Yaa warri lafa hundumaa, isin warri biyya keessa jiraattan hundinuu, yeroo inni tulluuwwan irratti mallattoo ol kaasu, ilaalaa; yeroo inni malakata afuufu immoo, dhaga’aa. Isaayaas 18:3.

Ergamaan akka Eliyaasitti bakka bu’ee ergaa Muuseedhaan bakka bu’ame lallabu sun, bineensa boolla gad-dhiisummaa keessaa ol ba’uun daandiiwwan irratti ajjeefama. Yeroo tokkoof abaarsa Muusee jechuun “facaasamuu” keessa Seera Lewwota boqonnaa digdamii jaha keessatti ibsameen bakka bu’ameen erga miilaan dhidhiitamee booddee, Hafuurri Qulqulluun karaa Dubbii Waaqayyootiin gara reeffa isaanii seena. Isaanis achumaan ni ka’u; sana booddees gara samii ol ba’u. Ergaan samii keessa akka jiruutti bakka bu’ame sun wangeela bara baraa ergamoota sadan keessaa ti.

Anis ergamaan biraa waaqa gidduudhaan balali’u arge; innis warra lafa irra jiraatanitti, saba hundumaatti, gosa hundumaatti, afaan hundumaatti, fi ummata hundumaatti lallabuudhaaf wangeela bara baraa qaba ture. Mul’ata Yohaannis 14:6.

Maqaan Eliyaasii fi Museen gara samii ol hin baane dura, isaan jalqabatti miilla isaanii irratti ni dhaabbatu turan.

Erga guyyoota sadii fi walakkaa booddee Hafuurri jireenyaa inni Waaqayyo biraa isaanii keessa seene; isaanis miilla isaanii irra dhaabatan; warra isaan arganis sodaan guddaan isaan irra buʼe. Isaanis sagalee guddaa mootummaa waaqaa irraa isaaniin jedhu dhagaʼan, “As ol kottaa.” Isaanis duumessa keessa mootummaa waaqaatti ol baʼan; diinonni isaaniis isaan ilaalaa turan. Mulʼata Yohaannis 11:11, 12.

Raajiin hundinuu raajota kaan wajjin walii galu; isaan hundinuus kitaaba Mul’ataa keessatti walitti dhufu. Kitaabni Hisqiʼeelis yeroo Hafuurri namoota keessa seenu, isaan miilla isaanii irratti akka dhaabbatan barsiisa.

Innis naanaan, Ilma namaa, miila kee irra dhaabadhu, ani si wajjin nan dubbadha. Inni na dubbadhetti hafuuri gara koo seenee, miila koo irra na dhaabe; anis isa na dubbatu nan dhagaʼe. Hisqiʼel 2:1, 2.

Hisqiʼeel sabni Waaqayyoo “guyyoota dhumaa” keessa jiran kan duʼan taʼanii dha; garuu isaan Waaqayyo dubbatu ni dhagaʼu; fudhachuun Dubbii Waaqayyoos argamuu Hafuura Qulqulluu ni fida; achiis isaan miilla isaanii irratti ni dhaabbatu. Warri Mulʼata keessatti ajjeefamanii guyyoota mallattoo kuma tokkoo fi dhibba lamaa fi jahaatamaaf karaa irra hafanii akka miidhamanii irra ejjetaman godhaman sunis Dubbii Waaqayyoo ni dhagaʼu; Dubbiin sun Hafuura Qulqulluu gara garaa fi sammuu isaanii ni dabarsa; isaanis miilla isaanii irratti ni dhaabbatu. Hisqiʼeel Dubbii Waaqayyoo isa isaan dhagaʼan maal akka taʼe nu beeksisa; Dubbiin sun immoo sochii guutuu Musee fi Eliyaasiin bakka buʼame kan karaa irratti duʼe ture gara jireenyaatti deebisee ni kaasa, akka isaan dhaabbatanis ni godha.

