Fincilli warqee warqicha Aaroonii jalqaba Israa’el durii keessatti ka’e, karaa raajii fincila Yerobi’aam jalqaba gosoota kudhan mootummaa kaabaa Efreemitti ka’e wajjin wal-sima. Seenaan qulqulluun kun fincila Adveentizimii bara 1863 keessa ka’e fakkeenyaan agarsiisa.
Dhuguma, bara 1863f ragaawwan kan biraas jiru; garuu Aaronii fi mootii Yerobiʼaam ragaawwan seenaa bara 1863 sana irratti diriiran ni kennu; seenaawwan sun hundinuu immoo sochii kuma dhibba afurtamii afur, isa gaanfa Pirootestaantii taʼe, guyyoota dhumaa mootummaa jaʼaffaa raajii Macaafa Qulqulluu keessatti qofa utuu hin taʼin, hamma cufiinsa yeroo araaraatti ni agarsiisu. Seenaawwan sunis akkasuma seenaa wal-cinaa gaanfa Rippaabilikaanii keessatti mootummaa jaʼaffaa sanaa ni ilaalu.
Akka waliigalaatti, warri amanan baayʼeen dhugaan baayʼee ulfaataan tokko jedhu, jechuunis waldaan Adveentistii Guyyaa Torbaffaa saba haftee Waaqayyoo isa dhuma addunyaa irratti taʼeera, akka taʼetti amanuudha. Amantiin sun dogoggora keenya isa jalqabaati. Waldaan Laaʼodiiqeyaa saboota warra yeroo qormaata seera Dilbataa keessatti akka alaabaa ol kaafamaniif bakka buʼu jedhuuf ragaan Macaafa Qulqulluu keessaa tokkollee hin jiru. Dogoggora keenya isa jalqabaa jechuun yaada buʼuuraa sobaa kana akkas taʼuu isaatti fudhachuudha. Alaabaan dhuma addunyaa irratti ol kaafamu warra miseensota mana sagadaa Seexanaa sanaan gad dhiifaman irraa ijaarama.
Inni saboota sabaaf ni dhaaba; ariʼatamtoota Israaʼel ni walitti qaba; bittinnaaʼan Yihudaa immoo daarii afurii lafa irraa ni walitti sassaaba. Isaayyaas 11:12.
Warri Adventistoonni Laaʼodiqeyaa warra mallattoo taʼuu qaban of keessaa ariʼu.
Isin dubbii Waaqayyoo dhagaʼaa, isin warra dubbii isaatti hollattan; obboloonni keessan kan isin jibban, kan maqaa kootiif isin ariʼatan, “Waaqayyo haa ulfina argatu” jedhan; inni garuu gammachuu keessaniif ni mulʼata, isaanis ni qaanessu. Isaayaas 66:5.
ⴰⵡⵉⵏ ⵏⵏⴰ ⵢⴰⴷⵔⵏ ⴰⵙⵉⴳⵏ ⵜⵜⵓⴼⴼⴳⵏ ⴱⵍⵍⴰ ⵅⴼ «ⵉⵙⵎ» ⵏ ⵍⵎⴰⵙⵉⵃ. ⵉⵙⵎ ⵏⵏⴰ ⵉⵜⵜⵙⵏⴼⵍⵉⵏ ⴰⴳⴰⵔⵣ ⴰⵡⴷⵔ ⴰⵡⴷ ⵓⵎⵉⴳⴰ, ⵎⴰⵙⵙⴰ ⴰⵙⵙⴰⵢ ⵏ ⴰⵍⴼⴰ ⴷ ⵓⵎⵉⴳⴰ ⴰⵢ ⵉⵙⵙⴼⴰⵡⴹⵏ ⵙ ⵓⴱⴰⵢⵏⵓ ⵎⴰⵜⵜⴰ ⵜⵎⵙⵙⴽⴰⵍⵜ ⵏ ⵓⴷⴼⵉⵏⵜⵉⵙⵜ ⵏ ⵓⵙⵙⴰⵏ ⵓⵙⵙⴰ ⵜⵜⵎⵙⵉⵍ ⴳ ⵜⵉⵏⴼⵓⵙⵉⵏ ⵏ ⵍⴽⵜⴰⴱ. ⵜⴰⵎⵙⴰⵍⵜ ⵏ ⵎⵔⴰⵡ ⵜⵉⵍⵎⵉⵏ ⵜⵇⵇⵏ ⴰⴷⴼⵉⵏⵜⵉⵣⵎ.
“Mammaaksi dubarran kudhan Maatewos 25 keessa jiru muuxannoo saba Adventistii illee ni ibsa.” The Great Controversy, 393.
