Mormiin Laaʼodiiqiyaa Adooventizimii bara 1863 keessatti mulʼate, abaarsa Yerikoo deebisanii ijaaruu irratti labsameen fakkeenyaan ibsameera.

Yaasuwaas yeroo sanatti akkana jechuun isaan kakachiise: “Namni magaalaa kana Yerikoo jedhamtu kana ka’ee ijaaru hundinuu Waaqayyo duratti abaarsa haa ta’u; inni hundee ishee ilma isaa angafaatiin ni kaa’a; karrawwan ishees ilma isaa xinnaadhaatiin ni dhaaba.” Yaasuwaa 6:26.

Fincilli ka’umsa Laaʼodiiqeeʼaanii Adventizimii bara 1863 keessa ture, ijaartoonni dhagaa golee isa guddaa diduun fakkeenyaan agarsiifameera.

Yesuus isaaniin akkana jedhe; “Isin macaafa keessatti yeroo tokko iyyuu hin dubbifnee ree, ‘Dhagaan ijaartonni tuffatan sun, inni iyyuu mataa golee taʼeera; kun hojii Gooftaa ti, innis ija keenya keessatti dinqisiisaa dha’ jedhamu? Kanaaf ani isinittan jedhu, mootummaa Waaqayyoo isin irraa ni fudhatama, saba ija isaa baasuufis ni kennama.” Maatewos 21:42, 43.

Bara 1863 keessatti fincilli Adventizimii Laaʼodiiqeyaa jabbileen warqee Aaroniin fakkeenyeffamee jira.

Isaanis naan jedhan, Nuuf tolchaa waaqolii nu dura adeeman; sababiin isaas Museen kun, namichi biyya Gibxii keessaa nu baase, maal akka ta’e hin beeknu. Anis isaaniin jedhe, Namni warqee qabu kam iyyuu haa baasu. Kanaaf isaaniis naa kennan; anis ibidda keessa nan darbade, jabbileen kunis achi keessaa ba’e. Museenis uummanni qullaa akka ta’e yommuu argu; (Aroon diinota isaanii biratti salphina isaaniitiif akka qullaa isaan godheef). Ba’uu 32:23–25.

Fincilliin Laa’odisiyaa Adventizimii bara 1863 keessatti uumame, jabbilee warqee lama Yerobiyaamii tiin fakkeenyaaf ibsameera.

Yoo ummanni aarsaa Waaqayyoo Yerusaalemitti aarsaa dhiʼeessuuf ol baʼe, garaan ummata kanaa ammas gara gooftaa isaanii, gara Rehooboʼaam mootii Yihudaatti deebiʼa; isaanis na ajjeesu, deebiʼaniis gara Rehooboʼaam mootii Yihudaatti in galu. Kanaaf mootichi mariʼatee, jabbilee warqee lama tolche; isaaniinis, “Yerusaalemitti ol baʼuun isiniif baayʼee ulfaata; kunoo waaqolii kee, yaa Israaʼel, warri biyya Gibxii keessaa si baasan” jedhe. Inni tokko Beetʼeeli keessa kaaʼe; isa kaanis Daan keessa kaaʼe. 1 Mootota 12:27–29.

Finciluun Adventismii Laa’odiiqeyaa kan bara 1863 keessa uumame, raajicha Yihuudaa keessaa isa gidduu harree fi leencaatti du’een fakkeenyaan ibsameera.

Akkasumas taʼe, inni buddeena nyaatee, dhugaatii dhuges booddee, harree isaaf feʼe; jechuunis, raajicha inni deebisee fide sanaaf. Inni deemee yommuu jiru, leenci karaa irratti isa qunnamee isa ajjeese; reeffisni isaas karaa irratti gatamee ture; harreenis isa bira dhaabatee ture, leencichis akkasuma reeffa bira dhaabatee ture. 1 Mootota 13:23, 24.

Fincilliin Laa’odiiqeyaanii Adevantistii bara 1863 keessa ka’e, qorama saba Israa’el durii isa kurnaffaa, kan isaan jalqaba bada-badduu lafa onaa keessatti naanna’an, tiin fakkeeffamee jira.

