Mata-duree “sulula argaa” kan Isaayyaas boqonnaa digdamii lama keessatti ibsame maxxansa dhihoo tokko keessatti ilaalleerra. Achitti “sulula argaa” jechuun guyyoota dhumaa keessatti Laa’odiiqeyoota fi Filadelfiyaawota gidduutti garaagarummaa jiru agarsiisuuf mallattoo teessuma lafaa taʼuu isaa adda baafneerra. Wanti durboota wallaaloo Laa’odiiqeyaa balleessaa ibiddaaf tuuta-tuutaatti hidhe “warra xiyya darbatan” ture. Warri xiyya darbatan kun raajii Macaafa Qulqulluu keessatti Islaama bakka buʼu.

Waaqayyo Abrahaamiin akkana jedhe; “Sababii mucichaatiif yookiis sababii garbittii keetiitiif akkaan si hin gaddin; waan Saaraan sitti jette hundumaa keessatti sagalee ishee dhagaʼi; sanyiin kee mootummaa maqaa argatu keessatti Yisihaaqiin waamama. Ilma garbittii irraas saba nan godha; inni sanyii kee waan taʼeef.” Abrahaamis ganama bariidhaan kaʼee buddeenaa fi qodaa bishaanii fuudhee Haagaaritti kenne; gateettii ishee irra kaaʼee, mucichas dabalee, ishee geggeessee erge. Isheenis baatee gammoojjii Bersheebaa keessa jooraa adeemte. Bishaanis qodaa keessatti dhume; isheen mucicha qilxuu keessaa tokko jalatti gatte. Achiis akka xiyyi kamanii tokkootti fagaattee, isa irraa garagaltee taaʼite; “Duʼa mucichaa hin argu” jetteetii. Isheenis isa irraa garagaltee taaʼitee sagalee ishee ol fuutee boosse. Waaqayyos sagalee mucichaa dhagaʼe; ergamaan Waaqayyoo samii irraa Haagaarin waamee akkana jedheen; “Haagaar, maaltu si mudate? Hin sodaatin; Waaqayyo iddoo inni jiru sanatti sagalee mucichaa dhagaʼeera. Kaʼi, mucicha ol qabi, harka keetiinis isa cimi; ani saba guddaa isa nan godhaatii.” Waaqayyos ija ishee bane; isheenis boolla bishaanii tokko argite; dhaqxeetis qodaa bishaaniin guuttee mucicha obaafte. Waaqayyos mucichaa wajjin ture; inni guddatee gammoojjii keessa jiraate, nama xiyya waraanu taʼes taʼe. Uumama 21:12–21.

Ismaa’el, ilmi Haagaar, abbaa saba Islaamaa taʼuu qaba ture; innis “nama xiyyaan waraanu” jedhamee ibsame. Waamni Ismaa’el jalqaba keessatti dhufes gahee isaa raajii Macaafa Qulqulluu keessatti adda baasa.

Maleekaan Waaqayyoo isheedhaan akkana jedhe; Kunoo, ati ulfoofteetta, ilma ni deessa, maqaa isaas Yismaa’el jetta; jechuunis, Waaqayyo rakkina kee dhaga’eera. Inni nama bosonaa ta’a; harki isaa nama hundumaa irratti ni ta’a, harki nama hundumaas isa irratti ni ta’a; obboloota isaa hundumaa fuuldura ni jiraata. Uumama 16:11, 12.

པར་སྤེལ་བའི་ཨིས་ལམ་གྱི་རྒྱལ་ཁབ་ནི “མི་ཐམས་ཅད་ལ་འགལ་བ” ཡིན་པ་དང་། “མི་ཐམས་ཅད་ཀྱི་ལག་པ” ཡང “ཁོའི་ལ་འགལ་བ” ཡིན་ངེས་ཡིན། “རྒོད་པོ” ཞེས་བསྒྱུར་བའི་ཚིག་དེ་ནི་ཨ་རབ་ཀྱི་བྱང་ཐང་གི་རྒོད་བོང་ཡིན་པས། དེའི་ཕྱིར་ཨིཤ་མ་ཨེལ་ནི་ལུང་བསྟན་གྱི་མཚོན་རྟགས་ཤིག་ཏུ་ཐོག་མ་ཉིད་ནས “རྟའི་རིགས” དང་འབྲེལ་བ་ཡོད་ལ། ཁོས་འཛམ་གླིང་གི་རྒྱལ་ཁབ་ཐམས་ཅད་ཁོའི་རྒྱལ་ཁབ་ལ་འགལ་བར་མཉམ་དུ་བསྡུ་བར་འགྱུར།