Fakkeenyi sun jalqabaa Adveentizimii irratti raawwatameera; dhuma irrattis guutummaatti akkuma barreeffameetti irra deebiʼee raawwatama.
“Fakkeenya intala dubra kudhan ilaalchaaf na eerama; isaan keessaa shan ogeeyyii turan, shanan immoo gowwoota. Fakkeenyi kun qubee isaatiin guutummaatti raawwatameera, akkasumas ni raawwatama; yeroo kanaaf hojii addaa qabaatii, akkuma ergaa ergamaa sadaffaatti, raawwatameera, yeroo dhumaattis hamma xumura baraatti dhugaa yeroo ammaa taʼee itti fufa.” Review and Herald, August 19, 1890.
Durgoonni gowwoota dammaqanii zayita akka hin qabne hubatan sun Laʼodiiqeyyota dha.
“Haalli Waldaa durboota gowwootaan bakka buufame, akka haala Laawodiiqeyaa taʼees dubbatameera.” Review and Herald, August 19, 1890.
Qabsoon durboonni ogeeyyii, kan waldaa Filadelfiyaa taʼees bakka buʼaman, waldaa Yihudoota akka taʼan ofiin jedhu, garuu kan taʼan miti, wajjin qabu.
Ilaa, ani mana sagalee Waaqeffannaa Seexanaa keessaa warra of isaanii Yihudoota jedhan, garuu Yihudoota kan hin taane, soban sana akka taʼan nan godha; ilaas, ani akka isaan dhufanii miilla kee duratti sagadan, ani si jaalladhe akka beekanis nan godha. Mul’ata 3:9.
Obboleettiin Waayitii gubbaa kana maxxansa jalqabaa baafame booda abdii guddaan caccabee sana keessatti ni ilaaltu.
“Ati yaaddu, warri miilla qulqullootaa duratti sagadan, (Mul’ata 3:9), dhuma irratti akka fayyan. As keessatti ani si irraa adda baʼuu nan qaba; sababni isaas Waaqayyo gareen kun Adventistoota amantii isaanii himatan, kan duubatti deebiʼanii kufan, akkasumas ‘Ilma Waaqayyoo ofii isaaniitiif deebiʼanii fannisan, qaanii ifa baʼaatti isa saaxilan’ akka taʼan na argisiise. Akkasumas ‘saʼaatii qoramaa’ keessa, isa amma iyyuu dhufuuf jiru, akka amala dhugaa nama hundumaa mulʼisuuf, isaan bara baraan akka badan ni beeku; dhiphina hafuuraa keessatti liqimfamanii immoo miilla qulqullootaa duratti ni jilbeenfatu.” Word to the Little Flock, 12.
ଯିଶାୟାଙ୍କ ପୁସ୍ତକର ପଞ୍ଚମ ଅଧ୍ୟାୟରେ ଦ୍ରାକ୍ଷାବାଟିକାର ଗୀତ, ଯାହାକି ପରେ ଖ୍ରୀଷ୍ଟ ବ୍ୟବହାର କରିଥିଲେ, ପ୍ରଥମ ଥର ପାଇଁ ଉଲ୍ଲେଖ ହୋଇଛି।
Amma ani jaallatamaadhaaf, waaʼee iddoo wayinii isaa sirba jaallatamaa koo nan faarfadha. Jaallatamaan koo gaara baayʼee lalisa taʼe irratti iddoo wayinii qaba ture; innis isa dallaa itti naanneesse, dhagaawwan isaa keessaa funaanee baase, muka wayinii filatamaa isa keessatti dhaabe, gidduu isaa keessa immoo gamoo ijaare, achi keessattis cuunfaa wayinii tolche; innis akka inni ija wayinii fidu eeggata ture, inni garuu ija wayinii bosonaa fide. Amma immoo isin jiraattota Yerusaalemii fi namoota Yihudaa, maaloo, ana fi iddoo wayinii koo gidduutti murteessaa. Wanti iddoo wayinii koof dabalataan godhamuu dandaʼu maali ture, kan ani isa keessatti hin goone? Egaa maaliif, yeroo ani akka inni ija wayinii fidu eeggadhetti, inni ija wayinii bosonaa fide? Isaayaas 5:1–4.
