Barreeffama darbe keessatti seenaa bara 1798 hanga 1844tti Eliyaasin wal bira qabaa turre. Eliyaas yeroo Wiiliyaam Miilaar ergaa ergamaa jalqabaa labsuuf kaafametti seenaa sana keessatti fakkeenyaan seena. Haati hiyyeessaa Sarephataa waldaa amanamtuu, muka lama walitti qabachaa jirtu, yookaan saboota lama kan gaafa Onkoloolessa 22, 1844tti saba tokko ta’an bakka buuti.
Akkasumas isaaniin akkana jedhi, Gooftaan Waaqayyo akkana jedha; Kunoo, ani ijoollee Israa’el saba warra ormaa keessaa, gara isaaniitti deeman sana keessaa nan fuudha, gama hundumaa irraa walitti isaan nan qaba, gara biyya isaanii keessattis isaan nan fida. Ani biyya sana keessatti, gaarota Israa’el irratti, saba tokko isaan nan godha; mootii tokko illee hunduma isaanii irratti mootii ta’a; isaan siʼachi saba lama hin taʼan, mootummaa lamaattis gonkumaa hin qoodaman. Isaan siʼachi waaqolii isaanii tolfamoo sanaan, waan isaanii xuraaʼaa sanaan, yookaan yakka isaanii keessaa tokkoon illee of hin xureessan; garuu ani iddoowwan jireenyaa isaanii hundumaa keessaa, bakka isaan itti cubbuu hojjetan sana keessaa isaan nan oolcha, isaan nan qulqulleessa; akkasitti isaan saba koo taʼu, anis Waaqayyo isaanii nan taʼa. Tajaajilaan koo Daawit isaan irratti mootii taʼa; hundi isaanii tiksee tokko ni qabaatu; isaan murtii koo keessa ni deddeebiʼu, seera koo ni eegatu, ni raawwatullee. Isaan biyya ani tajaajilaa koo Yaaqoobitti kenne, biyya abbootiin keessan keessa jiraatan sana keessa ni jiraatu; isaanis, isaanuma, ijoolleen isaanii, ijoolleen ijoollee isaanii illee bara baraan achi keessa ni jiraatu; tajaajilaan koo Daawit immoo bara baraan bulchaa isaanii taʼa. Kana malees ani isaanii wajjin kakuu nagaa nan godha; inni kakuu bara baraa isaanii wajjin taʼa; ani isaan nan dhaaba, isaan nan baayʼisa, iddoo qulqullummaa koo isaan gidduutti bara baraan nan kaaʼa. Dunkaanichi koos isaanii wajjin ni taʼa; eeyyee, ani Waaqayyo isaanii nan taʼa, isaanis saba koo ni taʼu. Saboonni warra ormaa immoo yeroo iddoo qulqullummaan koo isaan gidduutti bara baraan taʼutti, akka ani Waaqayyo Israaʼelin qulqulleessu ni beeku. Hisqiʼeel 37:21–28.
Ezekiel uleenni baacota hedduu ulee lamaan sanaaf abdachiifaman adda baasee ni ibsa; isaanis saboota lama ta’anii sabuma tokko ta’anidha. Nuti baacota sana keessaa afur ilaaluudhaan ni jalqabna; kuwaas Obboleettiin White dhufaatii afur jedhamanii mallatteessiteetti; isaan hundinuus yeroo tokkotti, jechuunis Onkoloolessa 22, 1844 irratti raawwataman.
“Kiristoos akka angafa luboota keenyaatti iddoo hundumaa caalaa qulqulluutti, mana qulqullummaa qulqulleessuuf, akka Daani’el 8:14 keessatti mul’ifametti dhufuun; Ilmi namaa gara Isa Bara Durii jiruutti dhufuun, akka Daani’el 7:13 keessatti dhihaatetti; akkasumas dhufuun Gooftaan gara mana qulqullummaa Isaatti, akka Miilkiyaas dursee dubbate, hundi isaanii ibsa taatee tokkoo ti; kunis akkasuma dhufaatii misirrichaa gara fuudhaatti, akka Kiristoos fakkeenya durboota kudhanii keessatti, Maatewos 25, ibseetiin bakka buufameera.” The Great Controversy, 426.
“dhufaatii” jalqabaa obboleettiin White eerte, dhufaatii lubicha ol-aanaa isa “qulqulleessuu mootummaa qulqulluu” tiif turee, kan xumura waggoota kuma lamaa fi dhibba sadii irratti raawwatamuuf ture dha. Lakkoofsi sun gaaffii Daaniʼel boqonnaa saddeet, lakkoofsa kudha sadii keessatti gaafatameef deebii kenna; innis, “Mulʼanni waaʼee aarsaa yeroo hundaa, fi yakka badiisa geessisu, mootummaa qulqulluu fi loltootas miilla jalatti dhidhiitamuuf kennu sun hamma yoomiitti?” jedha. Lakkoofsi kudha afur qulqulleessuun mootummaa qulqulluu xumura waggoota kuma lamaa fi dhibba sadii irratti akka jalqabu ibsa. Hisqiʼeel akka jedhuutti, Waaqayyo “ilmaan Israaʼel warra ormoota keessaa, bakka isaan dhaqan keessaa in fuudha; gama hundumaanis walitti isaan in qaba, … sabni walitti qabames siʼachi of isaanii hin xureessan” jechuun, Waaqayyo “isaan in qulqulleessa; isaanis saba koo in taʼu, anis Waaqa isaanii nan taʼa” jedha.
Onkoloolessa 22, 1844tti, lammaffaa “dhufuu” Obboleettiin White itti himte, raawwii Daniel boqonnaa torba, lakkoofsa kudha sadii ture; innis Ilmi namaa mootummaa fudhachuuf gara Durii Guyyootaatti akka dhufu adda baasa. Hisqiʼeel akka jedhuutti, Waaqayyo “biyya keessatti, tulluuwwan Israaʼel irratti, saba tokko isaan nan godha; mootii tokkoonis hunduma isaanii irratti mootii taʼa.” Hisqiʼeel yeroo, “Daawit garbichi koo isaan irratti mootii taʼa” jedhu, Kiristoosiin maqaa “Daawit” jedhuun akka mootii bakka buʼa. Akkasumas, Kiristoos, akka Daawititti, “tiksee isaanii isa tokko” akka taʼu ibsa; “garbichi koo Daawit” immoo “bara baraan mootummaa isaanii” akka taʼus ni ibsa. Mootiin akka hiika isaatti maqaa mootummaa qabaachuu qaba; bulchiinsa itti mootummaa isaa irratti bulchu, akkasumas mootummaa isaa keessatti lammiilee qabaachuu qaba. Yoo lammiileen hin jirre, mootummaanis hin jiraatu.