Milleritoota banni mulʼata Yohaannis boqonnaa sagal keessa jiran raajii seenaa Islaamaa akka bakka buʼan adda baafatan; akkasumas, kana gochuun isaanii keessatti Islaamii farda tokkoo taʼee gabatee qulqulluu Habquuq lamaan irratti mulʼinaan agarsiisan. Chaartiin sun “harka Gooftaan qajeelfame” ture; kunis Habquuq boqonnaa lama keessatti dursee raajameera. Dhugaa inni Islaamiin badiiwwan sadii Mulʼata Yohaannis boqonnaa saddeetii fi lakkoofsa kudha sadii keessatti bakka buʼame jedhu diduun, Hafuura Raajii fi Habquuq diduu dha. Kunis Macaafa Qulqulluu fi Hafuura Raajii lamaanuu diduu dha.

Anis nan ilaale, ergasii ani ergamaa tokko samii gidduu keessa barrisaanii sagalee guddaadhaan akkana jedhu nan dhagaʼe: “Yaa badii, yaa badii, yaa badii, sagalee biroo malakata malakata sadii warra amma iyyuuf jiran sanaatiin warra lafa irra jiraatan irratti haa taʼu!” Mulʼata Yohaannis 8:13.

dhugaa ni diduun badiisaa isaatti hidhamuudha, Adventismis bara 1863 keessa dhugaa tartiibaan diduu isaa jalqabe. Islaamummaan dhimma yeroo wayyoo sadaffaa keessatti saboota biyya lafaa hunda walitti fiduudha. Tokkummaan kun Fulbaana 11, 2001 irratti fakkeenyaan mul’ifame; kunis akka mallattoo jalqabaa torban kakuuwwanii ta’ee, akkasumas mallattoo dhumaa torban kakuuwwanii bakka bu’uu qaba. Mallattoon dhumaa torban kakuuwwanii “guyyoota dhumaa” keessatti seera Dilbataa dha; yeroo sana booda wayyoon sadaffaan saffisaan dhufa. Humni saboota aarsu Islaamummaa dha; guyyoota dhumaa keessattis Islaamummaan Fulbaana 11, 2001 irratti saboota aarse, garuu yeroo walfakkaatu keessatti isaan “to’annoo jala qabamanii” turan. Yeroo sanatti roobni boodaa, dhangala’uun guutuun yeroo misirroon of qopheessituutti ta’u sana dura, faca’uu jalqabe.

“Waan sana, yeroo hojii fayyinaa xumuramaa jiru sanatti, dhiphinni irratti lafa ni dhufa; saboonni ni aaru, taʼus hojii ergamaa sadaffaatti gufuu akka hin taʼineef toʼatamanii ni qabamu. Yeroo sana ‘rooba boodaa,’ yookaan haaromsi fuula Gooftaa biraa, ni dhufa; inniis sagalee guddaa ergamaa sadaffaatiif humna kennuu fi qulqulloota yeroo dhaʼichi badii torban isa dhumaa itti dhangalaafamu sanatti dhaabachuuf qopheessuuf.” Early Writings, 85.

Fulbaana 11, 2001 irratti murtiin warra jiraatanii jalqabe; saboonni haleellaa Islaamni Ameerikaa irratti raawwateen dheekkaman, bokkaan boodaa immoo roobuu jalqabe. Murtiin mana Waaqayyoo irraa jalqaba; murtiin mana Waaqayyoo immoo yeroo balaa seera Dilbataa irratti xumurama; achiis murtiin hoolota Waaqayyoo kanneen biroo jalqaba. Dhugaa baay’ee barbaachisaa kana keessatti wantoonni hedduun hammatamaniiru; garuu dhugaan kun tartiiba, Gabatee Habakkuuq, keessatti sirriitti galmeeffamee jira. Utuu gara seenaa Mul’ata Yohaannis kudha tokkootti hin deebi’in dura, wantoota kana barruu kana keessatti kaa’uun barbaachisaa ture.

Akkasuma sanattiitti achiitti lafaa guddaan taʼe; kutaan magaalattii kudhan keessaa tokko ni kufe; raafama lafaa sanaanis namoonni kuma torba ni ajjeefaman; warri hafan immoo ni sodaatan, ulfina illee Waaqa mootummaa waaqaa keessa jirutti ni kennan. Badiisni inni lammaffaan darbeera; kunoo, inni sadaffaan dafee ni dhufa. Mul’ata Yohaannis 11:13, 14.

