Mata duree keessatti, Eliyaas akka fakkeenyaatti adda baafnee turre. Seera William Miller wajjin waliigaltee keessatti, “fakkeenyonni” hiika tokkoo ol qabaachuu danda’u. Kanaafuu, Eliyaas akka fakkeenyaatti kutaa tokko fakkeenya dachaa Eliyaasii fi Musee ta’e bakka bu’uu danda’a. Fakkeenyi dachaan Eliyaasii fi Musee guutummaa macaafa Mul’ataa keessatti darba; fakkeenyi dachaan kun maal akka bakka bu’u irratti shakkii qabaachuunis ergaa macaafa Mul’ataa keessatti yeroo cufiinsi carraa mootummaa dura baname sana irratti shakkii qabaachuu dha. Sababa kanaaf, amma amala raajii muraasa tokko tokkoo kan fakkeenya Eliyaas wajjin walitti hidhatanii adda baafaman irratti addatti xiyyeeffanna.
Nuti amala sadii ragaa ijoo amaloota raajii sana hundeessuuf qabna. Ragoonni sunis raajicha Eliyaas, Yohaannis Cuuphaa, fi William Miller kanneen hafuuriin akka mallattoolee wal-jijjiiramoo ta’aniitti adda baafamanii dha.
“Kumaatamni hedduun dhugaa Wiiliyaam Miilar lallabe fudhachuuf geggeeffaman; tajaajiltoonni Waaqayyoo immoo hafuuraa fi humna Eliyaas keessa kaafamanii ergaa sana labsuuf dhaabbatan. Akka Yohaannis, isa Yesuus dura bu’ee karaa qopheesse sanaatti, warri ergaa ulfinaa kana lallaban muka bu’uura isaa irratti qottoo kaa’uu fi namoonni qalbii jijjiirrannaaf hojii qalbii jijjiirrannaatti malu akka fidaniif waamicha dhiheessuuf dirqaman. Dhugaan isaanii waldoota amantootaa dammaqsuu fi humnaan irratti hojii gochuu, akkasumas amala isaanii isa dhugaa mul’isuuf qophaa’e ture. Akeekkachiisni ulfaataan inni “dheekkamsa dhufu sanaa jalaa baqadhaa” jedhu yommuu labsametti, namoonni baay’een warra waldoota amantootaa wajjin hidhata qaban ergaa fayyinaa sana fudhatan; duubatti deebi’uu isaanii argan; imimmaan hadhaa’aa qalbii jijjiirrannaatiin fi dhiphina lubbuu gadi fagootiin of gad qabanii fuula Waaqayyoo duratti gad of deebisan. Akkasumas yeroo Hafuuri Waaqayyoo isaan irra boqotetti, isaanis iyya kana labsuuf gargaaran, ‘Waaqayyoon sodadhaa, ulfina isaas kennaa; sa’aatiin firdii Isaa dhufeera.’” Early Writings, 233.
Eliyaas, Yohaannis Cuuphaa fi Miiler hojii isaanii kan qajeelchee fi ibse hafuura addaa tokko ni argatan. Dhugaa-baatuun isaanii waldoota “dammaqsuu fi humnaan tuquudhaan” akkasumas “amala isaanii isa dhugaa mul’isuuf” “kan qophaa’e” ture. Yeroo Ahaab, Yohaannis Cuuphaa yookaan Wiiliyaam Miiler ta’e keessatti, waldootni isaan dubbisan hundinuu jaamummaa Laa’odiiqeyaa kan akkas gad fagoo fi dukkanaa’aa ta’e qabatanii turan; kanaaf ergaan sun akka “mukaatti qottoon hundee irratti kaa’amu”tti kallattiidhaan ta’uu barbaachisaa ture. Innis labsii yeroo carraa araaraa cufamuu of keessaa qaba ture; kunis, ergaa Yohaannis Cuuphaa wajjin walqabatee, akeekkachiisa “dheekkamsa” “dhufuuf jedhuu” ture. Ergaan Miiler, “Waaqa sodaadhaa, ulfina isaaniif kenninaas; sa’aan firdii isaa dhufeera” jedhee lallabuus, akkasuma akeekkachiisa dheekkamsa dhufuuf jiru ture.
“Sagaleen Yohaannis akka malakataatti ol ol jedhee dhagaʼame. Ajajni isaaf kenname, ‘Ummata koo irra-daddarbaa isaanii, mana Yaaqoobis cubbuu isaanii itti agarsiisi’ (Isaayaas 58:1) jedhu ture. Inni barnoota nam-tolchee kam iyyuu hin arganne. Waaqayyoo fi uumamni barsiisota isaa turan. Garuu karaa Kiristoos dura qopheessuuf, akka sagaleen isaa raajota durii akka dhagaʼamu gochuuf ija jabeessa, saba mancaʼe gara qalbii jijjiirrannaatti waamu tokko barbaachisaa ture.” Selected Messages, book 2, 148.
Eeliyaan dhaloonni isaa gaafas guyyaa sana irratti Waaqayyoon tajaajiluu yookaan Baʼaaliin tajaajiluu akka filatan ajaje; dhaloonni sunis jecha tokko illee hin deebisne, kunis Baʼaaliin filachuu wajjin wal qixa.
“Yeroo ammaa kana caalaa yeroo akeekkachiisni amanamoonii fi ifni cimaa, akkasumas walitti qabamuu dhiʼoo fi sirrii barbaachise tokko illee hin turre. Seexanni yeroo isaa gabaabaa taʼuu beekee humna guddaadhaan gad buʼeera. Inni addunyaa guutuu oduu sobaa nama gammachiisuun guutaa jira; sabni Waaqayyoo immoo wantoonni laafaa fi nama gammachiisan akka isaanitti dubbataman ni jaallatu. Cubbuunii fi hamminni hin jibbanne. Ani akka natti mulʼifametti, sabni Waaqayyoo dukkana dhufaa jiru duubatti deebisuuf tattaaffii cimaa fi murteessaa caalaa gochuu qabu. Hojii dhiʼoo Hafuura Waaqayyoo irraa taʼe yeroo ammaa kana akka yeroo biraa kami iyyuu caalaa barbaachisaa dha. Dogoggorri of hin beekne sun irraa kaafamuu qaba. Nuyi dadhabbii fi laafina badiisa keenya taʼu sana keessaa dammaquu qabna, yoo isa mormuu baannellee. Seexanni yaada namaa irratti dhiibbaa humna qabeessaa fi toʼannaa qabu qaba. Lallabdoonnii fi uummatni humnoota dukkanaa gama isaanii irratti argamuu isaanii irraa balaa keessa jiru. Yeroo ammaa kana wanti akka ejjennoo giddu-galeessaa jedhamu hin jiru. Nuyi hundinuu ifatti dhugaa wajjin yookiin ifatti dogoggora wajjin jirra. Kiristoos akkana jedhe: ‘Kan Ana wajjin hin jirre Ana irratti dha; kan Ana wajjin hin walitti qabnes ni bittinneessa.’” Testimonies, volume 3, 327.
Yohaannis saba isaa keessatti “saba manca’e” jedhee waame “dhaloota buutii” jedhe. Warri Miilerayitootaa immoo xumura irratti saba manca’e seenaa isaanii keessaa akka intallan Baabilonitti adda baafatan. Eeliyaas ta’e, Yohaannis ta’e, yookaan Miiler ta’e, namoota sadan keessaa eenyu illee ti’ooloojistii hin turre. Isaan hundinuu jireenya idilee keessaa waamaman turan.