Mammaaksa kun Kakuu Moofaa keessa ta’e yookaan Kakuu Haaraa keessatti, fakkeenyi kun waldaa Waaqayyoo akka Waaqayyo biratti gatamte, sababni isaas firii isaanii akka fidaniif kaafaman dhiisanii waan didaniif ta’uu ibsa. Isaayyaas boqonnaa shan keessatti, xumura fakkeenya kana irratti, adabbiin iddoo wayinii sanaa ni ifa godhama; yeroo wal fakkaatutti immoo mallattoo sabaaf ol kaasuu akka jedhu abdii ni kenna. Ifatti, iddoo wayinii sun mallattoo sana miti.
Kanaaf, dheekkamsi Gooftaa saba isaatti boba’eera; innis harka isaa isaan irratti diriirsee isaan rukuteera; tulluunis ni hollate, reeffi isaanii immoo gidduu daandiiwwanii keessatti cicciramee gatame. Kana hundumaa keessatti dheekkamsi isaa hin deebine; harki isaa garuu amma iyyuu diriirfamee jira. Innis saboota fagoo jiranitti mallattoo ol in kaasa; daarii lafaa irraa isaaniif in afuufa; kunoo, isaan ariitiidhaan, saffisaan ni dhufu. Isaayaas 5:25, 26.
Yommuu Yesus booddee faarfannaa sana akka fakkeenyaatti faarfate, xumuri isaas akkuma sana murteessaa ture.
Fakkeenya biraa dhaga’aa: Namichi tokko abbaa mana ture; innis iddoo wayinii dhaabee, naannoo ishee dallaa godhee marsee, keessa ishee keessatti iddoo cuunfaa wayinii qotee, masaraa ijaaree, qotee bulaawwanitti kireesse, gara biyya fagoo tokkoottis deeme. Yommuu yeroo firii dhihaatetti, firii ishee akka fudhatanitti tajaajiltoota isaa gara qotee bulaawwanitti erge. Qotee bulaawwan garuu tajaajiltoota isaa qabanii, tokko reeban, isa biraa ajjeesan, isa kaan immoo dhagaan tumaniin. Ammas tajaajiltoota kan duraa irra baay’atan biro erge; isaanis akkuma kana isaan irratti godhan. Dhuma irratti garuu ilma isaa gara isaanii erge; “Ilma koo ni kabaju” jedhee. Qotee bulaawwan garuu yommuu ilma sana argan, walii isaanii keessatti, “Kun dhaaltuu dha; kottaa isa haa ajjeefnu, dhaala isaas haa dhuunfannu” jedhan. Isaanis isa qabanii, iddoo wayinii keessaa ala baasanii ajjeesan. Egaa yeroo gooftaan iddoo wayinii sanaa dhufu, qotee bulaawwan sana irratti maal godha ree? Isaanis, “Namoota hamoo sana badiisa hamaadhaan ni balleessa; iddoo wayinii isaas qotee bulaawwan birootti ni kireessa; isaanis yeroo isaatti firii ishee isaaf ni kennu” jedhan. Yesuusis isaaniin, “Caaffata keessatti matumaa hin dubbisnee, ‘Dhagaan ijaartoonni tuffatan, inni iyyuu mataa golee ta’eera; kun hojii Gooftaa ti, ija keenya keessattis dinqisiisaa dha’ jechuun? Kanaafuu ani isinitti nan jedhu, mootummaa Waaqayyoo isin irraa ni fudhatama; saba firii isaa godhutti immoo ni kennama. Namni kam iyyuu dhagaa kana irratti kufu ni cabsaama; inni nama kam irratti kufus immoo buddeena godhee ni daaksa” jedhe. Luboonni angafoonnii fi Fariisonni fakkeenya isaa yommuu dhaga’an, waa’ee isaanii akka dubbate hubatan. Maatewos 21:33–45.
Waldaan Adveentistii Guyyaa Torbaffaa Laaʼodiiqeyaa kan ol kaasamee dhaabame miti. Maasiin guyyaa dhumaa keessatti, kan Israaʼel duriitiin fakkeeffamee ture, waldaa Adveentistii Guyyaa Torbaffaa Laaʼodiiqeyaa dha; garuu saba ija kan fide, isa akka firii jalqabaa taʼuuf gaʼumsa qabu ni jiraata; innis waan dhibba tokkoo fi afurtamii afur taʼan sun taʼanidha.
Kun warri dubartootaan xureeffamanii hin taane; isaan durboota. Kunoo warra Hoolichaa eessa inni deemu hundatti isa duukaa buʼanidha. Isaan akka Waaqayyoofi Hoolichaaf mootummaa jalqabaa taʼaniif namoota keessaa furamanii dha. Mulʼata 14:4.