Garuu akkuma ani jiraadhuutti, lafti guutuun ulfina Waaqayyootiinin ni guutama. Sababni isaas, namoonni sun hundinuu ulfina koo fi dinqiiwwan koo kan ani Gibxii fi gammoojjii keessatti raawwadhe arganii, yeroo kudhan amma na qoran, sagalee koofis hin ajajamne; dhugumaan, biyya ani abbootii isaanii irratti kakadhe sana hin argan; warra na aarsan keessaa eenyuyyuu ishee hin argu. Garuu garbichi koo Kaaleb, sababii hafuura addaa of keessaa qabuuf, guutummaatti na duukaa buʼeera; kanaafis ani biyya inni itti seene sana isa nan galcha, sanyiin isaas ishee ni dhaala. Lakkoobsa 14:21–23.

Phaawulos ergamaan akkana barsiise:

Amma wantoonni kun hundinuus fakkeenya taʼanii isaan irratti taʼan; nu gorsaafis barreeffamanii jiru, nu warra irratti xumuri yeroo addunyaa dhufeef. 1 Qorontos 10:11.

Sirna raajii sanaa irratti yaada kennuudhaan, Obboleettii White akkana jette:

“Raajonni durii hundinuu yeroo keenyaaf caalaa yeroo isaanii ofii isaanii keessatti hin dubbanne; kanaafuu raajummaan isaanii nuuf hojii irra jira. ‘Ammas wantoonni kun hundinuu fakkeenyaaf isaanii irratti taʼan; akkasumas, akeekkachiisa keenyaaf barreeffaman; nu warra irratti dhumni addunyaa gaʼeef.’ 1 Qorontos 10:11. ‘Waan isinitti yeroo ammaa warri Wangeela Hafuura Qulqulluu keessaa samiidhaa ergameen isinitti lallaban isinitti himan sana, isaan ofii isaaniif utuu hin taʼin, nuuf akka tajaajilan itti mulʼifame; wantoota kanneen maleekonni iyyuu keessa ilaaluu hawwu.’ 1 Phexros 1:12....”

“Macaafni Qulqulluun qabeenya isaa dhaloota isa dhumaa kanaaf walitti kuusee walitti hidhee qabateera. Taateewwan gurguddoon hundi fi hojiiwwan kabajamaa fi ulfaatoon seenaa Kakuu Moofaa keessa jiran ni turan, ammas guyyoota dhumaa kana keessatti waldaa keessatti irra deebi’anii ta’aa jiru.” Selected Messages, book 3, 338, 339.

Akka raaga boodaa, akka Isaayaasitti, ergaa dha; inni hamoonni isa dhagaʼuu akka didan adda baasee ni ibsa, ergaa sanas “sarara irratti sarara” jedhee ibsa.

Inni beekkumsa barsiisa? Inni eenyuun barsiisa akka hubatan godha? Warra aannan irraa keessaa baafaman, warra harma irraa addaan baafamanidha. Seerri irra seera, seerri irra seera; sarara irra sarara, sarara irra sarara; as xiqqoo, achi xiqqoo taʼuu qaba. Inni afaan daddafaa fi afaan kan biraatiin saba kana ni dubbata. Inni isaaniin, “Kun boqonnaa warra dadhaban itti boqochiisitan; kunis haaromsa” jedhe; taʼus isaan dhaggeeffachuu hin barbaadne. Garuu dubbiin Waaqayyoo isaanif seera irra seera, seera irra seera; sarara irra sarara, sarara irra sarara; as xiqqoo, achi xiqqoo taʼe; akka isaan deeman, dugda duuba kufan, caccaban, kiyyoo keessatti qabaman, fi fudhatamanitti. Isaayaas 28:9–13.

Sararoota ja’a kana keessaa, akkasumas kanneen biroo nu hin agarsiifne illee jiraachuun isaanii beekamaadha; tokko bara 1863 akka xumura qorannoo adeemsaan raawwatamee isa gara lafa onaa keessatti jooruutti geesseetti cimsee hubachiisa. Lama sabni kakuu durii darbamee sabni filatamaan haaraan bakka isaa buufamuu isaanii cimsee agarsiisu. Tokko immoo waan akka inni akkuma jirutti badiisaa fi gatamaa ta’ee abaarsa Waaqayyoo jalatti hafuuf yaadame deebisanii ijaaruuf abaarsa ta’uu mallatteessa; kan biraan immoo bakka deemuun siif dhowwameetti deebi’uuf abaarsa ta’uu mallatteessa. Lama immoo fakkeenyota sobaa gabateewwan lamaan Seerota Kurnanii, warri gabateewwan lamaan Habbaquq bakka bu’an, ni kennu.