“Dhugaan akkuma inni Yesuus keessatti jiru, akkuma inni yeroo inni duumessa laafaa sanaan marfamee turetti isaatiin lallabame, guyyoota keenya kana keessatti mirkanaa fi dhugaa dha; akkuma inni duraan sammuu namootaaf haaromsa fide, akkuma sanaan namni isa fudhatu sammuunsaas ni haaromfama. Kiristoos, ‘Yoo isaan Musee fi Raajota hin dhageenye ta’e, namni du’aa ka’e iyyuu isaan hin amansiisu’ jedhee dubbateera.” (Luqaas 16:31)
“Akka sabaata tokkootti, lallaba wangeelaa qulqullina isaa keessatti babal’isuuf, qajeelfama goolabaa Hafuura Qulqulluu jalatti karaa Gooftaa qopheessuu qabna. Yaanni bishaan jiraataa daandii isaa keessatti gad fageenyaan fi bal’inaan dabaluun irra jira. Dirreewwan hundumaa keessatti, dhiʼoo fi fagoo, namoonni qotiyyoo irraa, akkasumas hojii daldalaa idilee yaada baayʼee qabsiisu irraa waamamu; namoota muuxannoo qaban—namoota dhugaa hubatan—wajjin walqabatee ni barsiifamu. Hojiiwwan Waaqayyoo dinqisiisaa taʼan baayʼeeen, tulluuwwan rakkinaa ni kaafamu, galaanattis ni gatamu. Nuti akka warra humna dhugaa, akkuma inni Yesuus keessatti jiru, dhandhamee beekaniitti haa hojjenyu.”
“Yeroo kana keessatti, walitti aansuun taateewwan akka Waaqayyo mootummaa haala sanaa harka isaa keessa qabu mul’isan ni jiraatu. Dhugaan afaan ifaa, hin dogoggorsiisneen ni labsama. Warri dhugaa lallaban jireenya sirnaan qindaa’ee fi haasa’a Waaqeffannaa qabuun dhugaa sana mul’isuuf ni carraaqu. Akkasumas yeroo isaan kana godhanitti, dhugaa deggeruu keessatti humna qabeeyyii ni ta’u; akkasumas hojii irra oolmaa isaa isa mirkanaa’aa, kan Waaqayyo isaaf kenne, kennuu keessatti ni jabaatu.”
“Yommuu namoonni dhugaa beekanii barsiisaa turan gara hubannaa namaatti goree, sammuu gowwoomfameef mamsiisa isaanii mataa isaanii safaranii kennanitti, warri yeroo tokko hojii evangelizimii keessatti hojjettoota turan garuu gara hooggansa mana nyaataa, manneen gurgurtaa nyaataa, fi dameewwan hojii daldalaa kan biroo keessatti harkifamanii deeman, akka sarara keessa seenan, Macaafa Qulqulluu isaanii cimsee akka qoratan, fi Dubbiin Waaqayyoo harka isaanii keessatti qabatanii, ergamoota samii wajjin hojii gamtaa keessatti, dhugaa Macaafa Qulqulluu, nyaata hafuuraa, akka qoodan yeroo baayʼee barbaachisaa dha. Hojiin kun amma hojjettoota muudama waaqayyootiin filataman sagalee guddaadhaan waama. Sana booda Hundumaa-Dandaʼuun gaarota rakkinaatiin, ‘Ati kaafamii gara galaanaatti darbatami’ jedha.” Paulson Collection, 73, 74.
Eliyaas, Yohaannisii fi Miilar namoota akkasii turan; kanaafis isaan namoota “waamama” “beekamaa caalaa salphaa” irraa waamaman bakka bu’u; sababiin isaas “namoonni” duraan dhugaa barsiisaa turan dhuma irratti “gara hubannaa namaatti goranii, sammuu gowwoomfamaniif saxaxa afoola ofii isaanii” hiru. Namoonni salphaan waamaman immoo raajii Macaafa Qulqulluu “itti fayyadama mirkanaa’aa” akka “Waaqayyo kenneen” ni kennu. Yeroo lama, kutaa sana keessatti Obboleettiin Waayit “gaarran” jechuun “gaarran rakkinaa” jedhee ibsite. Hojiin namoota kanaas “gaara hundumaa” gadi buusuu ni dabalata ture. Hojii namoota salphaa haala gad-aanaa keessaa qotiyyoo irraa waamamanatiin raawwatame jechuun, hojii mala sirrii Macaafa Qulqulluu adda baasuu—kan saanii baatanii barsiisonni yeroo sanaa namootaaf hiranii turan saxaxa afoola namaa irraa faallaa ta’e—agarsiisa.
“Hojiin Yohannis hojii isaa, akkasumas hojii warra bara dhumaatti hafuuraafi humna Eliyaasiin ba’anii ummata dadhabinaafi loogii isaanii keessaa dammaqsuuf deeman, wantoota hedduu keessatti wal fakkaata. Hojii isaa fakkeenya hojii bara kana keessatti hojjetamuu qabuuti. Kiristoos yeroo lammaffaaf addunyaa qajeelummaadhaan murteessuuf dhufuuf jira. Ergamaan Waaqayyoo warri ergaa akeekkachiisaa isa dhumaa addunyaadhaaf kennamu baatan, akkuma Yohannis dhufaatii isaa isa jalqabaatiif karaa qopheesse, isaanis dhufaatii Kiristoos isa lammaffaatiif karaa qopheessuu qabu. Hojii qopheessaa kana keessatti, ‘sulula hundi ol in kaafama, gaara hundumaa fi tulluun hundinuu gadi in buufama; wanti jal’een qajeelaa in ta’a, bakki nottuus dirree wal qixa’aa in ta’a’ jechuun seenaa irra deebi’amee ni raawwatama; ammas yeroo biraa, ‘ulfinni Gooftaa ni mul’ata, namni hundinuus walumaan isa ni argu; afaan Waaqayyoo waan kana dubbateef.’” Southern Watchman, March 21, 1905.
Amalliin haaromsitoota sadii kan Isaayaan adda baase keessaa tokko tokkoon: sululli hundinuu ol in kaafama; tulluu fi gaara hundinuu gadi in buufama; wanti qaxxaamuraa taʼe ni sirreeffama; iddoowwan rakkisoonis ni diriirfamu. Karaan Gooftaa, sululota ol kaasuun, tulluuwwan gadi buusuun, wantoota qaxxaamuraa sirreessuun, iddoowwan rakkisoo diriirsuun qophaa’u, daandiiwwan durii dha.
Sagaleen isa iyyu, “Karaa Gooftaa qopheessaa; lafa onaa keessatti daandii Waaqayyo keenyaaf sirreessaa.” Sululli hundinuu ol in kaafama, tulluunii fi gaarran hundinuu gad in buufamu; wanti jal’aan qajeelaa in ta’a, iddoon gogaanis dirree walqixxaa in ta’a. Ulfinni Gooftaa in mul’ata, foon hundinuus walumaan isa in argu; afaan Gooftaa waan kana dubbateera.” Isaayyaas 40:3–5.
Yommuu Yihudoonni falmisiisoon Yohaannis Cuuphaa isa Eliyaas dhufu sanaa taʼuu isaa gaafatanii, inni akka inni hin taane deebise; garuu booddee ofii isaa kutaa Isaayaas keessaa sanaan beeksise.
Kunis ragaan Yohaannis kana; yeroo Yihudoonni Yerusaalem irraa lubootaa fi Leewwonni isa gaafachuuf, “Ati eenyu?” jedhanii isa erganitti. Inniis beeksise, hin mormines; garuu beeksisee, “Ani Kiristoos miti” jedhe. Isaanis isa gaafatan, “Egaa maal ree? Ati Eliyaasii?” Inni immoo, “Miti” jedhe. “Ati raajicha sanidhaa?” Inniis deebisee, “Lakki” jedhe. Kana irratti isaan, “Ati eenyu? Warra nu erganitti deebii akka kenninuuf. Waaʼee ofii keetii maal jetta?” jedhan. Inni immoo jedhe, “Ani sagalee nama lafa ona keessatti iyyuu ti; ‘Akka raajiin Isaayaas jedhetti, karaa Gooftaa qajeelchaa.’” Yohaannis 1:19–23.