Ani mul’ata halkan arge; kunoo, inni Ilma namaa fakkaatu tokko duumessa samii wajjin dhufe; inni gara Isa Guyyoota Durii sanaatti dhufe, isaanis isa fuula isaa duratti dhiheessan. Abbummaan, ulfinni, mootummaa illee isaaf kennaman; saboonni hundinuu, ummatoonni, afaanonni hundis isa tajaajilaniif; abbummaan isaa mootummaa bara baraa dha, inni hin dabarre; mootummaa isaas isa hin badne dha. Daani’el 7:13, 14.
“Dhufaatii” sadaffaan Obboleettii Wahiitiin ibsame yeroo Kiristoos, akka “ergamaa kakuu”tti, ilmaan Leewwii qulqulleessuuf mana qulqullummaa Isaa keessatti tasumaa dhufe ture. Hisqiʼeel akka jedhu, Kiristoos “isaan in qulqulleessa; isaanis saba koo in taʼu, anis Waaqa isaanii nan taʼa,” akkasumas “kana irra darbees” inni isaanii wajjin “kakuu nagaa” ni godha, innis “kakuu bara baraa” ni taʼa. Kakuun sun yeroo Waaqayyo “iddoo qulqullummaa” Isaa “gidduu isaanii keessa” “kaaʼutti” ni raawwatama; “warri ormootaas yeroo iddoo qulqullummaa koo gidduu isaanii keessa jiraatutti ani, Waaqayyo, Israaʼelin nan qulqulleessa jedhee in beeku.”
Kunoo, ani ergamaa koo nan erga; innis karaa ana dura qopheessa; Gooftaan isin barbaaddanus, inni gara mana qulqullummaa isaatti akkuma tasaa ni dhufa; jechuunis ergamaa kakuu, isa isin itti gammaddan sanaa; kunoo, inni ni dhufa, jedha Waaqayyo Gooftaan maccaa. Garuu guyyaa dhufaatii isaa eenyutu obsuu dandaʼa? Inni yeroo mulʼatutti hoo eenyutu dhaabachuu dandaʼa? Inni ibidda warqee baasu fakkaata, saamuna warra uffata miiccanii fakkaatas; innis akka nama meetii baasuuf qulqulleessu tokkootti taaʼee ni qulqulleessa; ilmaan Leewwiis ni qulqulleessa, akka warqee fi meetii isaan ni calala; isaanis Waaqayyoof aarsaa qajeelinaatiin akka dhiʼeessaniif. Achiis aarsaan Yihudaa fi Yerusaalem akka bara durii, akka waggoota darbanittis, Waaqayyotti gammachiisaa taʼa. Miilkiyaas 3:1–4.
Ergamichuun karaa Kiristoosiif qopheesse, kan seenaa bara 1798 hanga 1844 keessatti “ergamaa kakuu” ta’e, Eeliyaas ture; innis Wiiliyaam Miilarin bakka buufame. Yommuu Kiristoos, tasa, gara mana qulqullummaa Isaa dhufe, akka “ibidda warqee qulqulleessituutti” “ilmaan Lewwii” qulqulleesse.
“Dhufaatiin” inni biraan kan Onkoloolessa 22, 1844tti raawwatame, dhufaatii misirrichaa ture. Yeroo lama keessatti Hisqiʼeel sabni ulee lama irraa walitti qabame sun “saba” Waaqayyoo akka taʼe, innis “Waaqayyo isaanii” akka taʼu ifatti beeksisa. Kunis fuudhaadhaan raawwatame. Onkoloolessa 22, 1844tti raajiiwwan afur kan raawwataman, kan Obboleettii Waayit itti himtu hundinuu, ragaa ulee lamaa Hisqiʼeeltiin adda baafamanii mulʼifamu.
Eeliyaan ergamaa karaa ergamaa kakuu sanaaf qopheessu bakka bu’a. Kiristoos Yohaannis Cuuphaadhaatu ergamaa dhufaatii isaa isa jalqabaatiif karaa qopheesse ta’uu isaa ibse. Obboleettiin White immoo Wiiliyaam Miilerin Eeliyaa akka ta’e adda baafte; Miileris Kiristoos akka “angafa lubaa,” “Ilma namaa,” “ergamaa kakuu,” fi “misiricha”tti dhufuuf karaa qopheesse.
Ergaa waggaa sadii fi walakkaa booddee, Eliyaas Sarephata keessaa, iddoo inni haadha hiyyeessaa fi ilma ishee wajjin turee ture sanaa baʼee, Ahaab Israaʼel guutuu Qarmeloositti akka waamu ajaje. Hisqiʼeelis, saboonni Waaqayyo Waaqayyo taʼuu isaa akka beekan dubbata; kunis yeroo inni mana qulqullummaa isaa saba uleelee lamaan keessaa walitti qabame sana gidduu keessa kaaʼutti. Tulluu Qarmeloos irratti Eliyaas Israaʼeliin, Waaqayyo Waaqayyo taʼuu isaa moo Baʼaal waaqa taʼuu isaa filachuu akka qaban itti hime; garuu inni gaafficha haala Waaqayyo isa dhugaan eenyu akka taʼe qofa keessatti utuu hin taʼin, akkasumas haala raajichi isa dhugaan eenyu akka taʼe keessatti kaaʼe.
ଏଲିୟା ସମସ୍ତ ଲୋକଙ୍କ ପାଖକୁ ଆସି କହିଲେ, “ତୁମେ ଆଉ କେତେଦିନ ଦୁଇ ମତର ମଧ୍ୟରେ ଦ୍ୱିଧାରେ ରହିବ? ଯଦି ପ୍ରଭୁ ହିଁ ଦେବତା, ତେବେ ତାଙ୍କୁ ଅନୁସରଣ କର; କିନ୍ତୁ ଯଦି ବାଲ୍, ତେବେ ତାହାଙ୍କୁ ଅନୁସରଣ କର।” କିନ୍ତୁ ଲୋକମାନେ ତାଙ୍କୁ ଗୋଟିଏ କଥା ମଧ୍ୟ ଉତ୍ତର ଦେଲେ ନାହିଁ। ପରେ ଏଲିୟା ଲୋକମାନଙ୍କୁ କହିଲେ, “ମୁଁ, କେବଳ ମୁଁ ହିଁ, ପ୍ରଭୁଙ୍କ ଜଣେ ଭବିଷ୍ୟଦ୍ଦବକ୍ତା ଭାବେ ଅବଶିଷ୍ଟ ରହିଛି; କିନ୍ତୁ ବାଲଙ୍କ ଭବିଷ୍ୟଦ୍ଦବକ୍ତାମାନେ ଚାରିଶେ ପଞ୍ଚାଶି ଜଣ ଅଛନ୍ତି।” ୧ ରାଜାବଳୀ ୧୮:୨୧, ୨୨।
Israayel hundi, Akaab illee dabalatee, yeroo ibiddi samii irraa buʼee aarsaa Eliyaas dhihaate gube sanatti, Waaqni Eliyaas Waaqayyo akka taʼe beeku turan. Ibiddi gaara Qarmeloos irratti buʼe sun yeroo Waaqayyo iddoo qulqullummaa Isaa saba ulee lama irraa ijaarame gidduutti kaaʼe agarsiisa. Dinqiin ibiddaa Gaara Qarmeloos irratti taʼe sun Waaqayyo dhugumaan Waaqayyo akka taʼe, Baʼaal immoo waaqa sobaa akka taʼe mulʼise.