Akka mallattoo tokkootti, isaan oolmaa isa dhumaa galchuuf Abbaa Manaatiin hojii irra oolu. Waldoonni Adventistii Guyyaa Torbaffaa Laa’oodiqiyaa iddoo wayinii dhagaa hundee yeroo torbanii Musee didde dha. Sana irraa eegalee, suuta suutaan dukkana isa caalaa gara dukkana isa caalutti gadi bu’uun itti fufe. Mallattoon sun “hidda Iyyessaa” ta’a. Hiddaan Iyyessaa, yookaan Daawit, dhugaa isa hundumaa keessaa isa dhumaa Yesuus Yihuudota falmii qofa irratti hirkatan warra bara seenaa Isaa keessatti turaniif dhiheesse bakka bu’a. Innis fakkeenya qajeelfama Alfaa fi Omeegaa ti; qonnaan bultoonni warri amanamoo hin taane, jechuunis Israa’el durii fi ammayyaa keessaa, hubachuu didan.
Guyyaa Isse keessaa hiddi tokko ni taʼa; inni mallattoo sabaatiif ni dhaabata; saboonni Ormaa isa barbaadu; boqonnaan isaas ulfina qabeessa ni taʼa. Isaayaas 11:10.
Obboleettiin Waayitii fi Jeems Waayitii bara 1856tti sochiin sun Laa’odiiqee taʼuu isaa ifatti adda baasu; kanaaf, erga yoomitti akka isheen ergaa Laa’odiiqee warraaf kenname fudhatameetti adda baafte? Inni kamiyyuu hin jiru. Isheen gonkumaa akkas hin goone. Dogoggorri keenya inni jalqabaa jechuun waldaa Adventistii Guyyaa Torbaffaa seenaa ishee keessatti waldaa moʼataa turte jechuun himamu fudhachuu dha. Dhugaan garuu kana irraa faallaa dha. Yoo yaada dogoggoraa jalqabaa sana fudhanne, dhugaa raajii kan kana irraa adda taʼe barsiisu arguu irraa ijoonni keenya ni cufamu. Fakkeenyaaf, Obboleettiin Waayitii seenaa Israa’el durii isa dhugaa taʼe muuxannoo fi seenaa Israa’el ammayyaa isa hafuuraa fakkeenyaan agarsiisuu isaa irra deddeebitee adda baasti. Yeroo baayʼee yeroo isheen Israa’el durii akka fakkeenya Israa’el ammayyaatti caqastu, yeroo tokkotti jechuunis wal fakkaatuun hima ergamaa Phaawuloos ibsa beekamaa dhuguma walfakkaataa sanaa caqasti.
Amma wantoonni kun hundinuu isaanii akka fakkeenyaatti taʼan; nuti warri dhumni addunyaa irra gaʼeef gorsaa nuuf akka taʼuufis barreeffamanii jiru. 1 Qorontos 10:11.
Ergamichi Phaawulos lakkoofsa kudha tokkoffaa keessatti lakkoofsota kudhan darban ni waliigala.
Kana malees obboloota koo, akka abbaan keenya hundinuu duumessa sana jala turan, hundinuus galaana keessa darban isin wallaalchisuun hin barbaadu; hundinuus duumessa keessaa fi galaana keessaa gara Museetti cuuphaman; hundinuus nyaata hafuuraa walfakkaataa nyaatan; hundinuus dhugaatii hafuuraa walfakkaataa dhugan; isaan dhagaa hafuuraa isaan duukaa bu’aa ture keessaa dhugaa turan; dhagaan sunis Kiristoos ture. Garuu Waaqayyo isaan keessaa baayʼee isaanii irraa hin gammadin; kanaafis gammoojjii keessatti kufanii badaniiru. Wantoonni kun akka nuti isaanii fakkeenya irraa barannuuf taʼe; akka isaan hawwan hamaa hawwaa turan sana nutis hin hawwineef. Akkuma isaanii keessaa tokko tokko waaqa tolfamaa waaqeffattoota taʼan sana, isinis waaqa tolfamaa waaqeffattoota hin taʼinaa; akkuma barreeffametti, “Sabni sun nyaachuu fi dhuguuf taaʼe; taphachuufis kaʼe.” Akkasumas, akkuma isaanii keessaa tokko tokko sagaagalummaa hojjetanii guyyaa tokko keessatti kuma digdama sadii kufan sana, nutis sagaagalummaa hin hojjenne. Akkuma isaanii keessaa tokko tokko Kiristoosin qoran sana, nutis Kiristoosin hin qorin; isaanis bofaawwaniin badan. Akkuma isaanii keessaa tokko tokko gunguman sana, isinis hin gunguminaa; isaanis balleessaa sanaan badan. 1 Qorontos 10:1–10.