Warqeen warqee Aroonii fi Yerobiyaam fakkeenya sobaa hinaaffaa kan bakka buʼanidha; kunis chaartii 1863 sobaa bakka buʼe. Yommuu walitti fidaman, dhugaa-baatonni lamaan Aroonii fi Yerobiyaam gabateewwan lama Habqquuq gabatee tokko akka bakka buʼan barsiisu; akkuma gabateewwan lamaan Abboommii Kurnanii seera Waaqayyoo tokko bakka buʼan sana. Isaan walitti taʼanii mallattoo tokko taʼu; mallattoon sunis yeroo walitti fidaman lama irraa ijaarama. Dinamiksii raajii isa wal fakkaatu kan gabateewwan lamaan seera Waaqayyoo keessatti jiru, gabateewwan lamaan Habqquuq keessattis ni jira; akkasumas sobawwan Aroonii fi Yerobiyaam walitti taʼuudhaan taatee raajii sana irratti dubbatu.

Dhaloonni jalqabaa Adventizimii fakkii hinaaffaa Hisqiʼel boqonnaa saddeet keessatti argamuun fakkeenyaaf dhiyaataniiru. Mulʼanni guyyaa shanaffaa, jiʼa jaʼaffaa, waggaa jaʼaffaa irratti Hisqiʼel boqonnaa saddeet keessatti jalqabu, gara boqonnaa sagaliitti itti fufa; achittis mallattoo kaaʼuun nama dhibba afurtamii afur kuma taʼan bakka buʼamee mulʼata. Obboleettiin White fakkeenya mallattoo kaaʼuu boqonnaa sagalii ilaallatu yeroo ibsitu, amala Waaqayyoo keessaa amaloota isa adda baasuu keessaa tokko, jechuunis Waaqayyo dhaloota sadaffaa fi afraffaa keessatti warra isaaf ajajamuu didan akka murteessu, ni dabalti. Kanaafis, dhugaa kallattiidhaan ajaja lammaffaa wajjin walqabatu ni hammatti; innis ajaja waaqolii tolfamoo waaqeffachuu dhorku, akkuma jiboota warqee Aaroonii fi Yerobiʼaam turan sanaati.

“Inni namicha uffata quncee hidhate uffatee, inni qalamii barreessaa cinaacha isaa jiru waame; Waaqayyos isatti, Gidduu magaalaattii, jechuunis gidduu Yerusaalem keessa darbi, namoota xuraa’ummaa jibbisiisaa gidduu ishee keessatti raawwatamu hundumaatiif aadan ooftanii iyyan irratti mallattoo adda isaanii irra kaa’i, jedheen. Warra kaanittis ani dhaga’utti, Isaan duukaa magaalaa keessa darbaa rukutaa; iji keessan hin mararfatin, garaanis hin laafina: jaarsaafi dargaggoota, durboota, daa’imman xixiqqoofi dubartoota illee guutummaatti ajjeesaa; garuu nama mallattoon irra jiru kamittiyyuu hin dhihaatinaa; iddoo qulqullummaa Koo irraa jalqabaa, jedhe. Isaanis manguddoota mana sana duratti turan irraa jalqaban.”

“Yesuus teessoo araaraa mana qulqullummaa samii keessaa dhiisee uffata haaloo uffachuuf, warra ifa Waaqayyo isaanii kenneef deebii hin kennin irratti murtiiwwaniin dheekkamsa Isaa dhangalaasuuf jedhu jira. ‘Sababni isaas, murtiin hojii hamaa irratti saffisaan waan hin raawwatamneef, kanaaf garaan ilmaan namootaa hamaa hojjechuuf guutummaatti isaan keessatti cimsee kaa’ameera.’ Isaan obsaafi obsaan dheeraa Gooftaan isaanitti agarsiise sanaan laafifamuu mannaa, warri Waaqayyoon hin sodaanne dhugaa hin jaallannes garaa isaanii karaa hamaa isaanii keessatti jabeessu. Garuu obsa Waaqayyootis daangaa qaba; baay’eenis daangaa kana darbaa jiru. Isaan daangaa ayyaanaa darbaniiru; kanaafuu Waaqayyo gidduu seenee ulfina Isaa mataa Isaa tikfachuuf dirqama qaba.”

