenaa mootota Yihudaa warra dhumaa sadan keessatti “yeroo dhumaa” bakka bu’a; Nebukadnezar immoo labsiiwwan sadan keessatti “yeroo dhumaa” bakka bu’a. Manaseen ilma isaa Amooniin itti aaname.

Amon jechuun “leenjii” jechuudha; yeroo “beekumsi dabalaa” turee fi ergaa hiikni isaa baname sana keessatti “ogeeyyii” leenjisu bakka buʼa. Amon booda immoo Yosiyaas dhufe; inni mootota torban keessaa inni qofa seenaa raajii gaarii taʼe, haa taʼu iyyuu walxaxaa, qabuudha.

Yosiyaas jechuun “hundee Waaqayyoo” jechuudha; innis dhugaawwan “yeroo dhumaatti” hiikaman hundeeffamuu isaanii bakka bu’a. Dabalamuun beekumsaa kan Amooniin bakka buufame, qajeelfama Gabreelii fi ergamoota qulqulloota biroo jala, Wiiliyaam Miileriin walitti qindeeffame. Hojiin Miilerii maqaa Yosiyaasiin bakka buufama; inni hundee sochii sanaa waan hundeesseef. Waa’ee Yosiyaas irratti adda baasuuf wantoonni baay’een jiru; garuu amma gara ilma isaa Yehoo’aahaazitti ceena.

Jehoahaaz jechuun “Yihowaan qabate” jechuudha; innis Faraʼoon-Nekoon qabame. Jehoahaaz, ilmi Yosiyaas, Faraʼoon-Nekoon qabamee obboleessa isaa Eliyaaqiim, jechuun “Waaqni kaasa” jedhutti bakka buufame. Sana booddee Faraʼoon-Nekoon maqaa Eliyaaqiim gara Yehooyaaqiimitti jijjiire; hiikni isaas “Waaqni ni kaʼa” jechuudha. Jijjiiramni maqaa mallattoo hariiroo kakuu ti; akkasumas yeroo ergaan jalqabaa humna argatutti, Waaqayyo uummata tokko wajjin kakuu keessa seena, yeroo wal fakkaataatti immoo uummata kakuu duraanii bira darba.

Waxabajjii 11, 1840tti, Impaayerni Usmaaniyaa inni qilleensota afuriin fakkeeffamee ture, kan waggoota dhibba sadii fi sagal-tokkoo fi guyyoota kudha shaniif hiikamee ture, ittifame; yookaan akka hiikni maqaa Yehoo’aaz agarsiisutti, “qabame.” Yeroo wal fakkaataatti Eliyaaqiim mootii ta’e, maqaan isaas gara Yehooyaaqiimitti jijjiirame; hiikni isaa “Waaqayyo ni ka’a” jechuudha. Yehooyaaqiim booda ilmi isaa Yehooyaakiin dhufe; inni maqoota sadii keessatti Caaffata Qulqullaa’oo keessa qaba.

Maqaan Yehooyaakiin jedhu, “Gooftaan ni dhaabaa, ni hundeessa” jechuudha. Inni ilma Yehooyaaqiim ture; akkasumas Waaqayyo gaanfa haaraa, dhugaa, Pirootestaantii “dhaabee hundeesse” waan ta’eef, inni dhufaatii ergamaa lammaffaa bara 1844 keessa yeroo birraa mul’isa. Ergaan ergamaa lammaffaa ergaa Iyyiisa Halkan Giddugaleessaaatiin humneeffame; Yekooniyaa fi Kooniyaa immoo “Waaqayyo ni hundeessa” jechuudha. Maqaan sadan kun, hundinuu hiika tokko qaban, walitti hidhamiinsa Iyyiisa Halkan Giddugaleessaa ergamaa lammaffaa wajjin agarsiisu. Yeroo dhangala’uun dhumaa Hafuura Qulqulluu Iyyiisa Guddaa keessatti ta’utti, dhibba tokkoo fi afurtamii afur kuma ni chaappamfamu. Chaappamni dhibba tokkoo fi afurtamii afur kuma sochii Miilerotaa keessatti Iyyiisa Halkan Giddugaleessaatiin fakkeenyaan agarsiifame ture; Yehooyaakiin, inni Yekooniyaa fi Kooniyaa jedhamuus, mallattoo chaappamuu ti.