Phaawulosii fi Obboleettii Waayit Israa’el durii akka fakkeenya saba mo’ataa fi qajeelaa ta’eetti hin fayyadaman. Kana irraa faallaa ta’etti. Phaawulos lakkoofsa kudhan jalqabaa sana lakkoofsa kudha tokkoffaatti walitti qabee ibsa; achiis lakkoofsa itti aanu keessatti barumsa seenaa Israa’el durii warra arguu danda’aniif dabarsu ibsa.
Kanaaf inni of dhaabbadheera of se’uudhaaf akka hin saaxilamne of eeggadhu. 1 Qorontos 10:12.
Israa’el durii durii duraa namoota Waaqayyoof waamaman, Waaqayyoon geggeeffaman, raajiiwwan Waaqayyoo raawwatan, garuu tarkaanfii hundumaan Waaqayyotti fincilan, dhuma irratti immoo Uumaa samii fi lafaas fannisan taʼuu isaanii fakkeenya taʼee ni dhihaata! Adveentistoonni dhugaa kana Israa’el durii irratti beekanii fudhachuu keessatti rakkoo hin qaban; garuu akeekkachiisni isaanii akka kaayyametti isaanii kennamte sun jaamummaa isaanii Laaʼodiiqeyaa keessa darbee akka seenu baayʼee muraasa taʼee qofa eeyyamu. Isaan kutaa dubbatamoota obboleettii Waayit waldaa akka buʼaa ija Waaqayyoo taateetti ibsitu caqasuu dandaʼu; akkasumas isheen akkasi. Garuu jaalalli Waaqayyoo saba Isaaaf qabu haala isaanii dhugaa taʼe irratti uffata haguuggii hin buusu. Warra Inni jaallatu Inni ni ifata, ni adabas. Akkuma waldaan Waaqayyoo buʼaa ija Waaqayyoo taate, Yesuus hariiroo Isaa wajjin buʼaa sanaa, buʼaa Isaa sanaa, baayʼee ifatti gabaabsee ibse.
ହେ ଯିରୂଶାଲେମ, ଯିରୂଶାଲେମ, ତୁମେ ଭବିଷ୍ୟଦ୍ବକ୍ତାମାନଙ୍କୁ ହତ୍ୟା କରୁଛ ଏବଂ ତୁମ ପାଖକୁ ପଠାଯାଇଥିବାମାନଙ୍କୁ ପାଥର ମାରୁଛ; କେତେଥର ମୁଁ ତୁମ ସନ୍ତାନମାନଙ୍କୁ ଏକତ୍ର କରିବାକୁ ଇଚ୍ଛା କରିଛି, ଯେପରି ଗୋଟିଏ କୁକୁଡ଼ି ନିଜ ପାଖ ତଳେ ନିଜ ଛୁଆମାନଙ୍କୁ ଏକତ୍ର କରେ, କିନ୍ତୁ ତୁମେ ଇଚ୍ଛା କଲେ ନାହିଁ! ଦେଖ, ତୁମମାନଙ୍କର ଘର ତୁମମାନଙ୍କ ପାଇଁ ଉଜାଡ଼ ଛାଡ଼ି ଦିଆଯାଇଛି; ଏବଂ ନିଶ୍ଚୟ ମୁଁ ତୁମମାନଙ୍କୁ କହୁଛି, ଯେ ପର୍ଯ୍ୟନ୍ତ ସେହି ସମୟ ନ ଆସେ, ଯେତେବେଳେ ତୁମେ କହିବ, ‘ପ୍ରଭୁଙ୍କ ନାମରେ ଯିଏ ଆସୁଛନ୍ତି, ସେ ଧନ୍ୟ,’ ସେ ପର୍ଯ୍ୟନ୍ତ ତୁମେ ମୋତେ ଦେଖିବ ନାହାଁ।’ ଲୂକ 13:34, 35.
Gaaffiin kun akka gaafataman qabu, “Yesuus dhuguma dhumaa jalqabaatiin ni fakkeessaa? Israa’el durii dhuguma Israa’el ammayyaa ni fakkeessaa?” Jedhanii. Rakkoon Israa’el durii seenaa isaanii guutuu keessatti ture, dhaala isaanii jechuun isaanii saba Waaqayyoo ta’uu isaanii akka mirkaneessu amanuu isaanii ture; kanaafis, of isaanii waan biraa kamiyyuu ta’uu hin danda’an, saba Waaqayyoo qofa ta’uu amanu turan. Sababuma kanaaf guyyoota Ermiyaas keessatti isaan jechuun, mana qulqullummaa Gooftaa akka ta’an dubbatu turan.