Harki Waaqayyoo natti dhufe; Hafuura Waaqayyootiinis na baasee gara gidduu sululaa isa lafeedhaan guutame sanaatti na kaaʼe. Inni na naannessees, lafeewwan sana naannoo isaanii hundumaa akkan argu na godhe; kunoo, isaan sulula balʼaa sana keessa baayʼee hedduu turan; kunoo immoo, baayʼee goggogoo turan. Innis naan jedhe, Yaa ilma namaa, lafeewwan kun jiraachuu ni dandaʼuu? Anis deebisee, Yaa Gooftaa Waaqayyo, ati in beekta jedheen. Ammas naan jedhe, Lafeewwan kanneen irratti raajii dubbadhu; akkanas isaaniin jedhi, Yaa lafeewwan goggogoo, dubbii Waaqayyoo dhagaʼaa. Gooftaan Waaqayyo lafeewwan kanneeniin akkana jedha; Kunoo, ani hafuura isin keessa nan seensisa, isin ni jiraattu. Ani hidda isin irratti nan kaaʼa, foonis isin irratti nan baasa, gogaas isin irra nan haguuga, hafuuras isin keessa nan kaaʼa; isin ni jiraattu; anis akka ani Waaqayyo taʼe ni beektu. Kanaafis akkuma natti ajajametti raajii nan dubbadhe; yommuu ani raajii dubbadhuttis sagaleetu dhagaʼame; kunoo, sochiinis taʼe; lafeewwanis walitti qabaman, lafeenis lafee isaatti wal qabate. Anis yommuu ilaalu, kunoo, hiddi fi foon isaanii irratti baʼe; gogaanis gubbaa isaanii haguge; garuu hafuuri keessatti hin turre. Sana booddee inni naan jedhe, Gara qilleensaatti raajii dubbadhu; raajii dubbadhu, yaa ilma namaa, qilleensa sanaanis akkana jedhi, Gooftaan Waaqayyo akkana jedha; Yaa hafuura, qilleensota afur irraa kottu, warra ajjeefaman kana irrattis bubbulii, akka isaan jiraatan. Kanaafis akkuma inni na ajajetti ani raajii nan dubbadhe; hafuuriis isaanii keessa seene, isaanis ni jiraatan; miilla isaanii irrattis ni dhaabbatan; loltoota baayʼee guddaa taʼan. Ergasii inni naan jedhe, Yaa ilma namaa, lafeewwan kun mana Israaʼel guutuu dha; kunoo, isaan, “Lafeewwan keenya goggoganiru, abdii keenya badeera, nu keessaa kutamneerra” jedhu. Kanaaf raajii dubbadhu; isaaniinis akkana jedhi, Gooftaan Waaqayyo akkana jedha; Kunoo, yaa sabakoo, ani awwaalcha keessan nan bana, awwaalcha keessan keessaa isin nan baasa, gara biyya Israaʼelittis isin nan fida. Yaa sabakoo, yeroo ani awwaalcha keessan banee, awwaalcha keessan keessaa isin baasetti, akka ani Waaqayyo taʼe ni beektu. Hafuura koos isin keessa nan kaaʼa; isin ni jiraattu; biyya keessan keessattis isin nan qubsiisa; yeroo sana ani Waaqayyo akka dubbadhee fi akka raawwadhe ni beektu, jechuun Waaqayyo dubbateera. Hisqiʼeel 37:1–14.

Daaniʼelii fi Yohaannis guyyoota “dhumaa” keessatti namoota Waaqayyoo dhibba tokkoo fi afurtamii afur taʼan, warra fakkeenyaadhaan ajjeefamanii fi duʼaa kaafaman bakka buʼu. Yohaannis zayitii danfaa keessa, Daaniʼelii immoo boolla leencotaa keessatti. Sochiin haadha isaa Laaʼoodiiqeyaa irraa dhalate sun fakkeenyaadhaan ni ajjeefama; sana booddees duʼaa ni kaafama; akkasumaanis isa torban keessaa isa saddeettaffaa taʼa. Innis duʼaa kaʼuu waldaa jaʼaffaa ti; waldaan sun Filaadelfiyaa ture; inni garuu waldaa utuu hin taʼin sochii taʼee isa saddeettaffaa taʼa. Dhumarratti yeroo isaan hin awwaalamin itti hafan, akka warri duʼa isaanii irratti gammadaa jiran isaan irra ejjetaniif, akkuma loltoota humna guddaa qabanii miilla isaanii irra ni dhaabbatu. Isaan ni kaʼu, sababni isaas dubbii Ergaa Waaqayyoo irraa dhufan dhagaʼaniiru. Reeffi kamiyyuu waggoota sadii ol daandii irratti yoo ture, hanga waan hafuuf lafee qofa taʼutti ni tortora.