“karaa Gooftaa” qopheessuun mala ergamoonni Miller akka hubatuu fi akka itti fayyadamuuf qajeelchan addaan baasa; kunis hubannaa Macaafa Qulqulluu eegee namoonni keessa deemuu qaban sana qopheessuuf ture. “Gaarrin” hundinuu gad buufamuu qaba ture; sababiin isaas gaarrileen raajii Macaafa Qulqulluu keessatti dhugaawwan yeroo jalqabaatti ilaalamanitti hubachuuf akka baayʼee rakkisanitti mulʼatan bakka buʼu. Gaara qulqulluu ulfina qabeessa kan Daaniʼel boqonnaa kudha tokko aayata afurtamii shan keessatti mootichi kaabaa injifachuuf yaalu hubachuun, dura gaara qulqulluu ulfina qabeessa dhugaa kan Yerusaalem keessa jiru adda baasuun, isa raajii keessatti gaara qulqulluu ulfina qabeessa hafuuraa hiikuun jalqabama. Gaara Armaagedon jedhamee ibsame, jechuunis gaara Megiddoo jechuudha, ibsuuf namni tokko Megiddoo dhugaa irra deemuu qaba. Rakkooleen raajii kanneen akka rakkisoo taʼanitti bakka buʼaman yeroo qajeelfamni jalqabi wanta tokkoo dhuma wanta tokkoo agarsiisa jedhu hojii irra oolu keessaa ni buqqaʼu.
Malli inni Isaayaasiin bakka buufamee, Yohaannisiin eeramee, Millariin ibsame sun sulula hundumaa ol in kaasa. “Sulula mul’ataa” Isaayaas boqonnaa digdamii lama keessatti ta’u, “sulula lafeewwan du’anii” Hisqiʼeel keessatti ta’u, yookaan “sulula Yehooshaafaax” macaafa Yo’el keessatti ta’u, mala hubannoo sirrii amala Kiristoos irratti hundaa’e—kan seenaa Milleroota keessatti akka Palmonii Lakkooftuu Dinqisiisaa ta’ee, yookaan seenaa keenya keessatti akka Alfaa fi Oomegaa afaan-beekaa dinqisiisaa ta’ee bakka buufame—dhugaa raajii isa “sulula” dubbii Waaqayyoo keessatti bakka bu’aniif ulfina ol-kaasu dha.
Wantoonni qajeelfamuu qaban kanneen qalloofatan, akkasumas iddoowwan gogaan isaanii sirreeffamanii wal-qixxee taʼan, hojii sirreessuu aadaa fi duudhaa lubummaa Laaʼodiiqeyaa tokkoon oolchan, nyaata isaanii summeessame kan afoolotaatiin deeggaramu utubuuf itti fayyadaman agarsiisu. Hojii Eliyaas addatti akka mala sirrii Macaafa Qulqulluu taʼetti beekamti; kunis afoolota tiʼooloojistotaa fi lubootaatiin mormii keessa dhaabatu. Hojii sun “namoota idilee” tiin raawwatama malee, lubootaa fi tiʼooloojistota baratamoo tiin miti. Amaloota raajii dhugaa baatota sadan kana keessatti immoo dhugaan salphaan tokko ni argama; innis Eliyaas dhufu sun nama taʼuu isaa dha.
Ilaalchi kun waan xinnoo fakkaachuu danda’a; garuu akkuma teologoonni Adventizimii durdurii isaanii utubuuf yaalanitti, isaan kutaa tokko irraa kan Sister White keessatti dhiirri tokko kan hafuuraafi humna Eliyaasiin dhufu akka dhufu yeroo gara fuulduraatti dubbattu fudhatanii, irratti ibsa durdurii ofii isaanii dabaluudhaan, Sister White waa’ee ofii ishee dubbachaa turte jechuun cimsanii jedhu.
“Raajii raawwatamuu qaba. Gooftaan akkana jedha: ‘Kunoo, guyyaan guddaan fi sodaachisaan kan Waaqayyoo utuu hin dhufin dura, raajii Eliyaasin isiniif nan erga.’ Namni tokko hafuuraa fi humna Eliyaasiin dhufuu qaba, [Ilaali dabalata.] innis yeroo mul’atu, namoonni akkana jechuu danda’u: ‘Ati garmalee cimsittee dubbatta; Macaafa Qulqulluu karaa sirrii ta’een hin hiiktu. Akka ati ergaa kee barsiistu ani sitti hima.’”
“Warri baayʼeen hojii Waaqayyoo fi hojii namaa gidduu adda baasuu hin dandaʼan. Ani akka Waaqayyo natti kennutti dhugaa isinitti hima; ammas akkan jedhu, yoo isin komii barbaaddanii fi hafuura wal-mormii qabaattan, matumaa dhugaa hin beektan. Yesuus bartoota Isaaatiin, ‘Ani amma iyyuu waan isinitti jedhu baayʼee qaba; garuu isin amma baachuu hin dandeessan’ jedhe. Isaan wantoota qulqulluu fi bara baraan turan dinqisiifachuuf haala keessa hin turre; garuu Yesuus Jajjabeessaa erguuf abdachiise, innis waan hundumaa isaan barsiisa, waan Inni isaanitti hime hundumaas yaadannoo isaanii keessatti deebisee isaanitti fida.”
“Yaa obboloota, nama irratti hirkanna keenya kaa’uu hin qabnu. ‘Nama irraa of qusadhaa; hafuuri isaa funyaan isaa keessa jira; inni maaliin lakkaaʼamuu dandaʼa?’ Lubbuulee keessan dadhaboo Yesuus irratti rarraasuudha qabdu. Yeroo madda gaararra jiru qabnutti madda sulula keessaa irraa dhuguun nuuf hin malu. Laggee gad-aanaa haa dhiifnu; gara burqaa ol-aanaatti haa dhufnu. Yoo qabxiin dhugaa isin hin hubanne tokko jiraate, isa irratti walii hin galine, qoradhaa; caaffata qulqullaaʼaa caaffata qulqullaaʼaadhaan wal bira qabadhaa; boolla dhugaa gara gadi fagoo gara albuuda Dubbii Waaqayyoo keessatti qotaa. Ofii keessanii fi yaada keessan iddoo aarsaa Waaqayyoo irra kaaʼaa; yaada dursee qabdan irraa fagaadhaa; Hafuura mootummaa samii immoo akka isin gara dhugaa hundumaatti geessu eeyyamaa.” Testimonies to Ministers, 475, 476.
“Namni tokko hafuuraa fi humna Eliyaasiin dhufu qaba: Jechoonni kun dogoggoraan namoota muraasaan nama dhuunfaa tokkootti hojii fi jireenya Aadde White booda ergaa raajii qabatee mul’atu jedhamee yaadame irratti hojiirra oolfamaniiru. Keeyyattoonni sadan barruu kana ijaaran, mata-duree ‘Let Heaven Guide’ jedhuun waamaman, haasaa Ellen White guyyyaa ganama Amajjii 29, 1890, Battle Creek, Michigan keessatti kennite keessaa kutaa xinnoo qofa dha. Kun akka Review and Herald kan Guraandhala 18, 1890 keessatti maxxanfametti, mata-duree ‘How to meet a Controverted Point of Doctrine’ jedhu qabatee ba’e. Kutaan biraa barruu kana irraa fudhatamee fi irra caalaatti fuulota muraasa jildii kana guutuuf itti fayyadaman, fuulota 23, 104, 111, 119, 158, 278, fi 386 irratti argamuu danda’a. Barruun kun guutummaatti Selected Messages 1:406–416 keessatti irra deebi’ee maxxanfameera; kutaan keessaa ‘Let Heaven Guide’ jedhamee waamamu immoo fuulota 412 fi 413 irratti mul’ata. Barruun kun guutummaatti yeroo dubbifamu, Ellen White ibsa kana walga’ii Minneapolis irraa waggaa tokkoo ol xiqqoo booda garee Battle Creek keessa tureef yeroo kennitetti, tajaajila mataa ishee irratti dubbachaa akka turte ifa ta’a. Namoonni tokko tokko hojii ishee irratti qeeqa guddisanii turan. Hubadhaa akka keeyyata isa kana dura jiru keessatti, isa jildii kana fuula 475 irratti mul’atu dura, Ellen White akkana jettutti ibsiti:”
“‘Nuti gara iddoo garaagarummaan hundi keessatti itti baqee badu seenuu qabna. Ani ifa qaba jedheen yoo yaade, isa dhiheessuudhaaf dirqama koo nan raawwadha. Ergaa Gooftaan ani uummataaf kennuu qabu ilaalchisee warra kaan mariisisuu koo haa ta’u, ifni gara warra Waaqayyo itti erge sana hin geenyeef balballi cufamuu danda’a. Yeroo Yesus gara Yerusaalem seene, `tuuti bartoota hundinuu hojii humnaa inni raawwate hundumaaf gammaduu fi sagalee guddaadhaan Waaqayyoon galateeffachuu jalqaban; akkana jechuun, Mootichi maqaa Gooftaa keessatti dhufu haa eebbifamu: samii keessatti nagaan, iddoo ol aanaa keessattis ulfinni haa ta’u. Fariisota keessaa gariin tuuta sana keessaa isaatiin, barsiisaa, bartoota kee ifachiisi jedhan. Innis deebisee isaaniin, Ani isinitti hima, isaan kunneen yoo cal’isan, dhagoonni battaluma sanitti iyya’u’ (Luq. 19:37–40).