“Aarrii guddaan” yeroo Warraansi Faransaayii keessatti saba Faransaayii garagalche sana agarsiise, yeroo seera Dilbataa irratti mootummaa Ameerikaa walitti garagalfamu bakka bu’a. Gantummaan biyyaalessaa badiisa biyyaalessaa hordofuu qaba; yeroo Ameerikaan badiisaan rukutamtes lafti guutuun hundeen isaa ni raafama; kanaaf mallattoon “aarrii” jedhu kennameera. Yeroo sana “wayyoon sadaffaan saffisaan ni dhufa.” Islaamummaan gabateewwan qulqulluu lamaan irratti wayyoo isa jalqabaa fi isa lammaffaa kan Mul’ata sagal keessatti ibsame ta’ee adda baheera; yoo wayyoon jalqabaa Islaamummaa ta’e, wayyoon lammaffaas Islaamummaa ta’e, egaa wayyoon sadaffaanis Islaamummaa ta’uu qaba; jechuunis, waan tokko ragaa lamaatiin ni jabaata. Yeroo seera Dilbataa irratti Ameerikaan ammas Islaamummaan ni rukutamti.

Waaʼee raajii lafee Ezeekielii ilaalchisee Obboleettiin White kan armaan gadii galmeessitee jirti.

“Maalonni afurii qabatanii jiru; isaanis farda aarii qabu, hiikamuuf tattaafatee guutummaa lafaa irra fiiguudhaan karaa isaa keessatti badiisaa fi du’a baachaa deemu fakkeenyan bakka bu’aniiru.

“Nu cina keessa addunyaa bara baraa irra gaʼee jirruu ni rafnaa? Nu dadhaboo, qabbanaaʼoo, duʼaa taʼuu qabnaa? Yaa, jechuunis waldoota keenya keessatti Hafuurri fi afuufni Waaqayyoo saba Isaa keessatti afuufamee, akka isaan miilla isaanii irra dhaabatanii jiraataniif haa jiraatu. Karaan dhiphaa akka taʼe, karri immoo dhiphaa akka taʼe arguu nu barbaachisa. Garuu yeroo karra dhiphaa sana keessa darbu, balʼinni isaa daangaa hin qabu.” Manuscript Releases, volume 20, 217.

Ergaan “afur qilleensotaa” raajota lama Mul’ata boqonnaa kudha tokko keessatti kaasu sanaa ergaa farda dheekkamaa raajii Macaafa Qulqulluu ti; kunis guutummaa dhugaa ba’umsa Macaafa Qulqulluu keessatti akka bakka bu’ameetti, akkasumas gabatee qulqulluu lama Habaaquuq irratti haala mul’ataatiin akka agarsiifametti dha. Ergaan Eeliyaasii fi Musee miilla isaanii irra dhaabu sun ergaa balaa sadaffaa, isaan miilla isaanii irra erga dhaabamanii booddee dafee dhufu sanaati; mootummaa seera Dilbataa yeroo dhuftu fi Islaamummaan yeroo lammata rukutu, Musee fi Eeliyaas sabootaaf mallattoo ol kaafamanii jiru.

Balaa sadaffaa Islaamaa, badiisa torbaffaas ni ta’a. Sagaleen malakataa torbaffaa afuufamuu jalqabuun isaa Onkololeessa 22, 1844 ture; yeroo sanatti firdiin jalqabe.

Garuu bara sagalee ergamaa torbaffaatti, yeroo inni afuuffachuu jalqabu, akka inni garboota isaa raajotaatti lallabe sanatti iccitiin Waaqayyoo ni raawwatama. Mul’ata 10:7.

“Guyyoonni sagalee ergamaa torbaffaa” jechuun guyyoota murtii qorannoo ti; inni Onkoloolessa 22, 1844 jalqabame. Yommus murtiin warra du’anii jalqabe. Erga wayyoon sadaffaan saffisaan dhufee booddee, afuuffiin malakata torbaffaa deebi’ee mallattoodha. Afuuffiin kun jalqaba murtii qorannoo miti; inni dhuma murtii mana Waaqayyoo, fi jalqaba murtii bushaayee biraa kan Waaqayyoo ti.