“Lafeen gogaan goggogaa hafan kun akka du’aa keessaa du’aa ka’iinsaan hojii keessa galanitti, Hafuura Qulqulluu Waaqaatiin afuufamuu qabu.” Bible Training School, December 1, 1903.

Nuti hojii of duʼaa kaafamuu ofii keenya keessatti hirmaachuuf dirqama qabna. Kana kan goonu, wantoota barreeffaman dubbisuudhaan, dhagaʼuudhaan, fi eegudhaan dha.

“Nu gidduutti haaromsi dhugaa Waaqaaf jiraachuu keessaa dhalatu, wantoota nu barbaachisan hunda keessaa isa guddaa fi ariifachiisaa dha. Kana barbaaduun hojii keenya isa jalqabaa taʼuu qaba.” Selected Messages, book 1, 121.

“Dubbiin” raajii kan ka’umsa Laa’odiiqeyaa irraa gara muuxannoo Filadelfiyaatti geessu kana uumu, ergaa kitaabota Daani’elii fi Mul’ataa keessatti argamurraa dhufa.

“Yommuu macaafni Daani’elii fi Mul’ataa caalaatti hubataman, amantoonni muuxannoo amantii guutummaatti adda ta’e ni qabaatu.” Testimonies to Ministers, 112–114.

Muuxannoon amantii seeraa Laa’odiiqeyaa ergaa jireenya kennuun ni jijjiirama. Ergaan Mul’ata Yesuus Kiristoos ergaa humna inni uumuuti; humni kunis warra amanu hundaaf fayyinaaf humna Waaqayyoo ta’uun isaa shakkii hin qabu.

“Warri humna akkam guddaa Waaqayyo irraa qabaachuu qabna, akka garaan isaanii akka cabbii taʼe, amantii seeraa qofa qabaatanis, wantoota fooyyaʼoo isaaniiif qophaaʼan—Kiristoosii fi qajeelummaa Isaa—argan! Ergaan jireenya kennu lafeewwan goganitti jireenya kennuuf barbaachisaa ture.” Manuscript Releases, volume 12, 205.

Amantiin seeraa irratti hundaaʼe amantii irraa duubatti deebiʼe dha; kunis akka Adveentizimiin bara 1863 irraa jalqabee buʼuuraalee isaa irraa fagaatee deemeen argisiifamutti.

“Ani qalama koo kaa’ee, lubbuu koo kadhannaadhaan ol nan kaasa; sabni isaa duubatti deebi’e, kan lafee goggogaa fakkaatan, akka jiraatanitti Gooftaan isaan irratti hafuura haa afuufu.” General Conference Bulletin, February 4, 1893.

Yesuus Mul’ata keessatti “dhugaa baatuu amanamaa” dha.

Ergaa garaa waldaa Laa’odiiqiyaa sanaattis akkana jedhii barreessi; Waaqayyo uumama hundumaa ittiin jalqabee, Ameen sun, dhugaa-ba’aa amanamaa fi dhugaa ta’e akkana jedhu. Mul’ata 3:14.

Obboleettiin Waayitii nutti himti akka Yesus isa “dhuga-ba’aa amanamaa” ta’ee Laa’oodiiqeyoota yakkaa fi cubbuudhaan du’aniif “dhuga-baatummaa qajeelaa” dhiheessu ta’e, akkasumas akkuma ergaa sulula lafee gogaa du’aniitti kenname sanaan, ergaan sun sochii guddaa uumu.

“Ani hiika raafamuu ani argee sanaa gaafadhe; akkasumas, inni dhugaa-baatuu qajeelaa gorsa Dhugaa-Ba’aa Dhugaa irraa warra Laodikiyaatti waamameen akka fidamu natti agarsiifame. Kun garaa nama isa fudhatu irratti dhiibbaa isaa ni qabaata; innis alaabaa ol kaasuudhaan dhugaa qajeelaa ni dhangalaasa. Namoonni tokko tokko dhugaa-baatuu qajeelaa kana hin obsan. Isatti ni ka’u; kunis waan saba Waaqayyoo gidduutti raafamuu fidu dha.