Yehooyaakiin, Yekooniyaa fi Kooniyaa yeroo chaappessuu bakka buʼu; yeroo ergamaan lammaffaan ergaa Iyyata Halkan Giddugaleessaa wajjin walitti makamu sana. Inni yeroo chaappessuu warra gowwootaa bakka buʼa. Mootiin hamaan sun warra durboota Laaʼodiiqiyaa gowwoota taʼan, kanneen yeroo chaappessuu keessatti mallattoo bineensaa fudhachuuf murtaaʼan bakka buʼa; sababiin isaas isaan afaan Gooftaa keessaa bara baraan tufamanii gad darbatamu.

Mallattoon Waaqayyoo harka isaa mirgaa irra jiru chaappaa isaa ti; warri chaappeeffamuu dhibba afurtamii afurii fi kuma afurtamii keessatti afaan Gooftaa keessaa haqamanis Zarubaabel, namicha harka isaa keessatti madaallii “yeroo torba” qabu sanaa wajjin wal bira qabamanii agarsiifamu.

“Dhagaan gufachiisaa” inni “yeroo torbaa” taʼe sun “ullee madaallii” harka Zerubaabel keessa jiru dha; innis akka “chaappaa qubeettii” Waaqayyo kuma dhibba afurtamii afur sana chaappeessuuf itti fayyadamuutti bakka bu’amee dhihaata. Chaappaan qubeettii, yookaan “mallattoon”, warra Yerusaalem keessatti xuraa’ummaawwan hojjetaman irratti “aadan oo’an” irra kaa’ama. Aaduu fi ooyuun sun muuxannoo warra chaappeeffamanii adda baasa; aaduu fi ooyuunis deebii isaanii keessaa qoricha “yeroo torbaa” sanaaf kennan kan agarsiisu dha. Inni cubbuu isaanii fi cubbuu abbootii isaaniiaf dhiifama gaafachuu dha. Inni erga guyyaa abdii kutannaa Adoolessa 18, 2020 irraa jalqabee isaanii Waaqayyoo wajjin hin deemne, Waaqayyos isaanii wajjin hin deemne jechuun beekamuu dha. Inni qormaata bara 1863 kufame dha; yeroo Filadelfiyaa gara Laa’odiiqeyaa ce’aa turte sanatti. Inni yeroo warri Koniyaan bakka bu’an akka durbumoota wallaaloo Laa’odiiqeyaa ta’anii bara baraan hundeeffaman, warri immoo Zerubaabeliin bakka bu’an akka durbumoota ogeeyyii Filadelfiyaa ta’anii bara baraan hundeeffamanitti fakkeenya ta’e.

Yihoyakiin duʼaan Zedekiyaan dhufe; inni mootota torban keessaa isa dhumaa ture. Akkuma Minaaseen bara 1798 fi “yeroo dhumaa” bakka buʼe, Zedekiyaanis Onkoloolessa 22, 1844 bakka buʼuu qaba; yeroo mulʼanni “ni dubbata malee hin sobu” taʼetti. Zedekiyaan maqaa jechoota Ibrootaa lama walitti makamuudhaan ijaarame dha. Jechi tokko “Yihowaa” dha; innis jecha Daaniʼel boqonnaa saddeet, lakkoofsa kudha afur keessatti “qulqulleeffame” jedhamee hiikamu wajjin walitti makameera. Zedekiyaan hiikni isaa qulqulleeffamuu mana qulqullummaa Waaqayyoo ti; kunis Onkoloolessa 22, 1844 jalqabe.

Mootummoonni mootummaa Yihudaa torban dhumaa seenaa adeemsifamaa bara 1798 irraa jalqabee hamma Onkoloolessa 22, 1844tti taʼe bakka buʼu. Yehooyaaqiim mallattoo Hagayya 11, 1840 ti; inni ammoo Fulbaana 11, 2001 bakka buʼa. Inni mallattoo aangoo kennamuu ergaa ergamaa jalqabaa ti; akkasumas inni lakkoofsa jalqabaa boqonnaa tokkoo Daaniyael keessatti beeksifama. Kanaafuu, haalli fi qabiyyeen boqonnaa tokkoo Daaniyael aangoo kennamuu ergaa ergamaa jalqabaa ti; kunis akka Mulʼata boqonnaa kudhan keessatti agarsiifametti. Mulʼata boqonnaa kudhan keessatti Kiristoos macaafa xinnoo harka Isaa keessatti qabatee gad buʼe; Yohaannisis akka isa nyaatu ajajame. Kanaaf jecha qorannoon jalqabaa kitaaba Daaniyael keessatti waaʼee nyaachuu wajjin wal qabata.

Mata-dureewwan kana barruu itti aanu keessatti itti fufna.