“‘ଯିହୂଦୀମାନେ ଈଶ୍ୱରଙ୍କ ବଚନରେ ପୂର୍ବରୁ ଭବିଷ୍ୟଦ୍ବାଣୀ କରାଯାଇଥିବା ସେହି ସନ୍ଦେଶର ଘୋଷଣାକୁ ବନ୍ଦ କରିବାକୁ ଚେଷ୍ଟା କଲେ।’”
“ⴷⴻⵖⵉ ⵜⴻⵜⵜⵓⴷⵔ ⴰⴷ ⵜⴻⵙⵙⴻⵏⴼⴻⵍ ⵉ ⵜⴻⵚⵚⴰⵔⵉⵜ ⵏⵏⴻⵙ ⵉⵢⵢⴰⴹⵏ:”
“Raajii raawwatamuu qaba. Gooftaan akkana jedha, ‘Kunoo, guyyaa guddaa fi sodaachisaa kan Gooftaa dhufuuf utuu hin ga’in ani Eliyaas raajicha gara keessanitti nan erga’” (Milkiyaas 4:5). Namni tokko hafuuraa fi humna Eliyaasiin dhufuu qaba; yeroo inni mul’atutti, namoonni akkana jechuun isaanii ni danda’ama, ‘Ati baay’ee cimee jabaattaa; Caaffata Qulqullaa’oo karaa sirrii ta’een hin hiiktu.’”—Selected Messages, volume 1, 412.
“Akka isheen muuxannoo mataa isheetti akka agarsiiftu, keewwata itti aanutti, isheen akkana jechuun ibsitu irraa ifatti hubatama:”
“‘Akkuma Waaqayyo naa kennetti dhugaa nan dubbadha….’” Testimonies to Ministers irratti Idaalee.
Dhugaan Ellen White yeroo ishee keessatti durduuwwanii fi geggeessitoota amantii sobaa isaanii ilaalchisee dubbachuun dirqama taʼe, isheen ofii ishee “nama” gara fuulduraatti hafuuraafi humna Eliyaasiin dhufu jedhamtu akka taate adda baafachaa turte jechuun ragaa tokkollee hin kennu. Mormitoota Ellen White baayʼee keessaa kanneen Adventism keessatti mala isheen hojii Macaafa Qulqulluu itti hiiktu irratti weeraran ragaan isaanii eessa jira? Yoom isheettiin, “Ati Caaffata Qulqullaaʼoo karaa sirrii taʼeen hin hiiktu” jechuun himame? Isheen ifatti addunyaa dhuma irratti sochiin namootaa hafuuraa fi humna Eliyaasiin humneeffamu akka jiraatu ibsiti; yeroo isheen mulʼata gara fuulduraa humna Eliyaas mulʼachuu sana raajii dubbattetti, sochiin iyyiisa guddaa ergamaa sadaffaatii sun yeroo sanaumaa raawwatamaa jira jedhee isheen yaadde jechuun yaada sirrii taʼe dhiheessuun karaa seera qabeessa taʼeen hin dandaʼamu. Teologoonni Adventistii Laaʼodiiqeyaa tuuta isaanii akka Sister White “muuxannoo ofii ishee” irratti “wabii gochaa” turteetti akka amanan barbaadu; jechuunis, guutamuu Eliyaas raajichaa, kan guyyaa Waaqayyoo guddaa fi sodaachisaa sana dura ergamu sanaa.
Kunoo, ani gaafa guyyaa guddaa fi sodaachisaa kan Gooftaa dhufu sana dura Eliyaas raajicha isiniif nan erga. Miilkiyaas 4:5.
Akka mallattoo raajii Eliyaas keessaa tokkoo inni akka mallattoootti dhihaatu, inni mala Macaafa Qulqulluu kan oduu durii lubummaa aadaa fi duudhaa gadi lakkisitu mormu dhiheessuudha. Hojiin isaa karaa qopheessuu (“kunoo karaan; isa keessatti adeemaa”) mala Macaafa Qulqulluu kan barsiisa lubummaa xuraa’e mormuun raawwatama. Akkasumas, akka ragaa sadii Eliyaas, Yohaannis Cuuphaa fi Milleritti; ragaa obboleettii White waa’ee mul’achuu Eliyaas yeroo sana gara fuulduraatti turee wajjin wal qabatee, inni dubartii utuu hin ta’in nama dhiira ta’a. Yeroo mala Palmonii fi Alpha fi Omega sirriitti hubatamutti, inni qofa akka tuuta seerota Macaafa Qulqulluu hiika Caaffata Qulqullaa’oo kennuuf jiranitti utuu hin beekamin, garuu akka waraabbii amala Kiristoos, isa ulfina Isaa ta’eetti beekama.
Ulfinni Waaqayyoo ni mul’ata; foon hundinuus walitti isa arguu ni danda’a; afaan Waaqayyoo waan kana dubbateeraatii. Isaayaas 40:5.
Amalli Kiristoos dubbii Isaa hubachuuf fayyadamuun barbaachisu mata-duree tooftaa keessatti ibsama; inni Dubbicha waan taʼeef.
“Seerri Waaqayyoo kan mana qulqullummaa samii keessa jiru keessatti argamu, isa guddaa fi isa jalqabaa dha; ajajoonni gabatee dhagaa irratti barreeffamanii fi Museen Seera Shananii keessatti galmeesse immoo isa sana irraa garagalcha dogoggora hin qabne turan. Warri qooda murteessaa kana hubatan, akkasitti amala qulqulluu fi hin jijjiiramne kan seera waaqayyoo arguu danda’an. Isaan humna dubbii Fayyisaa kanaas, akkuma dura keessaa hin taaneen, hubatan: ‘Hamma samii fi lafti darbuutti, qubeen takkaa yookaan mallattoon xinnaan tokko illee seera keessaa matumaa hin darbu.’ Maatewos 5:18. Seerri Waaqayyoo, mul’ata fedha Isaa waan ta’eef, fakkeenya amala Isaas waan ta’eef, bara baraan ni jiraata, ‘akka dhugaa baatuu amanamaa samii keessa jiruutti.’ Ajajni tokko illee hin haqamin; qubeen tokko yookaan mallattoon xinnaan tokko illee hin jijjiiramne. Faarfataan ni jedhu: ‘Yaa Waaqayyo, dubbii Kee bara baraan samii keessatti dhaabateera.’ ‘Ajajoonni Isaa hundinuu amanamoo dha. Isaan bara baraa fi bara baraatti jabaatanii dhaabatu.’ Faarfannaa 119:89; 111:7, 8.” The Great Controversy, 434.
Akkuma abboommii kudhan sun ibsa amala Kiristoos jijjiirramuu hin dandeenye taʼe, akkasuma seerotni hiika raajiiis ibsa amala Isaa ti.