“Ani dhugaa Baatuu Dhugaa sun walakkaa illee akka hin xiyyeeffatamne nan arge. Dhugaan cimaa kun, isa irratti hireen waldaa hirkatu, salphatti ilaalameera; guutummaatti tuffatamee yoo ta’uu baate. Dhugaan kun qalbii jijjiirraa gadi fageenya qabu uumuun isa irraa eegama; warri dhugumaan isa fudhatan hundinuu isaaf abboomamu, ni qulqullaa’us.”

“Malaan ergamaan, ‘Dhaggeeffadhaa!’ jedhe. Yeroo gabaabaatti sagalee meeshaalee muuziqaa baayʼee, hundi isaanii sagalee guutuu walfakkaataa fi sirrii taʼeen sagalanii, miʼaawaa fi walsimsiisaa taʼe tokko nan dhagaʼe. Inni muuziqaa ani yeroo kam iyyuu dhagaʼe hundumaa caala ture; akka araaraa, gara-laafinaa, fi gammachuu qulqulluu ol-kaasuutiin guutameetti natti fakkaate. Inni guutummaa eenyummaa koo keessa na raase. Malaan ergamaan, ‘Ilaalaa!’ jedhe. Ergasii xiyyeeffannaan koo gara tuuta ani arge sanatti garagalfame; isaanis humnaan raafamaa turan. Warra ani duraan iyyanii fi dhiphina hafuuraa keessatti kadhachaa jiran arge sana natti mulʼifame. Tuutni malaaʼikota eegumsaa isaan marsee ture dachaa lama taʼe, isaanis irraa mataa isaanii jalqabee hamma miilla isaaniitti miidhagina waraanaa uffatanii turan. Isaan akkuma tuuta loltootaa tokkootti sirna guutuu taʼeen sochoʼan. Fuulli isaanii walʼaansoo cimaa isaan obsanii dabarsan, qabsaaʼa dhiphisaa isaan keessa darban ibsaa ture. Garuu amma amaloonni isaanii dhiphina keessaa cimaa taʼeen mallatteeffaman sun ifaa fi ulfina mootummaa waaqaatiin ni ifan. Isaan moʼicha argatanii turan; innis galata isaanii keessaa gadi fagoo taʼe fi gammachuu qulqulluu, kabajamaa sana isaan keessaa ni kaase.

“Lakkoofsi warra kanaa ni hir’ate ture. Namoonni tokko tokko ni raafamanii karaa irratti hafan. Warri dagataa fi loog-dhabdoon, warra injifannoo fi fayyina gatii guddaa kennanii isa argachuuf jabaatanii kadhatanii fi ciniinsuu wajjin hin hirmaanne, isa hin arganne; isaanis dukkana keessatti duubatti hafan, iddoon isaaniis battaluma sanatti namoota dhugaa qabatanii gara tarreewwanatti dhufaniin guutame. Maleekonni hamaan ammas naannoo isaanii ciniinsaan turan, garuu irratti aangoo tokko illee qabaachuu hin dandeenye.”

“Warri dhagnaan uffatanii dhugaa humna guddaadhaan dubbatan nan dhaga’e. Inni bu’aa qabaate. Namoonni baay’een hidhamanii turan; tokko tokko dubartoonni niitota isaanii ta’anii dhirsa isaanii jalatti, kaan immoo ijoolleen isaanii warra isaanii jalatti. Namoonni amanamoon, dhugaa dhaga’uu irraa dhoorkamanii turan, amma immoo hawwii guddaadhaan isa qabatan. Sodaan isaanii firoota isaanii irraa qaban hundinuu bade, dhugaan qofti isaaniif ol kaafame. Isaan dhugaadhaaf beela’anii fi dheebotanii turan; inni jireenya caalaa isaanii biratti jaallatamaa fi gatii guddaa qabu ture. Ani maaltu jijjiirama guddaa kana fidee jedhee gaafadhe. Ergamaan tokko akkana naan jedhe, ‘Kun rooba boodaa dha, haaromsa fuula Gooftaa irraa dhufu dha, iyyi guddaan ergamaa sadaffaa dha.’” Early Writings, 270, 271.