Dinqisiin Sareftaa keessatti, yeroo Eliyaas ilma du’aa haadha hiyyeessaa sanaa irratti yeroo sadii ciise, inni nama Waaqayyoo akka ta’e isheef mirkaneesse; dinqisiin Qarmelos irrattis waanuma kana raawwate. Ibiddeen Qarmelos irra bu’e Waaqayyo Waaqayyo ta’uu qofa utuu hin ta’in, Eliyaas raajii dhugaa Waaqayyoo akka ta’es, faallaa raajota Ba’aalii fi raajota bosonaa, ifatti mul’ise. Seenaa bara 1840 hanga 1844 keessatti, Miileri fi Miileroonni raajota dhugaa ta’uun isaanii mirkanaa’e; kunis faallaa raajota sobaa Pirootestaantizimii gantummaa irraa kufe sanaati; warri sunis seenaa isuma sana keessatti intaloota Iizebel akka ta’an of mul’isanii turan.
Eeliyaas Qarmel irratti hojii gaanfa Pirootestaantii dhugaa adda baasu bakka bu’a; mootummaa ja’affaa raajii Macaafa Qulqulluu keessaa, jechuunis bineensa lafaa Mul’ata boqonnaa kudha sadii keessatti ibsame, gaanfa Pirootestaantummaa tokkoo fi gaanfa Riphaabilikaanummaa tokko qaba ture, mootummaa isaas bara 1798 keessatti jalqabee qofa ture. Bara 1798, dhuma waggoota sadii fi walakkaa bulchiinsa Iizaabel irratti, Eeliyaas Sarephaa irraa dhufee, waldaa kamtu bineensa lafaa sana irratti gaanfa Pirootestaantummaa akka taate ifatti adda baasuuf dhufe.
Dubartiin Sarepta keessaa seenaa Tiyaatiraa irraa gara gaaʼelaatti deemaa turte; achittis dubartiin abbaan manaa irraa duʼe taʼuun ishee irraa ni buufama ture. Ilmi ishee duʼaa kaafame warra yeroo hongee waggaa sadii fi walakkaa sana keessatti Iizaabeliin ajjeefaman bakka buʼa. Uleen lamaan isheen ibiddaaf walitti qabaa turte manneen lamaan Israaʼel isa dhugaa kan akka saba tokkootti walitti qabamuu qaban turan; sabni sunis Israaʼel hafuuraa ture. Dubartiin abbaan manaa irraa duʼe sun ibidda ijaaruuf ulee lamaan sana fayyadamuuf deemaa turte; kunis Qarmeelositti fi Onkoloolessa 22, 1844 irratti, yeroo ergamaan kakuu “ibidda warqee qulqulleessuutiin” ilmaan Leewwii qulqulleesse, raawwatame.
Ibiddi bifa dhangala’uu Hafuura Waaqayyoo ti; kunis Qarmeloositti fi Iyya Halkan Giddugaleessaa isa guyyaa Onkoloolessa 22, 1844tti xumurame sanatti raawwatame.
Yommuu guyyaan Phenxeqostee guutummaatti dhufe, hundi isaanii yaada tokkoon bakka tokko turan. Akkasuma battalumatti sagaleen akka qilleensa jabaa ariifatuu keessaa samii irraa dhufe; innis mana isaan keessa taaʼan guutuu guute. Arraboonni qoodamanii akka ibiddaa fakkaatanis isaanii irratti mulʼatan; isaan keessaa tokkoon tokkoon isaanii irra qubatan. Hundi isaaniis Hafuura Qulqulluudhaan guutamanii, akkuma Hafuurichi dubbii kennuufii isaaniitti afaanota kaaniin dubbachuu jalqaban. Hojii Ergamootaa 2:1–4.
Baqni Hafuuraa ergaan tokko labsamuu isaa ni bakka buʼa; haati hiyyeessaa immoo ibidda qabsiisuuf deemaa turte, akka nyaata nyaachuuf qopheessituuf; kunis ergaa dha.
Anis gara ergamichaa bira dhaqee, “Kitaabicha xinnaa naa kenni” isaan jedheen. Isaanis naan jedhan, “Fudhadhuutii nyaadhu; inni garaa kee hadhaawaa godha, afaan kee keessatti garuu akka dammaa mi’aawaadha.” Anis kitaabicha xinnaa harka ergamichaa keessaa fuudhee nyaadhe; innis afaan koo keessatti akka dammaa mi’aawaa ture; akkuman isa nyaadheenis, garaan koo hadhaawe. Mul’ata 10:9, 10.
Ergaan jechuun Ahaab achumaan Yezaabeeliif labse inni kun ture: Waaqni Eliyaas Waaqa dhugaa dha; sababiin isaas Ahaab yeroo sanatti Waaqni Eliyaas ibiddaan deebii kennuu isaa ofuma isaatiin argeera. Ergaan Onkoloolessa 22, 1844 irratti battalumatti baname immoo ergaa ergamaa sadaffaa ture. Haala lamaan keessaa kamiyyuu keessatti, ergaan Ahaabiin geeffame yookaan ergaan ergamaa sadaffaa Yezaabeel ni aarsa.
Garuu oduun bahaa fi kaabaa irraa dhufu isa ni jeequ; kanaafuu inni namoota baayʼee balleessuufii guutummaatti barbadeessuuf aarii guddaadhaan ni baʼa. Daaniʼel 11:44.
“oduu bahaa fi kaabaa keessaa dhufu” kan Daaniʼel keessatti ibsame, ergaa mooticha kaabaa, jechuunis Izaabel, aarsu agarsiisa; isheenis ariʼatama mootummaa seenaa lafaa keessaa isa dhumaa ni jalqabsiisti. Ergaan sun ergaa Akaab gara Izaabelitti ergeen fakkeeffamee ture; akkasumas dhufaatii ergaa ergamaa sadaffaa yeroo murtiin bara 1844 keessatti jalqabametti ni agarsiisa.