“Nutis ofuma keenyaaf Kiristaanummaan maal akka taʼe, dhugaan maal akka taʼe, amantiin nu fudhanne maal akka taʼe, seerotni Macaafa Qulqulluu maal akka taʼan—seerota aangoo isa hundumaa olii irraa nuuf kenname beekuu qabna. Namoonni baayʼeen sababii amantii isaanii irratti hundeeffatan malee, dhugaan dhimmichaa maal akka taʼe irratti ragaa gahaa malee amanu. Yaadni tokko yoo dhihaatee ilaalcha isaanii duraan of keessatti qabaatan wajjin walsimu, isaan hatattamaan fudhachuuf qophaaʼoo taʼu. Isaan sababaa irraa gara buʼaa isaatti hin yaadan; amantiin isaanii hundee dhugaa hin qabu, yeroo qorumsaattis akka cirracha irratti ijaarratan argatu.”
“Namni kam iyyuu beekumsa inni yeroo ammaa waaʼee Macaafa Qulqulluu irraa qabu, kan ammaaf hin guutamne taʼus, fayyina isaatiif gaʼaa dha jedhee of quubsatee boqotu, gowwoomsaa nama balleessu keessa boqotaa jira. Namoonni hedduun dogoggora adda baafachuu dandaʼanii, duudhaa fi amantii sobaa akka dhugaa fakkeessanii dhiheessan hundumaas balaaleffachuu akka dandaʼaniif, ragaa Macaafa Qulqulluu irraa guutummaatti hin qophoofne. Seexanni salphina wangeela Kiristoos akka xureessuuf yaada mataa isaa waaqeffannaa Waaqayyoo keessatti galcheera. Lakkoofsi guddaan namoota dhugaa yeroo ammaa amanuu isaanii dubbatan, amantii yeroo tokko quddaaqullootaaf kennamte—Kiristoos isin keessa, abdii ulfinaa—maal akka taʼe hin beekan. Isaan daangaawwan durii ittisaa jirra jechuun yaadu; garuu hoʼina hin qabani, dhimmaas hin qaban. Jaalalaa fi amantii dhugaa muuxannoo isaanii keessatti walitti hodhanii humna isaanii dhugaa qabaachuu jechuun maal akka taʼe hin beekan. Isaan Macaafa Qulqulluu sirriitti hin qoratan; garuu dhibaaʼoo fi of eeggannoo hin qabne dha. Yommuu hiikni garaa garaa kutaa Macaafa Qulqulluu irratti kaʼu, warri kaayyoo qabaatanii hin qoʼannee fi waan amanan irratti murtoo hin qabne, dhugaa irraa kufu. Nuyi hundumaa irratti dhugaa waaqeffatamaa cimsanii qorachuu barbaachisaa taʼuu jabeessinee maxxansuu qabna; akka isaan dhugaan maal akka taʼe beeku qofa utuu hin taʼin, akka dhuguma beekan beekaniif. Namoonni tokko tokko beekumsa guddaa qabaanna jedhu; haala isaanii keessa quufanii jiraatus, hojiif hinaaffaa dabalataa hin qaban, Waaqayyoofis, lubbuuwwan Kiristoos isaanii duʼeefiifis, jaalala cimaa hin qaban; kunis akka waan Waaqayyoon gonkumaa hin beekneetti. Isaan lubbuu isaanii keessatti ilkaan keessaa fi soorata badhaadhaa isaa akka isaanii godhachuuf [jechuun] Macaafa Qulqulluu hin dubbisan. Innis sagalee Waaqayyoo isaanitti dubbachaa jiru taʼuu akka taʼe hin hubatan. Garuu, yoo karaa fayyinaa hubachuu feene, yoo xiyyaalee Aduu qajeelummaa argu barbaadne, Macaafota Qulqulluu kaayyoodhaan qoʼachuu qabna; waadaan fi raajiiwwan Macaafa Qulqulluu karoora furii waaqayyoo irratti xiyyaalee ulfinaa ifa taʼan waan dhangalaasanif; garuu dhugaan gurguddaan kun ifatti hin hubataman.” The 1888 Materials, 403.
Kiristaana dhugumaan taʼuun akka Kiristoos taʼuu jechuudha. Kutaan sun akka nu “ofii keenyaaf wanti Kiristaanummaa taʼe maal akka taʼe beekuu qabnu” ibsa. Innis akka nu “dhugaan maal akka taʼe” “beekuu qabnu” jedhu. Nu “amantii nuuf kenname sun maal akka taʼe” “beekuu qabna.” “Seeronni Macaafa Qulqulluu maal akka taʼan—seeronni aboo hundumaa irra olii irraa nuuf kenname” beekuu qabna. Akka Kiristoosiitti taʼuun seeronni Macaafa Qulqulluu, warri aboo hundumaa irra olii irraa nuuf kenname, maal akka taʼan beekuu gaafata. Seerota sana malee akka Kiristoosiitti taʼuu hin dandeenyu; sababiin isaa, seeronni aboo hundumaa irra olii irraa kenname sun ibsa guutuu amala Isaa ti.
Amalli biraa Eliyaas keessaa inni tokko hojii ergamaa kakuu sanaaf karaa qopheessuudha. Eliyaas hojii seenaa keessatti yeroo sabni filatamaan duraanii darbamee ilaalamu, yeroo wal fakkaatutti sabni filatamaan haaraan immoo filatamaa jiru keessatti raawwatamu bakka buʼa. Seenaa sun adeemsa qulqulleessuu, isa saba aarsaa qulqulluu taʼee bakka buʼamu uumu, sabicha filatamaa duraanii xuraaʼaa ture irraa faallaa taʼeen, agarsiisa.
Kunoo, ani ergamaa koo nan erga; innis karaa fuula koo duratti qopheessa. Gooftaan isin barbaaddanus tasuma gara mana qulqullummaa isaatti ni dhufa; jechuunis ergamaan kakuu, isa isin itti gammaddan sun; kunoo, inni ni dhufa, jedha Waaqayyo Gooftaan Waan Hundaa. Garuu guyyaa dhufaatii isaa eenyutu obsuu dandaʼa? Inni mulʼatu yeroo sana eenyutu dhaabachuu dandaʼa? Inni ibidda nama qulqulleessu fakkaata; akkasumas saamuna nama uffata miiccu fakkaata. Inni akka nama meetii baqsuutii fi qulqulleessuutti taaʼee hojii ni hojjeta; ilmaan Leewwii ni qulqulleessa, akka warqee fi meetii ibiddaan isaanii keessaa xurii baafamutti isaan ni miica; isaanis Waaqayyoof aarsaa qajeelummaa keessatti dhiʼeessuuf. Ergasii aarsaan Yihuudaa fi Yerusaalem Waaqayyo duratti akka bara durii fi akka waggoota jalqabaatti ni jaallatama. Milkiyaas 3:1–4.
Yohaannis Cuuphaan karaa Kiristoos akka tasa dhufee mana qulqullummaa Isaa qulqulleessuuf qopheesse. Qulqulleessuun mana qulqullummaa jalqabaa fi dhuma tajaajila Kiristoositti raawwatame raawwii boqonnaa sadaffaa Miilkiyaas ture. Yohaannis ergamaa karaa qopheesse sana, ergamaan kakuu ilmaan Leewwii akka qulqulleessuuf ture.