Waaʼee warra Amooraa irratti Gooftaan akkana jedhe: “Dhaloota afraffaatti isaan deebiʼanii as ni dhufu; sababiin isaas hamminni warra Amooraa ammatti guutamee hin jiru.” Sabni kun waaqeffannaa waaqota tolfamanii fi mancaʼina isaatiin ifatti beekamaa ture iyyuu, xoofoon hammina isaanii amma iyyuu guutamee hin turre; Waaqayyos guutummaatti akka badan ajaja hin kennu ture. Uummatni sun humni waaqa irraa taʼes haala ifa taʼeen mulʼifamu akka argan ture, kanaafis sababii ittiin of irraa ittisan hin qabaatan. Uumaan gara laafessa taʼe sun hammina isaanii dhaloota afraffaatti obsuuf fedha qaba ture. Ergasii, yoo jijjiiramni gara fooyyaʼaatti geessu hin argamne, murtiin Isaa isaan irratti ni buʼa ture.

“Sirrummaa hin dogoggorretti Isa Daangaan Hin Qabne saboota hundumaa wajjin herrega qabaatee jira. Yeroo araarri Isaa waamicha qalbii jijjiirrannaatiin dhihaatuutti, herregni kun banaa ta’ee ni tura; garuu yeroo lakkoofsi sun hamma murtaa’e tokko, kan Waaqayyo murteesse, ga’utti, tajaajilli dheekkamsa Isaa ni jalqaba. Herregni ni cufama. Obsi waaqayyummaa ni dhaabata. Ispheedhaan isaaniif araara kadhachuun si’achi hin jiru.”

“Raajiin bara dheeraa keessa ilaalaa, yeroo kana mul’ata isaa duratti dhihaatee ture. Saboonni yeroo kanaa araara keessaa kan duraan hin beekamne fudhattoota ta’anii jiru. Eebba samii keessaa kanneen filatamoon isaaniif kennameera; garuu oftuulummaan dabalaa deemu, sassatummaan, waaqeffannaa waaqota tolfamoo, Waaqayyoon tuffachuu, fi galata-balleessuun gadheen isaan irratti barreeffamee jira. Isaan herrega isaanii Waaqayyoo wajjin saffisaan cufuuf jiru.”

“Garuu wanti na hollachiisu isa kana: warri ifa guddaa fi mirga hedduu argatan jal’inna yeroo sana babal’ateen xuraa’anii jiru. Namoota naannoo isaanii jiran warra qajeelummaa hin qabneen dhiibamanii, baay’een isaanii, warra dhugaa ni amannu jedhan keessaa illee, qabbanaa’anii, yaa’a hamminaa jabaa ta’een gad dhiibamanii jiru. Tuffiin waliigalaa waaqeffannaa dhugaa fi qulqullummaa irratti darbatamu, warra Waaqayyoo wajjin walitti dhufeenya cimaa hin qabne akka seera Isaa kabajuu dhabaniif geessa. Isaan ifa hordofaa fi dhugaa garaa isaanii keessaa ajajaa utuu jiran ta’ee, seerri qulqulluun kun yeroo akkanaatti tuffatamee fi cinaatti gatamu isaanii biratti caalaatti gatii guddaa qabaatee mul’ata ture. Akkuma kabajni dhabamuu seera Waaqayyoo irratti mul’achaa deemu, sararri adda baasuu warra isa eegan fi biyya lafaa gidduu jiru caalaatti ifa ta’a. Akkuma gatiin dhowwatawwan Waaqaa tokkoo biratti dabalaa deemu, akkasuma garee biraa biratti tuffiin isaan irratti dabalaa deema.”

“Badiisni saffisaan dhihaachaa jira. Lakkoofsi ariifachiisaan dabalaa jiru yeroo daawwannaan Waaqayyoo dhihaatee akka gaʼe mul’isa. Inni adabuuf fedhii hin qabne taʼus, garuu ni adaba; kana immoo ariitiidhaan ni raawwata. Warri ifa keessa deeman mallattoolee balaa dhihaachaa jiru ni argu; garuu badiisa sana callisanii, yaaddoo malee eegaa taaʼuu hin qaban, amantii jedhuun of jajjabeessuu hin qaban akka Waaqayyo guyyaa daawwannaa keessatti saba Isaa ni eeguu. Inni akkas miti. Isaan dirqamni isaanii warra kaan oolchuuf jabaatanii hojjechuu akka taʼe hubachuu qabu, gargaarsa argachuuf amantii cimaadhaan gara Waaqayyoo ilaaluu qabu. ‘Kadhannaan nama qajeelaa ciminaan dhiʼaatu baayʼee ni hojjetti.’”