Ahaab wantoota Eliyaas waan inni hundumaa godhe, akkasumas akka inni raajota hundumaa goraadeedhaan ajjeese Yizebeelitti hime. Yommus Yizebeel akkana jettee ergamaa gara Eliyaasitti ergite, “Yoo ani bor yeroo akkanaa kanaatti lubbuu kee akka lubbuu isaanii keessaa tokkootti hin godhin, waaqonni akkas naa haa godhan, kana irraas caalaa haa godhan.” 1 Mootota 19:1, 2.
Eeliyaan akka mallattootti yeroo gammoojjii 538 irraa jalqabee hanga 1798tti jiru keessatti bakka buufama. Achiis bara 1798 keessatti Eeliyaan seenaa keessatti akka William Milleritti mul’ata. Bara 1844 keessa Eeliyaan ibidda Iyyata Halkan-Giddugaleessaa samii irraa gad buusaa jira. Ergasii bara 1863 keessatti Eeliyaan fi ergaan isaa ni didaman. Ergaan isaa ergaa Musee kan “yeroo torbaa” ture; kunis akkasuma ergaa ulee lamaan Hisqi’eliiin bakka buufama. Walitti qabamuun uleelee lamaan sanaa xumura bittinnaa isaanii irratti ergaa haadha hiyyeessaa Sarephthaa ture; isheenis nyaata qopheessuu dura ulee lamaan sana walitti qabde.
Akka Jamesii fi Ellen White akka ibsanitti, Adventizmiin Millerite bara 1856tti Adventizmi Laa’odiiqeyaa ta’e; achiis ergaa Eliyaas waa’ee “yeroo torbaa” Musee bara 1863tti yeroo isaan didan, dandeettii loojikiidhaan hubachuu dabala beekumsaa “yeroo torbaa” kan Waaqayyo bara 1856tti mul’isuuf barbaade ofirraa balleessan (maqaa barruulee saddeetii Hiram Edson xumuramanii hin hafneetiin). Isaanis loojikiin dirqamaniiru sirna bu’uuraa dhugaa ergamoonni William Miller akka walitti qindeessu isa geggeessan diiguutti jalqabuuf. “Dhagaan” jalqabaa kan Miller argate, dhagaa hundee kan Adventizmiin Laa’odiiqeyaa seenaa isaa guutuu keessatti gufatu ture. Diddaan dhagaa jalqabaa sanaa, isa dhugaa, ija-jaamummaa Laa’odiiqeyaa uume; kunis mallattoo fayyuu danda’uudha, garuu baay’inaan hin hordofamne.
Qulqulliin mana qulqullummaa kan Onkoloolessa 22, 1844 jalqabame, Daani’eel 8:13 keessatti mana qulqullummaa wajjin miidhamee gad-buufame “waraana” sana qulqulleessuu of keessaa qaba ture. Waraanni sun muka xixiqqoo lama abbaan manaa duute sun Zaarefaatitti ibiddaaf walitti qabde sanaan bakka buufame ture. Muka xixiqqoo lamaan sun manneen lama Israa’el durii isa dhugaa turan. Efreemii fi Yihuudaan dhugaan, jalqaba murtii irratti ergamaa kakuu sanaan qulqulleeffamanii saba hafuuraa tokko keessatti walitti qabamuu qabu turan. Saboonni lamaan sun “waraana” isa miidhamee gad-buufame ture.
Waadaan Hisqiʼeelis kenname, Waaqayyo “ilmaan Israa’el saboota ormoota gidduudhaa, iddoo isaan itti deeman keessaa ni fudhata” jedhee, “isaan walitti ni qaba” akkasumas “gara biyya isaanii ofii isaaniitti ni fida” kan jedhu ture. Biyyi Israa’el isa dhugaa biyya ulfina qabeessa turte, yookaan biyya abdachiifamte, yookaan Yihudaa. Biyyi ulfina qabeessa hafuuraa bara 1798 keessa jirtu immoo biyya bineensa lafa irraa kaʼe gaanfa lama qabu isa Mul’ata Yohaannis boqonnaa kudha sadii keessatti ibsame ture.
Gaafa ani harka koo isaanii irratti ol kaasa turetti, biyya Gibxii keessaa isaan baasuu fi gara biyya ani isaaniif filadhe, kan aannanii fi dammi keessaa yaa’u, kan ulfina biyya hundumaa ta’etti isaan galchuuf.... Ammas ani lafa onaa keessatti harka koo isaanii irratti ol kaase, biyya ani isaaniif kenne, kan aannanii fi dammi keessaa yaa’u, kan ulfina biyya hundumaa ta’e sana keessatti akka isaan hin galchine. Hisqiʼeel 20:6, 15.
Manni lamaa Israa’elii dhugaan biyyattii “miidhagina biyya hundumaa” taate keessa jiraatan; isheenis biyya “aannanitii fi dammi irraa yaa’u” turte. Yommuu manoonni lamaanii Israa’elii dhugaan akka Israa’elii hafuuraatti walitti qabamanitti, biyya isaanii keessatti akka kaa’aman abdachiifamanii turan. “Biyyi miidhagdu” hafuuraa iddoo sochiin Millerootaa jalqabarratti argamu fi sochiin kuma dhibba tokkoo fi afurtamii afurii dhumarratti argamu, yeroo mootummaa bineensa lafaa keessatti argamanidha. Sochiin kan kuma dhibba tokkoo fi afurtamii afurii bakka bu’u biyya bineensa lafaa keessatti qofa kaafamuu danda’a ture. Sochiin tokko biyya biraa kamirraayyuu ofiin sochii ergamaa sadaffaatii jechuun yoo himate, inni sobaadha; jechuunis Alfaa fi Oomeegaan yeroo hundumaa dhuma jalqabaan ibsa.
“Araarrii fi eebbi Waaqayyoo kan wal hin qixxaanne saba keenya irratti roobsamaniiru; biyya bilisummaa, ulfina lafa guutuu taateerti. Garuu galata Waaqayyoof deebisuu mannaa, Waaqayyoo fi seera isaa kabajuu mannaa, Kiristaanonni Ameerikaa ofiin waamaman of tuulummaa, sassattummaa, fi of irratti hirkatummaaatiin raacitanii jiru....”
“Yeroon murtiin daandiiwwan irratti kufe, qajeelummaanis ol seenuu hin dandeenye; namni hamaa irraa goru immoo boojuu ta’a. Garuu irreen Gooftaa akka hin fayyisneef hin gabaabbifamne, gurri isaas akka hin dhageenyeef hin ulfaatne. Uummanni Ameerikaa tokko saba eebbifamaa ture; garuu yeroo isaan bilisummaa amantii daangessan, Pirootestaantummaa dabarsee kennan, fi Paaphaasummaadhaaf deggersa kennan, safartuun yakka isaanii ni guutama; ‘gantummaan biyyaalessaa’ jedhu immoo macaafa mootummaa waaqaa keessatti galmeeffama. Bu’aan gantummaa kanaas badiisa biyyaalessaa ta’a.” Review and Herald, Caamsaa 2, 1893.