Dubbiin Waaqayyoo irraa gara Ermiyaasitti dhufe akkana jedhe; Balbala mana Waaqayyoo keessatti dhaabadhu, dubbii kana achitti labsii; akkanas jedhi, Isin hundinuu warri Yihudaa, warri karaa balbaloota kanneenii seentanii Waaqayyoon waaqeffachuuf dhuftan, dubbii Waaqayyoo dhaga’aa. Waaqayyo Gooftaan maccaa, Waaqni Israa’el, akkana jedhu; Karaa keessanii fi hojii keessan sirreessaa, anis iddoo kana keessa akka jiraattan nan godha. Jecha sobaa, “Kun jechuun mana Waaqayyoo ti, mana Waaqayyoo ti, mana Waaqayyoo ti” jettanii hin amaninaa. Ermiyaas 7:1–4.
Maca jechuun sobni nama dogoggorsuu kunuma Yohaannis Cuuphaan illee cimsamee ibsameera.
Yero yeroo cubbuu isaanii himachaa isa biratti Yordaanos keessatti cuuphaman. Inni garuu yeroo Fariisonnii fi Saaduqoonni baayʼeen cuuphaa isaa bira dhufan argu, akkana isaaniin jedhe; “Isin dhaloota buutii, dheekkamsi dhufuuf jiru jalaa akka baqattan eenyutu isin akeekkachiise? Egaa qalbii jijjiirraaf ija isaaf malu godhaa; akkasumas garaa keessan keessatti, ‘Nuti Abrahaam abbaa keenya qabna’ jettanii ofitti hin yaadinaa; ani isinittan jedhu, Waaqayyo dhagoota kanneen irraa ilmaan Abrahaamiif kaasuuf dandaʼa. Amma illee qottoon hundee mukootaa irra kaaʼameera; kanaafuu mukni ija gaarii hin baafne hundinuu muramee ibiddatti gatama.” Maatewos 3:6–10.
Hubannoonni dogoggoraa Adventizimii keessa jiru, kan “Manni qulqullummaa Waaqayyoo nuu dha” jedhuun, akkasumas nuti sanyii “hafuuraa” Abrahaam ta’uu keenya jedhuun fakkeenfamee ibsamu sunuma, mul’ata ijoo jaamummaa Laa’odiiqeeyaa ti.
Waaqayyo saba Isaa seera qajeelummaa Isaaaf akka abboomamanitti, maal taʼuu fi maal gochuu akka qaban itti himuuf ergamtoota erga. Seerota kana namni yoo raawwate, isaan keessaas ni jiraata. Isaan Waaqayyoon hundumaa olitti jaallachuu qabu; Isa dura waaqota biraa qabaachuu hin qaban; akkasumas ollaa isaanii akka ofii isaaniitti jaallachuu qabu; waan isaan namoonni itti godhuu akka barbaadan, isaaniis isaaf akkasuma gochuu qabu.
“Seera qulqulluu Waaqayyoo keessaa qubee xinnoon tokko illee salphaatti yookaan kabaja dhabuudhaan ilaalamuu hin qabu. Warri ‘Akkuma Gooftaan jedhu’ tokko cabsan, alaabaa mootummaa dukkanaa jalatti dhaabatanii, Uumaa isaanii fi Furataa isaanii irratti fincilaan jiru. Isaan abdii warra ajajamaniif kenname ofiin jedhu; ‘Mana qulqullummaa Gooftaa, mana qulqullummaa Gooftaa nu dha’ jechaa, yeroo sana amala Isaa dogoggoraan bakka buusuudhaan Waaqayyoon salphisu; waanuma inni akka hin goone isaanitti hime sana gochaa jiru. Isaan istaandaardii Waaqayyo hin kennin dhaabu. Fakkeenyi isaanii nama dogoggorsu, dhiibbaa isaanii nama mancaasu. Isaan ifa addunyaa miti; sababiin isaas isaan qajeelummaa keessatti hundeeffamoota duukaa hin bu’an.”
“Namoonni ifa inni isaanii ergu tuffachuudhaan Waaqa irratti gantummaa isa caalu agarsiisuu hin dandaʼan. Warri akkas godhan mallattoolee daandii sobaa dhaabuudhaan wallaalota dogoggorsu. Isaan yeroo hunda qajeelfamoota qulqulluu jal’isu....”