“Raacitni afuuraa guutummaatti humna isaa hin dhabne. Yeroo balaa fi abdii kutannaa waldaa amantootaa hundumaa caalaa guddaa ta’etti, gareen xixinnoon ifa keessa dhaabbatan, wantoota jibbisiisoo biyya keessatti hojjetamaniif aaduu fi iyyuu keessatti ni argamu. Garuu irra caalaatti kadhannaan isaanii miseensonni ishee akka amala addunyaatti waan jiraataniif, waldaa amantootaatiif ni ol ba’a.

“Kadhannaan cimaan warra amanamoo muraasaa kanaa bu’aa malee hin ta’u. Yommuu Gooftaan akka haaloo baaftuutti dhihaatu, warra amantii qulqullina isaa keessatti eeganii fi of isaanii addunyaadhaan xuraa’uu irraa eegan hundumaafis akka eegaa ta’ee ni dhufa. Yeroo kanatti Waaqayyo filatamtoota Ofii Isaa warra halkanii guyyaa Isa waammatan, inni yeroo dheeraa isaanii wajjin obsullee, haaloo baasuuf waadaa galeera.

“Aangoon kunis: ‘Magaalaa sana gidduu keessa, Yerusaalem gidduu keessas darbiitii, warra jibbiinsaawwan achi gidduutti hojjetaman hundumaaf hafuura isaanii keessaa gungumanii iyyaan boo’an sun irratti mallattoo adda isaanii irra kaa’i.’ Warri gungumanii iyyaa boo’an kun dubbii jireenyaa ibsaa turan; isaan ifaniiru, gorsaniiru, fi kadhatanii jabeessaniiru. Namoonni tokko tokko kanneen Waaqayyoon salphisaa turan qalbii jijjiiratanii gara Isaatti of gad deebisan. Garuu ulfinni Gooftaa Israa’el irraa deeme ture; namoonni baay’een ammas bifa amantii qofa itti fufanis, humni fi argamni Isaa isaan bira hin turre.” Testimonies, volume 5, 207–210.

Mul’ata haala sirriin akka Hisqi’eelitti kaa’ame qooduudhaaf, dhaloota Adventizimii afran hubachuun barbaachisaa dha. Obboleettiin Waayit kutaa nuti filanne boqonnaa sagalffaa Hisqi’eelitti kallattiidhaan wabii gochuun jalqabdi; kutaan nuti filanne sunis akkasuma wabii kallattiidhaan boqonnaa sagalffaa Hisqi’eelitti godhamuun xumurama. Kutaa sana keessatti isheen waa’ee Hisqi’eel akkana jette: “Raajiin sun bara dheeraa keessa gad ilaalaa, yeroo kana mul’ata isaa dura dhihaatee ture.” Hisqi’eel haala yeroo mallattoo kaa’amuu dhibba afurtamii afur kuma keessatti raawwatamaa jiru arge.

Mata dure keessatti darbe, caqasoota addaa sadii keessaa Hafuura Raajii irraa akka mul’isutti, “machooftoonni Efreem” kan Isaayyaas dubbatu, warri kutaa kana keessatti “jaarsolii durii” jedhanii waamaman, akkasumas warri kutaa lamaan keessatti hooggansa Yerusaalem (Adventismii) bakka bu’an, akka bara duriitti mul’achuu humna Waaqayyoo jabaan dhufu arguu hin danda’an jechuun adda baafanneerra. Kutaa kana keessatti immoo, mul’achuun humna Waaqayyoo isa isaan arguuf didan sun mataan isaa akka kutaa murtii waaqayyoo isaan irratti fidamu keessaa ta’ee ni raawwatama; jechuunis, “ummatni humna waaqayyoo haala ifa ta’een mul’ifame arguuf turan, akka sababii dhiheeffachuu hin dandeenyeef.”

Adventizmii Laa’oodiqiyaa rooba boodaa kan Fulbaana 11, 2001tti facaasuu jalqabe mul’achuu isaa arguuf dida; garuu isaan xumura roobichaa ni argu yeroo ergaan Iyya Giddugaleessaa guyyoota dhumaatti irra deebi’amee labsamutti. Ergaan sun Islaamummaa Wayyoo sadaffaati. Geggeessitoonni Israa’el durii, warri yeroo sanatti Masiihii isaanii fannisan, yeroo Hafuuri Qulqulluun guyyaa Phenxeqoostee irratti dhangalaafametti ilaalaa hin turree?