“ᱢᱟᱱᱫᱤᱨ ᱥᱟᱯᱷᱟ ᱨᱮ, ᱡᱤᱥᱩ ᱟᱡᱟᱜ ᱢᱮᱥᱤᱭᱟᱹ ᱠᱟᱹᱢᱤ ᱩᱫᱩᱜ ᱮᱫᱟᱭ, ᱟᱨ ᱟᱡᱟᱜ ᱠᱟᱹᱢᱤ ᱮᱦᱚᱵ ᱮᱫᱟᱭ᱾ ᱚᱱᱟ ᱢᱟᱱᱫᱤᱨ, ᱤᱥᱚᱨᱤᱭ ᱦᱟᱡᱤᱨᱤ ᱨᱮᱭᱟᱜ ᱛᱷᱟᱠᱟᱱ ᱥᱟᱠᱟᱢ ᱠᱟᱛᱮ ᱛᱮᱭᱟᱨ ᱟᱠᱟᱱ, ᱤᱥᱨᱟᱭᱮᱞ ᱟᱨ ᱥᱟᱱᱟᱢ ᱡᱚᱜᱚᱛ ᱨᱮᱱ ᱞᱟᱹᱜᱤᱫ ᱢᱤᱫ ᱥᱤᱠᱷᱭᱟᱹ ᱨᱮᱭᱟᱜ ᱡᱤᱱᱤᱥ ᱦᱚᱵᱟᱜ ᱛᱮ ᱩᱫᱫᱮᱥᱭ ᱟᱠᱟᱱᱟ᱾ ᱡᱩᱜ-ᱡᱩᱜ ᱠᱷᱚᱱ ᱤᱥᱚᱨᱟᱜ ᱩᱫᱫᱮᱥᱭ ᱛᱟᱦᱮᱱᱟ ᱡᱮ ᱥᱟᱱᱟᱢ ᱥᱤᱨᱡᱟᱹᱣ ᱜᱟᱱ, ᱵᱤᱨᱵᱤᱛ ᱟᱨ ᱯᱚᱵᱤᱛᱨ ᱥᱮᱨᱟᱯᱷ ᱠᱷᱚᱱ ᱢᱟᱱᱣᱟ ᱫᱷᱟᱵᱤᱡ, ᱥᱨᱤᱡᱟᱣᱟᱜ ᱚᱞ ᱨᱮ ᱛᱟᱦᱮᱱ ᱞᱟᱹᱜᱤᱫ ᱢᱤᱫ ᱢᱟᱱᱫᱤᱨ ᱦᱚᱵᱟᱜᱟ᱾ ᱯᱟᱯ ᱨᱮᱭᱟᱜ ᱠᱟᱨᱚᱱᱛᱮ, ᱢᱟᱱᱣᱟᱡᱟᱹᱛᱤ ᱤᱥᱚᱨᱟᱜ ᱢᱟᱱᱫᱤᱨ ᱛᱮ ᱟᱨ ᱵᱟᱹᱲᱤᱡ ᱵᱟᱹᱱᱩᱜᱼᱟ᱾ ᱵᱩᱨᱩ ᱨᱮ ᱱᱩᱵᱟᱜ ᱟᱨ ᱟᱥᱟᱛ ᱦᱚᱨᱟ ᱛᱮ ᱢᱮᱞᱟ ᱟᱠᱟᱱ, ᱢᱟᱱᱣᱟᱜ ᱦᱨᱤᱫᱚᱭ ᱟᱨ ᱤᱥᱚᱨᱤᱭ ᱢᱟᱦᱤᱢᱟ ᱩᱫᱩᱜ ᱵᱟᱹᱛᱤᱭᱟᱹᱜᱼᱟ᱾ ᱢᱮᱱᱠᱷᱟᱱ ᱤᱥᱚᱨᱟᱜ ᱯᱩᱛᱨᱟᱜ ᱟᱣᱛᱟᱨ ᱦᱚᱨᱟᱛᱮ, ᱥᱚᱨᱜᱚᱠ ᱩᱫᱫᱮᱥᱭ ᱯᱩᱨᱟᱹ ᱦᱚᱭᱚᱜᱼᱟ᱾ ᱤᱥᱚᱨ ᱢᱟᱱᱣᱟᱡᱟᱹᱛᱤ ᱨᱮ ᱛᱟᱦᱮᱱᱟᱭ, ᱟᱨ ᱩᱫᱦᱟᱨ ᱠᱨᱤᱯᱟ ᱦᱚᱨᱟᱛᱮ ᱢᱟᱱᱣᱟᱜ ᱦᱨᱤᱫᱚᱭ ᱟᱨ ᱢᱤᱥᱟ ᱟᱡᱟᱜ ᱢᱟᱱᱫᱤᱨ ᱦᱚᱭᱚᱜᱼᱟ᱾ ᱤᱥᱚᱨ ᱩᱫᱫᱮᱥᱭ ᱟᱠᱟᱱᱟ ᱡᱮ ᱭᱮᱨᱩᱥᱟᱞᱮᱢ ᱨᱮᱱ ᱢᱟᱱᱫᱤᱨ ᱥᱟᱱᱟᱢ ᱡᱤᱣ ᱟᱛᱢᱟ ᱨᱮᱱ ᱢᱩᱪᱟᱹᱛ ᱜᱚᱪᱚ ᱫᱚᱲᱚᱢ ᱨᱮᱭᱟᱜ ᱞᱟᱜᱟᱛᱟᱨ ᱥᱟᱠᱷᱤ ᱦᱚᱵᱟᱜᱼᱟ᱾ ᱢᱮᱱᱠᱷᱟᱱ ᱡᱤᱦᱩᱫᱤᱠᱚ ᱚᱱᱟ ᱚᱲᱟᱜ ᱨᱮᱭᱟᱜ ᱛᱟᱛᱯᱚᱨᱭ ᱵᱟᱝ ᱵᱩᱡᱷᱟᱹᱣ ᱟᱠᱟᱫᱟ᱾ ᱩᱱᱠᱩ ᱟᱯᱱᱟᱨ ᱠᱚ ᱤᱥᱚᱨᱤᱭ ᱟᱛᱢᱟᱜ ᱯᱚᱵᱤᱛᱨ ᱢᱟᱱᱫᱤᱨ ᱛᱮ ᱥᱚᱢᱚᱨᱯᱚᱱ ᱵᱟᱝ ᱠᱮᱫᱟ᱾ ᱭᱮᱨᱩᱥᱟᱞᱮᱢ ᱨᱮᱱ ᱢᱟᱱᱫᱤᱨᱟᱜ ᱚᱥᱟᱨᱠᱚ, ᱟᱥᱟᱛ ᱵᱮᱯᱟᱨᱼᱵᱟᱱᱤᱡ ᱨᱮᱭᱟᱜ ᱜᱩᱞᱢᱟᱹᱞ ᱛᱮ ᱯᱮᱨᱮᱡ ᱟᱠᱟᱱ, ᱟᱞᱮᱭᱟ ᱦᱚᱨᱟᱛᱮ ᱦᱨᱤᱫᱚᱭᱟᱜ ᱢᱟᱱᱫᱤᱨᱠᱮ ᱪᱤᱛᱟᱹᱨ ᱠᱮᱫᱟ, ᱡᱮᱠᱷᱟᱱ ᱵᱤᱥᱚᱭᱟᱥᱚᱠᱛ ᱟᱥᱟ ᱟᱨ ᱟᱥᱟᱛ ᱪᱤᱱᱛᱟ ᱨᱮᱱ ᱦᱟᱡᱤᱨᱤ ᱛᱮ ᱢᱮᱞᱟ ᱟᱠᱟᱱᱟ᱾ ᱡᱚᱜᱚᱛᱟᱜ ᱠᱤᱱᱟᱹᱨᱟᱹ ᱟᱨ ᱟᱜᱚᱨᱟᱹᱜ ᱠᱚ ᱠᱷᱚᱱ ᱢᱟᱱᱫᱤᱨᱠᱮ ᱥᱟᱯᱷᱟ ᱮᱱ ᱠᱟᱛᱮ, ᱡᱤᱥᱩ ᱟᱡᱟᱜ ᱠᱟᱹᱢᱤ ᱩᱫᱩᱜ ᱮᱫᱟᱭ ᱡᱮ ᱦᱨᱤᱫᱚᱭᱠᱮ ᱯᱟᱯᱟᱜ ᱢᱮᱞᱟ ᱠᱷᱚᱱ ᱥᱟᱯᱷᱟ ᱠᱮᱭᱟ,—ᱫᱷᱟᱨᱛᱤᱭ ᱠᱟᱹᱢᱱᱟ, ᱥᱣᱟᱨᱛᱷᱯᱩᱨᱱ ᱞᱟᱞᱥᱟ, ᱟᱥᱟᱛ ᱪᱟᱞᱪᱟᱞᱚᱱ, ᱡᱮᱜᱚ ᱡᱤᱣ ᱟᱛᱢᱟᱠᱮ ᱵᱷᱨᱚᱥᱴ ᱠᱟᱱᱟ᱾ ‘ᱚᱠᱚᱭ ᱯᱨᱚᱵᱷᱩᱠᱮ ᱟᱢ ᱯᱟᱱᱛᱮᱫ ᱛᱟᱱᱟ, ᱩᱱᱤ ᱟᱡᱟᱜ ᱢᱟᱱᱫᱤᱨ ᱨᱮ ᱥᱟᱦᱟᱴ ᱦᱚᱛᱮ ᱦᱤᱡᱩᱜᱼᱟᱭ, ᱟᱨ ᱪᱩᱠᱛᱤᱭᱟᱜ ᱫᱩᱛ, ᱡᱟᱦᱟᱸᱠᱮ ᱟᱢ ᱨᱟᱥᱠᱟ ᱭᱮᱛᱟᱢ; ᱫᱮᱠᱷᱟ, ᱩᱱᱤ ᱦᱤᱡᱩᱜᱼᱟᱭ, ᱥᱮᱱᱟᱵᱟᱦᱤᱱᱤ ᱨᱮᱱ ᱯᱨᱚᱵᱷᱩ ᱢᱮᱱᱮᱫᱟᱭ᱾ ᱢᱮᱱᱠᱷᱟᱱ ᱩᱱᱤᱭᱟᱜ ᱦᱤᱡᱩᱜ ᱫᱤᱱ ᱚᱠᱚᱭ ᱥᱚᱦᱚ ᱫᱟᱲᱮᱭᱟ? ᱟᱨ ᱩᱱᱤ ᱩᱫᱩᱜᱮᱱ ᱨᱮ ᱚᱠᱚᱭ ᱛᱮᱭᱟᱨ ᱛᱤᱸᱜᱩ ᱫᱟᱲᱮᱭᱟ? ᱚᱠᱟᱛᱮᱡ ᱩᱱᱤ ᱥᱩᱱᱟᱢᱼᱨᱩᱯᱟ ᱥᱚᱫᱷᱟᱱᱤᱭᱟᱜ ᱥᱮᱫ ᱞᱮᱠᱟ ᱟᱨ ᱠᱟᱯᱲᱟ ᱥᱟᱯᱷᱟᱭᱤᱭᱟᱜ ᱥᱟᱵᱚᱱ ᱞᱮᱠᱟᱭ᱾ ᱩᱱᱤ ᱢᱤᱫ ᱥᱚᱫᱷᱟᱱᱤᱭᱟᱜ ᱟᱨ ᱥᱟᱯᱷᱟᱭᱤᱭᱟᱜ ᱞᱮᱠᱟ ᱫᱩᱵ ᱛᱮᱭᱟᱨᱟ, ᱟᱨ ᱞᱮᱣᱤᱭᱟᱜ ᱠᱚᱣᱟᱠᱚ ᱥᱟᱯᱷᱟ ᱠᱮᱭᱟ, ᱟᱨ ᱥᱚᱱᱟ ᱟᱨ ᱨᱩᱯᱟ ᱞᱮᱠᱟ ᱩᱱᱠᱩᱠᱮ ᱯᱷᱟᱨᱪᱷᱟ ᱠᱮᱭᱟ᱾’ ᱢᱟᱞᱟᱠᱤ 3:1–3।” The Desire of Ages, 161.