Daaniʼel boqonnaa saddeet, lakkoobsa kudha sadii fi kudha afur keessatti, iddoo qulqulluu fi tuuta lamaan isaanii iyyuu gad dhidhiitamuun isaanii ibsameera. Tuuti sun manneen Israaʼel isa dhugaa lamaan turan. Yerusaalem waggoota kuma tokkoo fi dhibba lamaa fi jahaatama yeroo Bara Dukkanaa keessatti gad dhidhiitamte.
Uleen akka ulee ulee safartuutti fakkaatu tokko naa kenname; ergamaanis dhaabatee, “Ka’iitii mana qulqullummaa Waaqayyoo, iddoo aarsaa, warra achi keessatti waaqeffatanis safari. Garuu oobdii alaa, isa mana qulqullummaa sanaan ala jiru, dhiisiitii hin safarin; sababiin isaas inni saboota Ormaatiif kennameera; isaanis magaalaa qulqullittii jiʼoota afurtamii lama miila jala dhidhiitu” naan jedhe. Mul’ata Yohaannis 11:1, 2
Yohaannis Mul’ata boqonnaa kudha tokkoffaatti mana qulqullummaa qofa utuu hin taʼin, “warra isa keessatti waaqeffatanis” akka safaru itti himame. Yohaannis yeroo mana qulqullummaa fi warra isa keessatti waaqeffatan safaruuf ajajame sana keessatti, raajii ahaan Onkoloolessa 22, 1844 irratti argamee ture.
Anis kitaaba xinnaa harka ergamaa keessaa fuudhee nyaadhe; afaan koo keessatti akka dammaa mi’aawaa ture; akkuman isa nyaadheen immoo garaan koo hadhaa’e. Mul’ata 10:10.
Mul’ata kudha Mul’ata Yohaannis boqonnaa kudhan keessaatti, Yohaannis gadda hadhaa’aa gaafa Onkoloolessa 22, 1844 irratti mul’ate bakka bu’ee agarsiise; achumaanis iddoon qulqulluunii fi loltoonni lamaan isaanii illee akka madaalaman itti himame. Mata-dureen gaaffii Daani’eel boqonnaa saddeetii fi lakkoofsa kudha sadii keessaa, iddoo qulqulluu fi loltoota lamaan isaanii illee miilla jala dhidhiitamuu isaanii ti. Yohaannis akka nutti himutti, “saboonni Ormaa” “magaalaa qulqulluu” “ji’oota afurtamii lama”f “miilla isaanii jala dhidhiitu” turan. Ji’oonni afurtamii lamaan waggoota sadii fi walakkaa Eliyaas turan. Kunis Bara Dukkanaa’aa bara 538 irraa jalqabee hamma 1798tti ture. Karaa raajii tiin gaafa Onkoloolessa 22, 1844 irratti dhaabatee, Yohaannis oobdii sana dhiisee akka darbu, “hin madaalin; sababiin isaas inni saba Ormaatti kennameera; magaalaa qulqulluus ji’oota afurtamii lama miilla isaanii jala ni dhidhiitu” jedhamee itti himame.
Yommuu Yohaannis “mana qulqullummaa, iddoo aarsaa, warra achi keessatti waaqeffatanis” akka safaru itti himame, akka dubbii Daani'el boqonnaa saddeet fi lakkoofsa kudha sadiitti, mana qulqullummaa fi loltoota akka safaru itti himame. Yoo Yohaannis waggoota kuma tokkoo fi dhibba lamaa fi jahaatama sana lakkaa'uu akka hin qabne itti himame ta'e, bara 1798 irraa hamma bakka inni bara 1844 keessatti dhaabatee turetti safaruu qaba ture. Bara 1798 irraa hamma 1844tti yommuu safaraman, waggaa afurtamii jaha bakka bu'u. Jalqabni waggoota afurtamii jaha sanaa bara 1798 keessa ture, yeroo “yeroo torba” Museen mana Israa'el isa kaabaa irratti dubbate sun guutame. Xumurni waggoota afurtamii jaha sanaa bara 1844 keessa ture, yeroo “yeroo torba” Museen mana Israa'el isa kibbaa irratti dubbate sun guutame. Safartuun Yohaannis waggaa afurtamii jahaan wal qixa. Lakkoofsi afurtamii jaha mana qulqullummaa agarsiisa. Yesuus, “Mana qulqullummaa kana diigaa, anis guyyoota sadi keessatti nan kaasa” jedhe; Yihudoonni garuu wal falmachaa manni qulqullummaa sun waggoota afurtamii jaha keessatti ijaarame jechuun morman.
ᎢᏥᏌ ᏚᎾᏓᏁᏤᎸ ᎯᎠ ᏄᏪᏎᎢ, ᎯᎠ ᎤᏁᎦ ᎢᏤᏲᎢ, ᎠᎴ ᏦᎢ ᏧᏒᎯᏛ ᎬᎩᏂ ᏓᏥᎴᏔᏂ. ᎿᎭᏉ ᎠᏂᏧᏏ ᎯᎠ ᏄᏂᏪᏎᎢ, ᏅᎦᏍᎪ ᏑᏓᎵ ᏐᏅ ᏑᏓᎵ ᏑᏕᏘ ᎤᏕᏘᏴᏛ ᎯᎠ ᎤᏁᎦ ᎢᏤᏲᎢ, ᎠᎴ ᏦᎢ ᏧᏒᎯᏛ ᎯᏯᎴᏔᏂᏍᎪ? ᎠᏎᏃ ᎤᏪᏓᎴ ᎠᏰᎸ ᎤᏁᎦ ᎢᏤᏲᎢ ᎤᏩᏒ. ᏣᏂ 2:19–21.
Yesuus erga Addaam erga kufee booddee foon Addaam, hammina sanyii dhaalaan darban isaa hundumaa wajjin fudhate; kunis akka inni akuma Inni mo’etti nus mo’uu dandeenyuuf fakkeenya nuuf kaa’uuf ture. Dhugaa-baatota lama irratti hundaa’uun, foon Kiristoos hammina dhaalaan dhufe kan cubbuu waggoota kuma afurii of keessaa hin qabne jechuun barsiisuun daadhii Baabilon babal’isuudha; sababiin isaas, Kiristoos dadhabina sana dhaalaan dhufe hin fudhanne jechuun barsiisuun barsiisa mootummaa Kaatolikii keessaa isa bu’uuraa tokko dha.