Ragaa qajeelaa cimaa booda waraana kaasu sun Laa’odiqeyaadhaaf kenname, ergaan sunis ergaa sulula lafee duʼaa gogaa taʼe sanaati; lafeewwan sunis ergaa Musee fi ergamaa Eeliyaas, kan bineensi boolla gad fagoo keessaa baʼe tokkoiin Adoolessa 18, 2020 keessa karaa irratti ajjeefaman, bakka buʼu.

“Ragaan qajeelaan waldoota keenyaafi dhaabbilee keenyaaf baatamuu qaba, warra rafan dammaqsuu dhaaf.”

“Yommuu dubbiin Gooftaa amanamtee fi ajajamtu, tarkaanfiin jabaan kan itti fufu ni taasifama. Amma fedhii keenya guddaa haa ilaallu. Gooftaan hamma inni lafee goggogaa keessatti jireenya afuufuutti nu fayyadamuu hin danda’u. Jechoota dubbataman nan dhaga’e: ‘Sochiin gadi fagoon Hafuura Waaqayyoo garaa irratti yoo hin jiraanne, dhiibbaa isaa jireenya kennu malee, dhugaan qubee du’aa taati.’” Review and Herald, November 18, 1902.

Malli akka seenaa qaqawwee torban bakka bu’an sararoota haaromsa hundumaa keessatti bakka bu’anii akka jiran agarsiifneerra. Kana wajjin walqabatee, sarara haaromsa tokkoo tokkoo keessatti mallattoolee afran keessaa tokkoon tokkoon isaanii mata-duree raajii wal fakkaataa sana akka bakka bu’anis dhugaa dha. Museedhaan, mata-dureen mallattoolee afran hundumaatti qaqawwee torban fakkeessan kakuu saba filatamaa wajjin godhame ture. Daawitiin immoo taabonni Waaqayyoo ture. Kiristoosiin immoo du’aa fi du’aa ka’uu ture. Milleroota biratti immoo qajeelfamni guyyaa tokko waggaa tokkoof jedhu ture.

Ameerikaa Fuulduraatiif, inni Islaama dha. Islaamni Fulbaana 11, 2001 ture. Ammas Islaamuma ture Adoolessa 18, 2020 irratti, raajii fashalaa’e sanaan, abdii kutannaa jalqabaa fi yeroo turtii eegaluun. Mallattoon karaa sadaffaan waraana guddaa ka’u uumu ergaan qilleensota afurii ti; kunis Islaama, “farda dheekkamaa” raajii Macaafa Qulqulluu keessatti argamu bakka bu’a.

“Maalonni afran afur qabatanii jiru; kunis farda dheekkame hiikamee ba’uuf yaalaa fi fuula guutuu lafaa irra ariitiin fiiguuf jedhuun bakka bu’eera; daandii isaa irratti badiisaa fi du’a baachaa.”

“Nu irratti qarqara addunyaa bara baraa kanatti ni rafnaa? Ni dadhaboo, ni qabbanaa’oo, ni du’aa ta’inaa? Yaa, akka hafuuri fi afuuri Waaqayyoo waldoota keenya keessatti saba Isaa keessatti afuufamuuf, akka isaan miilla isaanii irratti dhaabatanii jiraatan! Karaan dhiphaa akka ta’e, karri immoo dhiphaa akka ta’e arguuf nu barbaachisa. Garuu yeroo karaa dhiphaa sana keessa darbinu, bal’inni isaa daangaa hin qabu.” Manuscript Releases, volume 20, 216, 217.

Akkuma Eliyaasii fi Museen ka’anii dhaabatanitti aansee, mallattoo ta’anii gara samii ol fuudhamu.

Isaanis gurguddaan samii keessaa, “As ol kottaa” isaaniin jedhu dhagaʼan. Isaanis duumessa keessaatiin gara samiitti ol baʼan; diinonni isaaniis isaanii ilaalaa turan. Mul’ata Yohaannis 11:12.

Mallattoo itti aanu keessatti mallattoo Musee fi Eliyaasiin bakka buufame ni ilaalla.