Ergasii torbaffaan inni torbaffaan afuufe; sagaleewwan gurguddoon samii keessatti akkana jedhan: Mootummoonni biyya lafaa kanaa mootummaa Gooftaa keenyaatii fi Kiristoos isaa taʼaniiru; innis bara baraan hamma bara baraatti ni mootummaa. Jaarsoliin digdamii afran, warri teessoo isaanii irra taaʼanii fuula Waaqayyoo duratti jiranis, fuula isaanii irratti kufanii Waaqayyoon waaqeffatan; akkana jedhanii: Yaa Gooftaa Waaqayyo Waan Hunda Dandaʼu, isa jiru, isa ture, isa dhufuuf jirus, humna kee guddaa fudhattee mootummicha waan taateef si galateeffanna. Mulʼata Yohaannis 11:15–17.

“Dhoksaan Waaqayyoo” jechuun Kiristoos nu keessa jiraachuu isaa, ulfinaaf abdii taʼe sana, yeroo Musee fi Eeliyaas kaʼanii dhaabbatanitti fi karaa ergaa Dubbii Waaqayyoo Islaama adda baasu tokkoon duʼaa kaafamanitti xumuramu dha. Yoo ergaan sun fudhatame, inni lubbuu tokko galma samii keessatti walitti qabamuuf hidhata; warra ergaa sana didaniif garuu inni ergaa waraantota Islaamaa isaan guutuu-guutuutti hidhee ibidda badiisa keessatti gubamuuf qopheessu dha. Ergaan malakata torbaffaa sana kuma dhibba tokkoo fi afurtamii afur duraan dursanii chaappaʼa, isaan mootummaa Waaqayyoo keessaa bushaayee biraa galchuuuf akka mallattoo ol kaafaman dura. Raajonni lama duʼaa kaafaman sun addunyaan akeekkachiifamuu dursanii jalqaba chaappaʼamuu qabu.

“Hojiin Hafuuraa hojii isaa isa addunyaa cubbuu, qajeelummaa fi murtii irratti amansiisuu dha. Addunyaan kan akeekkachiifamtu warri dhugaa amanan dhugaadhaan qulqulleeffamanii, qajeelchawwan ol’aanaa fi qulqulluu irratti hojjechaa, warra abboommii Waaqayyoo eeganii fi warra isaan miilla isaanii jala dhidhiitan gidduutti sarara addaan baasu bifa ol’aanaa fi kabajamaa ta’een argisiisuun qofa. Qulqulleeffamni Hafuuraa garaagarummaa warra mallattoo Waaqayyoo qaban fi warra guyyaa boqonnaa sobaa eeganii ifatti mul’isa. Yeroo qormaanni dhufu, mallattoon bineensaa maal akka ta’e ifatti ni mul’ata. Innis Dilbata eeguu dha. Warri dhugaa erga dhaga’anii booddee illee guyyaa kana qulqulluu akka ta’eetti ilaaluun itti fufan, mallattoo nama cubbamaa, isa yeroo fi seera jijjiiruuf yaade sanaa baatu. Bible Training School, December 1, 1903.”

Yeroo kuma dhibbaa afurtamii afur kumni sun akka mallattoo sabootaaf ol kaafamanitti, saboonni ni aaru. Humni raajii Macaafa Qulqulluu keessatti saboota aarsu Islaamummaa dha. Islaamummaan yeroo seerri Dilbataa labsamutti Ameerikaa yeroo lammaffaaf ni rukuta.

Saboonni dheekkaman, dheekkamsi kees dhufeera; yeroon warra duʼanii akka isaanitti murtaaʼu, akkasumas akka ati tajaajiltoota kee raajotaaf, qulqullootaaf, warra maqaa kee sodaataniif, xinnaa fi guddaadhaaf gatii kennitu, akkasumas warra lafa balleessan balleessitu dhufeera. Macaafni qulqullummaa Waaqayyoo waaqa keessatti baname; macaafa qulqullummaa isaa keessatti immoo taabon mootummaa isaa mulʼate; ibsaan, sagaleewwan, qaqawweensoonni, kirkirri lafaa, fi bookee guddaan taʼan. Mulʼata Yohaannis 11:18, 19.

Booda dhacdooyinka raajonii kanaa duubaan, Yohaannis waldaa mallattoo taʼuu qaban dhiheessa.