Hafuuri kam iyyuu kan Yesuus Kiristoos fooniin dhufe jedhee hin beeksifne hundinuu Waaqa irraa miti; kunis hafuura mormituu Kiristoos isa akka dhufu dhageessan sana; inni amma iyyuu addunyaa keessatti duraanuu jira. 1 Yohannis 4:3.
Warriin gowwoowwan hedduun gara biyya lafaatti ol seenaniiru; isaanis akka Yesuus Kiristoos fooniin dhufe hin beeksisan. Inni akkasii gowwoomsaa fi farra Kiristoos ti. 2 Yohannis 1:7.
Macbudni dhagna Kiristoos jechuun macbudni dhagna nama hundumaa ture.
“Kiristoosi Addaam akka Eeden keessatti yommuu qorama Seexanaaf saaxilametti ture sanaa qorumsa Seexanaa dandamachuuf gammoojjii onsaa keessatti haala mijataa akkasii keessa hin turre. Ilmi Waaqayyoo of gad deebisee, sanyiin namaa Eeden irraa waggaa kuma afur fagaattee, akkasumas haala qulqullinaa fi qajeelummaa isaanii isa jalqabaa irraa erga kaatee booddee, uumama namaa fudhate. Cubbuunis dhaloota namaa irratti mallattoo isaa isa suukanneessaa bara dheeraadhaaf kaa’aa turte; laafinni qaamaa, sammuu, fi naamusaa guutummaa maatii namaa keessatti babal’atee ture.”
“Yeroo Addaam Eden keessatti isa qoruudhaan weerarame, inni xuraa’ummaa cubbuu irraa bilisa ture. Inni humna guutummaa ofii isaatiin fuula Waaqayyoo duratti dhaabate. Qaamonni fi dandeettiin uumama isaa hundinuu walqixa guddatanii, walii galanii madaalliin isaanii guutuu ture.
“Kiristoos, lafa qorumsa keessatti, qormaata inni dandaʼee obsuu hin dandeenye baachuuf iddoo Addaam keessatti dhaabate. Asitti Kiristoos cubbamaa bakka buʼee moʼe; kunis waggoota kuma afur booda, erga Addaam ifa mana isaa irraa dugda galeen booddee ture. Argamuu Waaqayyoo irraa adda baafamanii, maatiin namaa dhaloota itti aanu hunda keessatti qulqullina jalqabaa, ogummaa fi beekumsa Addaam Eeden keessatti qabee ture irraa ittuma fagaatanii deeman. Kiristoos yeroo Inni nama gargaaruuf gara lafaatti dhufe keessatti, cubbuu fi dadhabina sanyii namaa akkuma isaan yeroo sana jiranitti baate. Inni sanyii namaa bakka buʼee, dadhabina nama kufe of irratti baatee, qorumsa mootummaa Seexanaa karaa hundumaa isa namni ittiin rukutamu irratti dhaabatee moʼuu qaba ture.” Selected Messages, book 1, 267, 268.
Yohaannis boqonnaa lammaffaatti Kiristoos qaama Isaa akka mana qulqullummaa tokkootti dubbachaa ture; qaamni Isaa, inni mana qulqullummaa taʼe sunis, nama dadhabina walitti dabalamee waggoota kuma afurii irraa dhufe qabu ture. Manni qulqullummaa namummaa kan Kiristoos itti akeeke kromosoomota afurtamii jaha irraa ijaarama. Muuseen seera fudhachuu fi mana qulqullummaa ijaaruuf qajeelfama argachuudhaaf yeroo Siinaa irratti ol baʼe, gaara sana irratti guyyoota afurtamii jaha ture. Hisqiʼeelis Kiristoos mana qulqullummaa Isaa “gidduu” uleewwan lamaan keessa kaaʼuu Isaa ni ibsa. Yeroon xumura yeroo torbaa mootummaa kaabaa fi mootummaa kibbaa irraa, kan Yohaannis akka safaruuf itti himame, waggoota afurtamii jaha ture; innis “gidduu” jechuunis yeroo 1798 fi 1844 gidduu jiru bakka buʼe. Waggoota afurtamii jaha sana keessatti, Yesus mana qulqullummaa hafuuraa, yeroo inni akka ergamaa kakuu dhufetti tasa qulqulleessuuf jiru, ni ijaare. Akka ergamaa kakuu, seera Isaa garaa saba Isaa irratti ni barreessa ture. Seerri sun gabateewwan lamaatiin bakka buʼa. Gabateen inni jalqabaa ajajawwan afur qaba; gabateen inni lammaffaan ajajawwan jaha qaba. Waliin taʼanii lakkoofsa afurtamii jaha bakka buʼu.
Walittiin Israa’el hafuuraa bara 1798 irraa kaasee hanga 1844tti taʼe, walitti qabamuu Israa’el hafuuraa ni bakka buʼa; garuu akkasumas hundeeffamuu mana qulqullummaa illee ni bakka buʼa.
Inni dhufuun, akka dhagaa jiraataa, namootaan immoo tuffatamee, Waaqayyo biraa garuu filatamaa fi ulfina guddaa qabuutti; isin immoo akka dhagoota jiraatootti, mana hafuuraa taatanii ijaaramtu; lubummaa qulqulluu taatanii, aarsaa hafuuraa Yesuus Kiristoosiin Waaqayyo biratti fudhatamaa taʼe dhiʼeessuuf.
Kanaafis, akkuma Caaffata Qulqulluu keessatti barreeffametti, “Kunoo, ani Xiyoon keessatti dhagaa golee ijoo, filatamaa, gatii guddaa qabu nan kaa’a; namni isa irratti amanu immoo hin qaanofne” jedhameera.
Kanaaf warra amananiif inni ulfina qabeessa; warra hin ajajamneef garuu, dhagaan ijaartoonni tuffatan sunumti mataa golee taʼeera, akkasumas dhagaa gufuu fi kattaa nama gufachiisu taʼeera; isaan dubbichatti gufatanis warra hin ajajamne waan taʼaniif, kanaafis ni ramadaman.
Isin garuu dhaloota filatamaa, luba mootummaa, saba qulqulluu, ummata addaa dha; kunis akka isin isa dukkana keessaa gara ifa isaa dinqisiisaa sanaatti isin waame sana galateeffatanii labsitaniif. Isin warri duraan saba hin taane, amma garuu saba Waaqayyoo taataniirtu; warri duraan araara hin argatin, amma garuu araara argattaniirtu. 1 Phexiros 2:4–10.
Mana qulqulliin bara 1798 irraa jalqabee hamma 1844tti ijaarame keessaa gareen tokko kan “ajajataman” diduudhaaf ni jira. Diduun isaanii immoo “yeroo torba,” “dhagaa golee,” “dhagaa warri ijaaran tuffatan,” isa “kattaa gufuu” fi “dhagaa gufannaa” taʼe diduu isaanii keessatti mul’ate.