“Akkuma Caaffata Qulqulluu keessatti ifatti nutti himameetti, maaliif badiisni saba Yihuudota irratti dhufe ni beekna. Isaan ifa guddaa, eebba badhaadhaa, fi badhaadhina dinqisiisaa qaban turan. Garuu amanamummaa amaanaa isaanii keessatti hin argisiifne. Isaan iddoo wayinii Gooftaa amanamummaadhaan hin kunuunsine yookaan ija isaa isaaf hin kennine. Isaan akka Waaqni hin jirreetti hojjetan; kanaafis badiisni isaan irra gaʼe.” Manuscript Releases, volume 14, 343–345.
Israaʼelonni seenaa isaanii jalqabaatti Waaqayyo isaan filate waan taʼeef, yeroo hunda saba Isaa filatamaa taʼanii akka turan amanu turan. Kanarraa hamaa immoo, waan isaan saba Isaa filatamoo taʼaniif, utuma isaan Isa kabajuu didanii jiranii iyyuu Inni isaan akka kabaju amanu turan. Raajii keessatti, hamma isaan hiikkamanitti saba Isaa filatamoo turan; garuu saba Waaqayyo isaan taʼuu akka barbaade matumaa hin turre. Qajeelummaan saba filatamaa waan isaan ofiin jedhan irratti hin murtaaʼu. Israaʼel durii fakkeenya mootummaa Waldaa Adveentistii Guyyaa Torbaffaa isa guddaadha; garuu yeroo yaadni dogoggoraa inni isaan dhuma addunyaatti warra kuma dhibba afurtamii afur bakka buʼu jedhu fudhatamu, akka jaamummaan Laaʼodiiqeyaa mulʼatu, akkuma Israaʼel duriitti. Adveentizmiin, ragaa ifaa kan faallaa isaa jiru utuu jiruu iyyuu, dhuma addunyaatti isaan saba haftee Waaqayyoo taʼuu amana, barsiisas.
Yeroo qorichi kenname xumuramuutti dhihaannu hunduma, ergaan gara saba Laaʼodiiqeyyaa geessu caalaatti ulfaataa fi kallattiin dubbatu taʼuu qaba. Yaadni dogoggoraa sun dhugaaaf yoo hin dhiifamne, fakkeenyonni Aaron, Yerobiʼaamii fi 1863 uffata duudhaa fi aadaa jalatti dhokfamu. Uffata sana jalatti yeroo dheeraaf dhokachuun ni dandaʼama jechuun hin taʼu; yeroo qorichi kenname xumuramuutti baayʼee dhihaateera.
Kun immoo adabbichni isaati; ifni gara biyya lafaatti dhufeera; namoonni garuu dalagaan isaanii hamaa waan taʼeef, ifa irra dukkana jaallatan. Namni hamaa hojjetu hundinuu ifa jibba; dalagaan isaa akka ifatti baʼee ifatamuufis gara ifaatti hin dhufu. Yohaannis 3:19, 20.
Seenaa gantummaa Adventizimii keessatti mul’ate Dubbii raajii Waaqayyoo keessatti hordofamee jira. Inni dhugaa raajii dha. Ragaan jalqabaa kanaa jechuun Israa’el durii dha. Israa’el duriin seenaa gantummaa itti fufee fi dabalaa deeme ta’us, Macaafni Qulqulluunii fi Hafuurri Raajii Israa’el durii Israa’el ammayyaa akka fakkeessu barsiisu. Kun hammam gaddisiisaa ta’e illee, akkuma yeroo ammaatti dhugaa kana hubachuun yeroo kam iyyuu caalaa barbaachisaa ta’ee hin beekamu. Wanti Mul’ata Yesuus Kiristoosiin hiikamaa jiru, seenaa Adventizimii akka gaanfa Pirootestaantii seenaa gaanfa Riphaabilikaanii wajjin wal cinaa akka deemu dha. Gaanfoonni lamaan isaanii iyyuu waliif ragaa lammaffaa ni kennu; ragoota keessaa tokko sirriitti arguu diduunis, yeroo walfakkaatutti ragaan inni kaanis akka hin beekamne dhorka.
Sararoonni Aaron, Yerobiyaam, fi 1863 jalqaba Israa’el hafuuraa ammayyaa ni adda baasu; akkasuma gochuudhaanis jalqaba gaanfa Rippaabilikaanii ni adda baasu. Ergaan ergamaa sadaffaa mallattoo bineensaa fudhachuu irratti akeekkachiisa. Ameerikaan Tokkummaa isheetu dura seera Dilbataa baasti; sana booddees guutuun addunyaas akkasuma akka godhu ni dirqisiisti.