Sanaan guddaan tokko samii keessatti mul’ate; dubartiin aduudhaan uffatamtee, jiinis miila ishee jala jira, mataa ishee irrattis gonfoon urjii kudha lamaa jira. Isheenis ulfaa turte; da’umsaan dhiphachaa, deessuufis ciniinsuun iyyaa turte. Mul’ata Yohaannis 12:1.

Asitti waldaan kan ajjeefame, miidhamee, du’aa kaafamee, sana boodas yeroo mallattoon Waaqayyoo ulfina aduu sanaan ifaa jiru gara mootummaa samii ol fudhatamu ni mul’ata. Isaan ji’a irra dhaabatanii jiru; kunis gaaddisa urjii kudha lamaan gonfoo isaanii irra jiran ni bakka bu’a. Gaaddisni kun gosoota kudha lama Israa’el durii ti; isaanis bartoota kudha lamaan, warra urjii kudha lama gonfoo ishee keessa jiran, fakkeenyaan dursee agarsiisanii fi calaqqisiisan. Suura keessatti jalqabni Israa’el durii dhuma Israa’el durii fakkeenyaan ni agarsiisa.

ⵉⵎⵖⴰⵔⵜ ⵜⴻⵜⵜⵓⵇⵔⵉⴱ ⴰⴷ ⵜⴰⵍⵍⴰⵍ ⴰⵔⴱⴰ, ⵙⵙⵉⵏ ⴰⵢⴰ ⵜⵉⵍⵉⵜ ⵏ ⵜⵍⴰⵍⵉⵜ ⵏ ⵍⵎⴰⵙⵉⵃ ⴳ ⵜⴳⴰⵔⴰ ⵏ ⵉⵙⵔⴰⵢⵉⵍ ⴰⵇⴱⵓⵔ, ⵎⴰⵛⴰ ⵜⵓⵔⴰ ⵜⵜⵎⴰⵣⴰⵍ ⵜⵍⴰⵍⵉⵜ ⵏ ⵍⵓⵎⴰⵎ ⴰⵢⵜ ⵜⴰⵎⵣⵣⴳⵉⵜ ⵉⵙⵙⵓⴼⵖⵏ ⵙⴳ ⴱⴰⴱⵉⵍⵓⵏ ⵓⵔⵏⴰⵏ ⵖⵔ ⵎⵉⴰ ⴷ ⴽⴽⵓⵥ ⵓⴽⵓⵣ ⵏ ⵉⴼⴹ ⴷ ⴽⴽⵓⵥ ⴰⴼⴹ. ⴰⴽⴽⵯ ⵎⴰⵍⵍⴰ ⵉⵍⵉⵢⴰ ⴷ ⵎⵓⵙⴰ ⵜⵜⵓⵙⵙⵏⴽⴰⴷⵏ ⴷ ⵜⵉⴽⵔⵣⵉⵏ, ⵜⵍⴰⵍ ⴰⴽⵛⵛⵓⴹ ⵏⵏⵉⴹⵏ ⵏ ⵕⴱⴱⵉ ⵉⵔⴰⴷⵏ ⴰⴷ ⴰⵔⵔⵏ ⵖⵔ ⵜⵉⴽⵔⵣⵉⵏ.

“Addunyaan akeekkachiisuu kan dandeessu” yeroo dhibeen guddaan seera Dilbataa Ameerikaa keessatti jalqabu keessatti, warri dhibba afurtamii afurii fi kuma afur ol kaafamanii akka mallattoo waraanaa taʼanii mulʼataniin qofa dha. Warri Baabilon keessaa baʼanii, warra dhibba afurtamii afurii fi kuma afur wajjin dhaabbatan immoo tuuta guddaa jedhanii bakka buʼamanii jiru. Gareewwan lamaan kun, warri Mulʼata Yohaannis boqonnaa torbaffaa keessatti argaman, gaara Jijjiirama Ulfinaa irratti Musee fi Eliyaasiin bakka buʼamanii jiru; yeroo xumuraa dhibee sana keessatti, waldaa Waaqayyoo injifattoon duʼaa kaafamtee fi akka mallattoo waraanaatti ol kaafamte, hoolota Waaqayyoo warra biraa yeroo sana amma iyyuu Baabilon keessa jiran wajjin walitti dhufa.