ᱚᱱᱟ ᱫᱚᱞ ᱚᱠᱚᱭ “ᱤᱥᱚᱨᱨᱮ ᱵᱟᱪᱷᱟᱣᱟᱠᱟᱱᱟ,” ᱚᱱᱟ “ᱫᱤᱨᱤ” ᱚᱠᱚᱭ “ᱢᱟᱱᱣᱟᱠᱚᱨᱮ ᱵᱟᱛᱤᱞᱟᱠᱟᱱᱟ” ᱥᱮ “ᱫᱚᱥᱟᱨᱟᱠᱟᱱᱟ,” ᱚᱱᱟᱠᱚ “ᱡᱤᱣᱤᱫ ᱫᱤᱨᱤ” ᱦᱤᱥᱟᱹᱵᱨᱮ ᱟᱨ “ᱫᱤᱨᱤ” ᱚᱠᱚᱭ “ᱤᱥᱚᱨᱨᱮ ᱵᱟᱪᱷᱟᱣᱟᱠᱟᱱᱟ, ᱟᱨ” “ᱫᱟᱢᱮ ᱢᱟᱱᱟᱜ” ᱛᱮ ᱪᱤᱱᱦᱟᱹᱨ ᱮᱫᱟᱭ। “ᱤᱥᱚᱨᱨᱮ ᱵᱟᱪᱷᱟᱣᱟᱠᱟᱱᱟ,” “ᱵᱟᱪᱷᱟᱣᱟᱠᱟᱱ ᱯᱟᱹᱨᱥᱤ” ᱠᱚ “ᱢᱟᱹᱦᱤᱛ ᱚᱠᱛᱚᱨᱮ” “ᱯᱷᱟᱨᱟᱣ ᱫᱚ ᱵᱟᱝ, ᱢᱮᱱᱠᱷᱟᱱ” ᱚᱱᱟ ᱥᱚᱢᱚᱭᱨᱮ “ᱤᱥᱚᱨᱨᱮᱭᱟᱜ ᱦᱚᱲ” ᱦᱚᱪᱚ ᱛᱟᱦᱮᱱᱟ। ᱡᱚᱠᱷᱚᱱ ᱤᱥᱚᱨ ᱵᱟᱨ “ᱫᱟᱝ” ᱟᱸᱴᱤᱭᱟᱹᱣ ᱮᱫᱟᱭ, ᱩᱱᱤ “ᱫᱷᱚᱨᱚᱢ ᱵᱟᱹᱭᱨᱮ ᱠᱚ” ᱠᱷᱚᱱ ᱚᱰᱚᱠ ᱠᱚᱟ। 1798 ᱠᱷᱚᱱ 1844 ᱥᱟᱞ ᱥᱟᱱᱟᱢ 46 ᱵᱚᱪᱷᱚᱨ ᱵᱷᱤᱛᱨᱤᱨᱮ, ᱡᱚᱠᱷᱚᱱ ᱩᱱᱤ ᱵᱟᱨ ᱡᱟᱛᱤᱠᱚ ᱢᱤᱫ ᱠᱟᱛᱮ ᱢᱤᱫ ᱠᱚᱨᱮ ᱟᱸᱴᱤᱭᱟᱹᱣ ᱮᱫᱟᱭ, ᱛᱚᱠᱷᱚᱱ ᱩᱱᱠᱩ ᱩᱱᱤᱭᱟᱜ ᱦᱚᱲ ᱦᱚᱪᱚ ᱦᱚᱭᱚᱜᱼᱟ।
Hundee tokko qofa jira, hundeen sunis Yesuus Kiristoos dha; garuu “dhagaan gufuu” inni seenaa warra ajajamuu didaniin gatame sanaaf hundee ture, “yeroo torba” Musee ture. “Yeroon torba” sun bara 1863 keessatti yeroo gatame, sun Yesuus Kiristoosin gatamuu ture.
Saan sheekoo sobaa kan qulqulluun iddoo qulqullummaa inni jalqabame Onkoloolessa 22, 1844 raawwii raajii waggoota kuma lamaa fi dhibba sadii qofa taʼuu irraa hubatu, iddoo qulqullummaa duwwaa, iddoo qulqullummaa loltoota hin qabne, mootummaa lammii hin qabne adda baasa. Kaayyoon iddoo qulqullummaa Waaqayyoofiin kenname keessaa, kaayyoo Waaqayyo mataan isaa jechuun iddoo qulqullummaa maaliif akka taʼe dubbate irra caalaa dursa qabu tokko illee hin jiru.
Isaan akka ani gidduu isaanii keessa jiraadhuuf, mana qulqullummaa naa haa ijaaran. Baʼuu 25:8.
Caaffata Qulqullaa’oo keessatti, mana qulqullummaa Waaqayyoo yeroo hundumaa saba Isaa, warra loltoota ta’an, wajjin wal qabatee argama. Ulee lama Hisqi’eel, kanneen saba lama ta’anii adda baafaman, saba tokko ta’uuf turan; manni qulqullummaa Waaqayyoo immoo gidduu isaanii keessa ni jiraata ture. Gaaffii aayata kudha sadaffaa Daniel boqonnaa saddeet keessaa, waan gaafatichi dhugumaan gaafatu dhoksuuf jecha, dogoggoraan dhiheessuun, yeroo walfakkaatutti “qulqullicha tokko” aayata kudha sadaffaa keessa jiru, isa gaaffichaaf deebii akka kennuuf gaafatame, fudhachuu diduudha.
Achiis anis qulqulluun tokko dubbachaa jiru nan dhaga’e; qulqulluun biraanis qulqulluu sana dubbachaa tureen, “Mul’anni waa’ee aarsaa guyyyaa guyyyaatti dhihaatuu fi cubbuu onaa godhu sanaa, iddoo qulqulluu fi mootummaa samii akka miilla jala dhaanamaniif kennamu sanaa hamma yoomitti ta’a?” jedhe. Innis anaan, “Hamma guyyaa kuma lamaa fi dhibba sadii; sana booddee iddoon qulqulluun ni qulqulleffama” jedhe. Daani’el 8:13, 14.