ଯୋହନ ବପ୍ତିସ୍ମାଦାତା ସେହି ଦୂତ ଥିଲେ ଯିଏ ଖ୍ରୀଷ୍ଟଙ୍କ ପାଇଁ ହଠାତ୍ ଆସି ନିଜ ମନ୍ଦିରକୁ ଶୁଦ୍ଧ କରିବାର ମାର୍ଗ ପ୍ରସ୍ତୁତ କରିଥିଲେ, ଏବଂ ଉଇଲିୟମ୍ ମିଲର ମଧ୍ୟ ଖ୍ରୀଷ୍ଟଙ୍କ ପାଇଁ 1844 ମସିହା ଅକ୍ଟୋବର 22 ତାରିଖରେ ଅତି ପବିତ୍ର ସ୍ଥାନକୁ ହଠାତ୍ ଆସିବାର ଏହି ଏକେ ପ୍ରସ୍ତୁତିକାର୍ଯ୍ୟ ସମ୍ପନ୍ନ କରିଥିଲେ।
“କ୍ରୀଷ୍ଟ ଆମର ମହାୟାଜକ ଭାବେ ପବିତ୍ରାତିପବିତ୍ର ସ୍ଥାନକୁ, ପବିତ୍ରାଳୟର ଶୁଦ୍ଧିକରଣ ପାଇଁ, ଯେପରି ଦାନିଏଲ 8:14 ରେ ପ୍ରକାଶିତ ହୋଇଛି, ତାଙ୍କର ଆଗମନ; ଏବଂ ମନୁଷ୍ୟପୁତ୍ରଙ୍କର ପୁରାତନଦିନୀଙ୍କ ପାଖକୁ ଆଗମନ, ଯେପରି ଦାନିଏଲ 7:13 ରେ ଉପସ୍ଥାପିତ ହୋଇଛି; ଏବଂ ମାଲାଖୀ ଦ୍ୱାରା ପୂର୍ବକଥିତ, ପ୍ରଭୁଙ୍କର ତାଙ୍କର ମନ୍ଦିରକୁ ଆଗମନ—ଏସବୁ ଏକେ ଘଟଣାର ବର୍ଣ୍ଣନା; ଏବଂ ଏହାକୁ ମଥି 25 ରେ ଦଶ କନ୍ୟାଙ୍କ ଦୃଷ୍ଟାନ୍ତରେ କ୍ରୀଷ୍ଟ ଯେପରି ବରଙ୍କ ବିବାହକୁ ଆଗମନ ବିଷୟରେ ବର୍ଣ୍ଣନା କରିଛନ୍ତି, ସେହିପରି ମଧ୍ୟ ପ୍ରତିନିଧିତ୍ୱ କରାଯାଇଛି।” The Great Controversy, 426.
Yohanaa fi Miileriin qulqulleessuu kan Maalaakii keessatti bakka buʼame, isa yeroo ammaatti seenaa keenya keessatti raawwatamaa jiru, fakkeenyaan agarsiisan.
“Raajichi dubbataan, ‘Ani ergamaa biraa humna guddaa qabu tokko samii irraa gadi buʼaa dhufe arge; laftis ulfina isaa tiin ifte. Innis sagalee jabaa guddaadhaan iyyee, akkana jedhe, Baabilon guddoon kufteerti, kufteerti, mana jireenya hafuurota hamootaa taateerti’ (Mulʼata 18:1, 2). Kun ergaa isauma ergamaa lammaffaatiin kenname dha. Baabilon kufteerti, ‘sababni isaas isheen saboota hundumaa daadhii wayinii dheekkamsa sagaagalummaa ishee irraa akka dhugan gooteerti’ (Mulʼata 14:8). Daadhiin wayinii sun maalidha?—Barsiisota ishee sobaa dha. Isheen mootummaa lafaaf hundumaatti mootummaa Sabaata afraffaa keessaa kan taʼe iddoo isaa keessatti Sabaata sobaa kenniteerti, akkasumas soba Seexanni Eeden keessatti yeroo jalqabaaf Heewaaniitti hime—lubbuun uumamaan hin duutu jedhu—deebiftee barsiifteerti. Dogoggoroota wal fakkaatan hedduus fagoo fi balʼinaan facaasiteerti, ‘ajaja namootaa akka barsiisummaaatti barsiisaa’ (Maatewos 15:9).”