እዚ ክፍሊ እቲ ቤተ ክርስቲያን እዩ ዝለልይ፤ እቲ ብኣብራሪ ናይ እቲ ኣውድ ብሕዝቅኤል ከም የሩሳሌም ዝተወከለ ሲሆን፣ እቶም ኣባላት ውሽጢ እታ ቤተ ክርስቲያን (የሩሳሌም) ድማ ምስ “ሒደት ጉጅለ” ብምንጽጻር ተቐሚጦም ኣለዉ፤ እዚኦም ድማ ከምቶም “ብርሃን ዝመላለሱ” እንተሆኑ፣ እቶም “እሙናት ሒደት” እዮም ተባሂሎም ዝተለለዩ። መጽሓፍ ቅዱስ “ብዙኃት” ከም ዝተጸውዑ፣ ነገር ግን “ሒደት” ከም ዝተመረጹ ይምህር። ርእሰ ጉዳይ ናይዚ ክፍሊ እቲ ኣብ ህዝቡ ዝመጽእ ቊጥዓ ኣምላኽ ይሓትት። እቶም ህዝቢ ፍርዶም ኣብ ርእሶም ኣብጺሖምዎ እዮም፣ ነገር ግን ኣምላኽ እቲ ስራሕ ጥፍኣት ዝፍጽሙ መላእኽቱ ከም ዝኾኑ ብግልጽ ይኣርእ። ኣምላኽ ፈጺሙ ሓሶት ኣይብልን እዩ፣ ከምኡውን ኣበሳ ሰባት ክሳዕ ሳልሳይን ራብዓይን ወለዶ ከም ዝበጽሕ ተስፋ ሂቡ እዩ። ፍጻሜ ናይ ፍርዲ ካብ ኣምላኽ ሓሊፉ ንኻልእ ምምዳብ፣ ባህርዩ ምኽሓድ እዩ፣ ንእኡ ድማ ሓሳዊ ከም ዝኾነ ምጥቃስ እዩ።

Kutaan kun yeroo maleekonni badiisaa Hisqi’el Yerusaalem keessa darbu jalqabanitti, yeroo sanatti, “tajaajilli dheekkamsa Isaa ni jalqaba” jedhee ibsa. Dheekkamsi Waaqayyoo Yerusaalem irraa, jechuunis waldaa Isaa irraa, jechuunis Adveentizimii Laa’odiiqeyaa irraa ni jalqaba.

Yeroon murtiin mana Waaqayyoo irraa jalqabuuf gaʼeera; yoo inni duraan dursee nurraa jalqabe, warra wangeela Waaqayyoo hin ajajamne xumuri isaanii maal taʼa? 1 Phexiros 4:17.

Dheekkamsi Waaqayyoo ergamoota Waaqayyootiin raawwatama; yeroo hojii isaanii jalqabus, “rukutaa” hundumaa jechuun isaanii ajajamu, akkasumas, “ija keessan hin qusatin, garaas hin laafinaa: manguddoo fi dargaggoota, durboota, ijoollee xixinnoo fi dubartoota guutumaan guutuutti fixaa; nama mallattoo qabu garuu hin dhihaatinaa; mana qulqullummaa Koo irras jalqabaa” jedhamee ajajama. Dheekkamsi Waaqayyoo ergamoota qulqulluudhaan raawwatama; wanti asitti nuti adda baafachuu barbaannu immoo, jalqabni tajaajila dheekkamsa Waaqayyoo dhaloota afraffaatti raawwatamuu isaati.

Mata-dureen kana itti aanutti qo’annoo kana itti fufna.

Guyyaa aarsaa Gooftaa sanaatti, ani bulchitoota, ilmaan mootichaa, akkasumas warra uffata biyya alaa uffatan hundumaa nan adaba. Guyyaa sana sanattis warra hundumaa kan daangaa irran utaalan, kan mana gooftolii isaanii goolii fi gowwoomsaan guutan nan adaba. Guyyaa sana, jedhu Gooftaan, sagaleen iyyaa karra qurxummii irraa ni dhaga’ama; bo’ichi kutaa lammaffaa irraa, caccabbiin guddaanis tulluuwwan irraa ni ta’a. Yaa jiraattota Maktesh, boo’aa; sababiin isaas, warri daldalaa hundinuu ni mancaafaman; warri meetii baatan hundinuus ni balleeffamu. Yeroo sanattis, ani Yerusaalemin ibiddaa qabsiifameen nan barbaada; namoota xurii isaanii irratti jabaatanii taa’anis nan adaba; isaanis garaa isaanii keessatti, “Gooftaan waan gaarii hin godhu, waan hamaas hin godhu” jedhu. Sefaaniyaa 1:8–12.