ପ୍ରଶ୍ନ କରାଯାଇଥିବା ସ୍ୱର୍ଗୀୟ ସତ୍ତାଙ୍କୁ “ସେହି ନିର୍ଦ୍ଦିଷ୍ଟ ସନ୍ତ” ବୋଲି କୁହାଯାଇଛି, ଏବଂ ଏହି ପ୍ରକାଶଟି ହିବ୍ରୁ ଶବ୍ଦ “Palmoni” ରୁ ଅନୁବାଦିତ, ଯାହାର ଅର୍ଥ ହେଉଛି ଅଦ୍ଭୁତ ସଂଖ୍ୟାଗଣକ, ଗୁପ୍ତ ବିଷୟମାନଙ୍କର ଗଣକ। ଏହି ଅନୁଚ୍ଛେଦରେ, ଯାହା Adventism ର କେନ୍ଦ୍ରୀୟ ସ୍ତମ୍ଭ ଓ ଭିତ୍ତି, କ୍ରୀଷ୍ଟ ନିଜକୁ ଅଦ୍ଭୁତ ସଂଖ୍ୟାଗଣକ ଭାବେ ପ୍ରତିନିଧିତ୍ୱ କରନ୍ତି। ସେ ଏହା କରନ୍ତି ସେହି ସ୍ଥାନରେ, ଯେଉଁଠାରେ ସେ ବାଇବେଲର ସବୁଠାରୁ ଦୀର୍ଘ ସମୟ-ଭବିଷ୍ୟଦ୍ବାଣୀ ଏବଂ ଏହା ସହିତ ତେଇଶ ଶତ ଦିନର ସମୟ-ଭବିଷ୍ୟଦ୍ବାଣୀ ମଧ୍ୟର ସମ୍ପର୍କକୁ ଚିହ୍ନଟ କରନ୍ତି। ସବୁଠାରୁ ଦୀର୍ଘ ସମୟ-ଭବିଷ୍ୟଦ୍ବାଣୀ ହେଉଛି ମୋଶାଙ୍କର ଶପଥ, ଯାହା Leviticus twenty-six ର ସାତ ସମୟ। ଏହି ଭବିଷ୍ୟଦ୍ବାଣୀ ଇସ୍ରାଏଲର ଉଭୟ ଗୃହର ଛିତରାଇଯିବା ଓ ଦାସତ୍ୱକୁ ଚିହ୍ନଟ କରେ; ଏହି ଉଭୟ ଗୃହକୁ ତ୍ରୟୋଦଶ ପଦରେ ପଦଦଳିତ ହେବାକୁ ଥିବା “host” ବୋଲି ଚିହ୍ନଟ କରାଯାଇଛି, ଯେତେବେଳେ ଚତୁର୍ଦ୍ଦଶ ପଦ ପବିତ୍ରସ୍ଥାନର ପଦଦଳନର ଭବିଷ୍ୟଦ୍ବାଣୀକୁ ଚିହ୍ନଟ କରେ। ଉଭୟ ଭବିଷ୍ୟଦ୍ବାଣୀ October 22, 1844 ରେ ପୂରଣ ହୋଇଥିଲା, ଯେତେବେଳେ Zarephath ର ବିଧବା ଚୁକ୍ତିର ସନ୍ଦେଶବାହକଙ୍କ ଅଗ୍ନି ପାଇଁ ଦୁଇଟି ଲାଠି ସଂଗ୍ରହ କଲେ।
Yeroo Adventismiin dhugaa jalqabaa yeroo raajii, isa ergamoonni William Miller akka hubatu geggeessan, didanitti, of isaanii ija-jaamsan. Bara 1856 keessa, barruulee saddeetii Hiram Edsoniin, Palmoni ifa yeroo torbanii dabaluuf yaale, garuu bu'aa tokko malee. Isaan ergaa Laaʼodiiqeeyaatiif kennamu didan; mulʼata hamoo shanan Laaʼodiiqeeyaas fudhatan; akkasumaanis of isaanii durboota gowwaa shanan taʼuu isaanii ibsan.
Waggootni shantama shanan kan Isaayaas torbaa keessaa, kan jalqaba isaa keessatti bara dhaloota Kiristoos dura 742, 723 fi 677 adda baasu, seenaa dhumaa bara 1798, 1844 fi 1863 keessatti irra deebi’ame. Seenaa dhumaa sana walitti qabamuu ulee lamaa keessatti Hisqi’el boqonnaa soddomii-torba keessatti bakka buufameera; akkasumas dubartiin abbaan manaa irraa du’e kan Sarephtaa (akkuma afaan Giriikii Kakuu Haaraa keessatti waamamtu), seenaa mootummaa jahaffaa raajii Macaafa Qulqulluu keessatti Waaqayyo Israa’el hafuuraa keessatti Yihudaa hafuuraa (lafa ulfinaa) keessatti hariiroo kakuu hundeessu dha. Seenaa sun dhuma raajii waggoota jaatamii-shantamaa ta’uu isaa waliin, akkasumas jalqaba bineensa lafaa Mul’ata boqonnaa kudha-sadii bakka bu’a. Jalqaba mootummaa jahaffaa raajii Macaafa Qulqulluu keessatti, walitti makamuun ulee lamaa dhuma mootummaa jahaffaa raajii Macaafa Qulqulluu agarsiisa. Seenaa san keessatti seenaa wal fakkaataa gaanfa Pirootestaantummaa fi gaanfa Rippabilikaanummaa ni argama.
Raajii Waaqayyoo keessatti aangoon tokko, yookaan gaangoon tokko, yookaan sabni tokko, yookaan mootummaa tokko, yookaan mootichi tokko, yookaan mataan tokko akka haala keessaa itti fayyadaman irratti hundaa’uun mallattoolee wal-jijjiiramoo dha. Mallattooleen kun hundinuu ulee lama sana illee agarsiisu; isaanis Hisqi’eel akka saba lamaatti adda baaseera. Seenaa raajii bineensa lafaa jalqabarratti, gaangoon Pirootestaantii saba tokko keessatti walitti qabame, yookaan gaangoo tokko ta’e. Xumura seenaa isauma sanaatti immoo gaangoon Riphaabilikaanotaa gaangoo Pirootestaantummaa gantummaa wajjin walitti dhufee saba tokko ni taasisa. Sabni sun bineensa galaanaa Mul’ata boqonnaa kudha sadiitti ibsameef fakkeenya ta’a. Kanaanis, yoo nuti dhugaa abaarraa “yeroo torba” (kan mana Israa’el lamaan irratti raawwatame) arguuf dadhabne, akkamitti manneen lamaaniin Israa’el durii sun saba Israa’el hafuuraa bara 1844 ta’an arguu hin dandeenyu. Yoo seenaa sana arguu hin dandeenye, akkamitti seenaa sun jalqaba Ameerikaa keessatti seenaa dhuma irratti jiru adda baasu—yeroo gaangoon Riphaabilikaanotaa adeemsa walitti qabamuu fi walitti makamuus jalqabarratti gaangoo Pirootestaantii keessatti agarsiifame irra deebi’utti—guutummaatti “hubannoo hin qabnu” jechuu dha.
Nuti dhugaa kana mata duree itti aanu keessatti yaadannoo keenya itti fufna.