“ᱤᱥᱩ ᱡᱮᱵᱮ ᱤᱧᱟᱜ ᱥᱟᱨᱵᱚᱡᱚᱱᱤᱱ ᱥᱮᱣᱟ ᱮᱦᱚᱵ ᱠᱮᱫᱟ, ᱩᱱᱤ ᱢᱟᱱᱫᱤᱨᱠᱚ ᱤᱥᱩᱨ-ᱱᱤᱱᱫᱟᱢᱩᱞᱚᱠ ᱟᱯᱚᱵᱤᱛᱨ ᱠᱟᱢ ᱠᱷᱚᱱ ᱥᱟᱯᱷᱟ ᱠᱮᱫᱟ। ᱟᱨ ᱤᱧᱟᱜ ᱥᱮᱣᱟᱨ ᱪᱟᱹᱨᱟᱢ ᱠᱟᱹᱢᱤᱠᱚ ᱢᱚᱫᱷᱮ ᱢᱟᱱᱫᱤᱨᱨᱮ ᱫᱚᱥᱟᱨ ᱥᱟᱯᱷᱟᱭ ᱦᱚᱭᱮᱱᱟ। ᱚᱱᱟ ᱞᱮᱠᱟᱜᱮ, ᱡᱚᱜᱚᱛᱨᱮ ᱦᱚᱹᱥᱤᱭᱟᱹᱨᱤ ᱞᱟᱜᱤᱫ ᱪᱟᱹᱨᱟᱢ ᱠᱟᱹᱢᱤᱨᱮ, ᱜᱤᱨᱡᱟᱠᱚ ᱛᱷᱮᱱ ᱵᱟᱨᱭᱟ ᱯᱷᱟᱨᱠᱟᱣ ᱠᱚᱞ ᱠᱚ ᱠᱚᱣᱟᱜᱼᱟ। ᱫᱚᱥᱟᱨ ᱫᱩᱛᱨ ᱥᱟᱱᱫᱮᱥ ᱫᱚ ᱱᱚᱣᱟ, ‘ᱵᱟᱵᱤᱞᱚᱱ ᱩᱭᱷᱟᱹᱨ ᱮᱱᱟ, ᱩᱭᱷᱟᱹᱨ ᱮᱱᱟ, ᱚᱱ ᱢᱟᱨᱟᱝ ᱥᱟᱦᱟᱨ, ᱪᱮᱫᱟᱠ ᱚᱱᱟ ᱤᱧᱟᱜ ᱵᱮᱵᱷᱤᱪᱟᱨᱨᱮᱱ ᱠᱩᱨᱥᱤ-ᱫᱟᱜ ᱠᱷᱚᱱ ᱥᱟᱱᱟᱢ ᱡᱟᱹᱛᱤᱠᱚᱣᱟᱜ ᱱᱩ ᱟᱠᱟᱫᱟ’ (Revelation 14:8)। ᱟᱨ ᱛᱮᱥᱟᱨ ᱫᱩᱛᱨ ᱥᱟᱱᱫᱮᱥᱨᱮᱱ ᱢᱟᱨᱟᱝ ᱠᱟᱹᱧᱫᱟᱨᱮ ᱥᱮᱨᱮᱧ ᱠᱚ ᱥᱮᱨᱮᱧ ᱮᱢ ᱥᱟᱫ ᱟᱧᱡᱚᱢᱚᱜᱼᱟ, ᱡᱮ ᱥᱮᱨᱮᱧ ᱥᱮᱨᱢᱟ ᱠᱷᱚᱱ ᱱᱚᱣᱟ ᱠᱟᱹᱛᱷᱟ ᱠᱚᱣᱟ, ‘ᱚᱱᱟ ᱠᱷᱚᱱ ᱵᱟᱦᱨᱮ ᱚᱨᱚᱜᱽᱢᱮ, ᱦᱮ ᱤᱧᱟᱜ ᱦᱚᱲᱠᱚ, ᱡᱮᱢᱚᱱ ᱟᱯᱮ ᱤᱧᱟᱜ ᱯᱟᱯᱠᱚᱨᱮ ᱥᱟᱹᱜᱤᱫᱟᱨ ᱟᱞᱚᱢ ᱦᱚᱭᱚᱜᱼᱟ, ᱟᱨ ᱡᱮᱢᱚᱱ ᱟᱯᱮ ᱤᱧᱟᱜ ᱫᱟᱹᱫᱷᱤᱠᱚ ᱟᱞᱚᱢ ᱱᱟᱢᱮ। ᱪᱮᱫᱟᱠ ᱤᱧᱟᱜ ᱯᱟᱯᱠᱚ ᱥᱮᱨᱢᱟ ᱯᱟᱡᱽ ᱦᱟᱴᱤᱧ ᱮᱱᱟ, ᱟᱨ ᱤᱥᱚᱨ ᱤᱧᱟᱜ ᱟᱱᱟᱭ ᱠᱟᱢᱠᱚ ᱢᱚᱱᱮ ᱠᱮᱫᱟ’ (Revelation 18:4, 5)।” Selected Messages, book 2, 118.
Kiristoos tajaajila isaatti qulqulleessuu mana qulqullummaa lamaan, akkasumas seenaa Miillerootaa keessatti qulqulleessuu mana qulqullummaa lamaan, raawwii Milkiyaas boqonnaa sadii turan; isaanis qulqulleessuu mana qulqullummaa lamaan isa Fulbaana 11, 2001 jalqabeetti duraan agarsiisu; yeroo sanitti ijaarsaawwan guguddoon Magaalaa Niiw Yoorkii harka Waaqayyootiin gataman, ergamaan jabaan Mul’ata boqonnaa kudha saddeetis ulfina isaatiin lafa ibsuuf gad bu’e. Kun, wantoota biro keessaa tokko ta’ee, ogeessota amantii Laa’odiiqeyaa warra Adventizimii kanneen Eelan Waayit raajicha Eliyaas isa guyyaa guddaa fi sodaachisaa Gooftaa dura dhufu akka turte jechuun himan, odoola durii walitti qabame sana ni sobsiisa. Qulqulleessuun mana qulqullummaa yeroo ergamaan Mul’ata boqonnaa kudha saddeet gad bu’utti raawwatamu, Eelan Waayit erga boqochifamtee waggaa saddeetii fi jaha booda jalqabe.
Yohannis Cuuphaan fi bartoonni isaa, Millerii fi Millerootni, akkasumas Future for America ergamoota karaa qopheessan kan ergamaan kakuu mana qulqullummaa Isaa irratti tasa dhufee xureessummaa isaa qulqullummaa balleessu irraa isa qulqulleessuuf taʼan ni bakka buʼu.
Eliyaas akka mallattoo tokkootti nama tokko bakka bu’a. Inni nama jireenya idilee keessatti waamame malee, teooloojii luba ta’e miti. Tajaajilli isaa mala sirrii Macaafa Qulqulluu dhiheessa; kunis seera aangoo ol’aanaa irraa kenname dha. Tajaajilli isaa mala luba mootummaa Laa’odiiqeyaa yeroo ammaa kan duraan-dursee durfamu, jechuunis afoola, aadaa, fi duudhaa wajjin walitti bu’iinsa keessa jira. Inni karaa adeemsa qulqulleessuu qopheessa; adeemsi kun hafeerraa saba filatamaa bira darbame keessaa saba filatamaa haaraa kaasuudha. Adeemsi qulqulleessuu kun haala tasa ta’een raawwatamu keessatti kaa’ameera.
Eliyaas tajaajila fi hojii Waaqayyo addatti dhaabee fi akka tajaajila Waaqayyoo qofaatti adda baasee beekisiisus ni bakka bu’a.
ꯑꯩꯈꯣꯏꯅꯥ ꯃꯤꯂ꯭ꯂꯔꯥꯏꯠꯁꯀꯤ ꯄꯨꯋꯥꯔꯤ ꯑꯁꯤꯗ ꯃꯆꯥꯏꯒꯤ ꯃꯇꯨꯡꯗ ꯂꯩꯕ ꯑꯔꯇꯤꯀꯜꯗ ꯃꯁꯤ ꯎꯠꯂꯒꯅꯤ।
Oo sanattiin yeroo aarsaan galgalaa dhiifamu, Eliyaas raajichi dhihaatee akkana jedhe; Yaa Waaqayyo, Waaqa Abrahaam, Yisihaaqii fi Israa’el, har’a akka ati Israa’el keessatti Waaqaa taate, akka anis garbicha kee ta’e, fi waan kana hundumaa dubbii keetiin akkaan raawwadhe haa beekamu. 1 Mootota 18:36.