“Saboonni alagaa fakkeenya Ameerikaa hordofu. Isheen dura buutullee, garuu qormaanni walfakkaataan kun saba keenya irratti kutaa addunyaa hundumaatti ni dhufa.” Testimonies, volume 6, 395.
Dhugaan raajii inqiroo seera Dilbataa wajjin walqabatan hojii Yunaayitid Isteetsii irraa addaan baafamuu hin danda’an. Bineensi lafaa Mul’ata boqonnaa kudha sadii keessatti ibsame mootummaa ja’affaa raajii Macaafa Qulqulluu ti; innis akka Isaayaas boqonnaa digdamii sadiitti waggoota raajii torbaatamaaf mootummaa isaa geggeessa. Bineensi lafaa inni sun isa gaanfa lama qabu dha. Dhugoonni hariiroo gaanfota lama sanaa wajjin walqabatan amma hiikamuutti jiru; garuu warra akka Yesuus Mul’ata Yesuus Kiristoos hiikuudhaan jalqaba wantaa fayyadamee dhuma wantaa ibsu akka ta’e hubachuuf filatan qofaaf.
Ameerikaan Gamtoommanii bara 1798tti mootummaa jahaffaa raajii Macaafa Qulqulluu taʼee jalqabe; waggoota jaatamii shanan itti aanan keessaas, gaanfiwwan lamaan seenaa keessatti wal wajjin darbuuf turan haala keessatti kaaʼaman; garuu kan hubatamuu dandaʼan warra arguuf fedhii qaban qofaan ture. Waggootni jaatamii shanan Isaayyaas boqonnaa torba keessatti ibsaman bara Dhaloota Kiristoos Dura 742 jalqabanii bara Dhaloota Kiristoos Dura 677tti xumuraman. Bara 1798 irraa hamma 1863tti waggootni sun irra deebiʼaman. Waggootni jaatamii shanan sun adeemsa rakkinnaa gaanfa lamaan keessatti jiru adda baasu.
Bara 1863ttiif, yeroo jalqabaa guyyoota raajii “guyyoota mootii tokkoo” kan Isaayyaas digdamii-sadii xumurame, akkas gochuudhaanis mallattoowwan daandii raajii yeroo xumuraa “guyyoota mootii tokkoo” hundeesse. Xumuri torbaatama mallattoo Isaayyaas digdamii-sadii waggoota jahaatama-shan jalqabaatiin ibsameera. Bara 1863 irraa hamma yeroo dhumaa bara 1989tti jiru, kun yeroo waldaa Adventistii Laa’odiiqeyaa ti; inni sochii Miileraayitii irraa jalqabee sochii isaanii dhibba tokkoo fi afurtamii afur irratti xumurama. Yeroo dhumaatti jiru hubachuuf, yeroo jalqabaatti jiru hubachuu qabna. Adventismin kana gochuu hin danda’u; sababiin isaas, jalqabni isaa kakuu Musee diduu isaatiin mallatteeffameera; kakuu kunis waggoota jahaatama-shan san kan jalqabaa fi xumura Adventismii fi Ameerikaa bakka bu’u adda baasa.
Kanaafuu kanaaf, innis sababa ulfina guddaa qabu, barruun kun dhugaa raajii tokko kan yeroo ammaa keessa Leenca gosa Yihudaan hiikamaa jiru hundeessuuf yaaleera. Dhugaan sunis, yoo ati mootummaa Waldaa Adventistii Guyyaa Torbaffaa yeroo hunda haala Laa’odiiqeyaa keessa akka turte beekuu hin feene ta’e, seera qabeessa ta’een seenaa Adventizimii sirriitti qooduuf hin dandeessu; seenaa Adventizimii sirriitti qooduu yoo dadhabdes, gaanfa Republicanismii sirriitti adda baafachuu hin dandeessu.
Yoo isaan beekumsa Gooftaa fi Fayyisaa Yesuus Kiristoosiin xuraa’ummaa biyya lafaa irraa ba’anii erga miliqan booddee, deebi’anii keessatti walxaxanii mo’amanii yoo argaman, dhumni isaanii inni boodaa jalqaba isaanii caalaa hamaadha. Isaan karaa qajeelinaa utuu hin beekin ooluun isaanii wayya ture; karaa sana erga beekanii booddee, abboommii qulqulluu isaanii irratti kennametti irraa garagaluun isaanii hin wayyu. Garuu akkuma mammaaksi dhugaan jedhu isaan irratti ta’eera; “Sareen gara diddiga ofii isaatti deebi’eera; booyyeen dhiqamtes dhoqqee keessatti of gangalchuutti deebiiteerti.” 2 Phexiros 2:20–22