Isin dubbii Waaqayyoo dhaga’aa, isin warra dubbii isaatti hollattan; obboloonni keessan isin jibban, kanneen maqaa kootiif isin ari’an, “Waaqayyo haa ulfina argatu” jedhan; inni garuu gammachuu keessaniif ni mul’ata, isaanis ni qaanofsiifamu. Sagaleen wacaatii magaalattii keessaa dhaga’ama, sagaleen mana qulqullummaa keessaa, sagaleen Waaqayyoo kan diinota isaatiif adabbii deebisuudha. Isheen osoo hin ciniinnatin ni deesse; osoo dhukkubni ishee itti hin dhufin, mucaa dhiiraa ni deesse. Eenyutu waan akkasii dhaga’e? eenyutu waan akkanaa arge? Lafti guyyaa tokko keessatti akka deessu ni taasifamaa? yookaan sabni yeroo tokkotti ni dhalataa? Xiyoon akkuma ciniinnatteeniin ijoollee ishee ni deesse. Ani dhalcha geessee, akka hin deessine nan godhaa? jedha Waaqayyo; ani akkan deessisu godhee, gadaamessa ni cufaaree? jedha Waaqni kee. Isin warri ishee jaallattan hundinuu Yerusaalem wajjin gammadaa, ishee wajjinis ni ililchaa; isin warri isheedhaaf gadditan hundinuu ishee wajjin gammachuun gammadaa; akka harma jajjabina isheetii irraa xuuxxanii quufitan; akka ulfina ishee baay’ee keessaa hodhanii itti gammaddan. Waaqayyo akkana jedhaatii, Kunoo, ani nagaa akka lagaatti gara isheetti nan diriirsa; ulfina Ormootaas akka yaa’a bishaanii guutuutti; yeroo sanas ni xuuxxu, cinaacha isheetti ni baatamtu, jilba isheetti ni sochoofamtu. Akkuma namni haati isaa isa jajjabeessitu, anis akkasuma isin nan jajjabeessa; Yerusaalem keessattis ni jajjabaattu. Kana yeroo argitanitti garaan keessan ni gammada, lafeen keessanis akka margaa ni lalisa; harki Waaqayyoo garboota isaatti ni beekama, dheekkamsi isaas diinota isaatti. Isaayaas 66:5–14.

Warri yeroo samii ol ba’an keessatti dhalatan, warra obboloota isaanii isaan jibbaniin ari’ataman dha. Obboloonni isaanii isaan jibban sun, du’a isaanii irrattis gammadan, warra of isaanii Yihuudota jechuun dubbatan garuu miti. Isaan warra mana sagadaa Seexanaa keessaa ta’an, kan mallattoo “warra Israa’el keessaa ari’ataman” of keessaa qabu sana miila isaa jalatti karaa raajii waaqeffatan dha.

Inni sabootaaf mallattoo dhaaba; warra Israa’el keessaa ari’amanii baafaman walitti ni qaba; warra Yihudaa faca’anii jiranis irraa qarqara afurii lafa irraa walitti ni sassaaba. Isaayaas 11:12.

“നിങ്ങൾ വിശുദ്ധന്മാരുടെ കാൽക്കൽ നമസ്കരിക്കുന്നവർ (വെളിപ്പാട് 3:9) അവസാനം രക്ഷിക്കപ്പെടും എന്നു കരുതുന്നു. ഇവിടെ ഞാൻ നിങ്ങളോടു ഭിന്നിക്കുന്നു; കാരണം ദൈവം എന്നെ കാണിച്ചതനുസരിച്ച്, ഈ വിഭാഗം വഴിതെറ്റിപ്പോയ പ്രഖ്യാപിത അഡ്വെന്റിസ്റ്റുകളായിരുന്നു; അവർ ‘ദൈവപുത്രനെ തങ്ങൾക്കായി വീണ്ടും ക്രൂശിക്കുകയും അവനെ പരസ്യലജ്ജയ്ക്ക് ഏല്പിക്കുകയും’ ചെയ്തവരാണ്. എല്ലാവരുടെയും യഥാർത്ഥ സ്വഭാവം വെളിവാക്കുവാൻ ഇനിയും വരാനിരിക്കുന്ന ‘പരീക്ഷയുടെ സമയത്തിൽ,’ അവർ തങ്ങൾ എന്നേക്കുമായി നശിച്ചുപോയവരാണെന്ന് അറിഞ്ഞുകൊള്ളും; ആത്മവ്യഥയാൽ മർദിതരായി അവർ വിശുദ്ധന്മാരുടെ കാൽക്കൽ നമസ്കരിക്കും.” Word to the Little Flock, 12.

Namni gurra qabu inni Hafuurri waldoota kiristaanaatti maal akka jedhu haa dhaga’u.