Seenaa Dhokataa Keeyyata Afurtamaa — Lakkoofsa Kudha Lamaa

“Yaa obboloota, nuti ofii ofii irraa xiqqaachuu fi Waaqa irraa immoo caalmaa qabaachuu qabna. Inni humna Waldaa isaa ni gaafata; garuu hamma guddaatti dandeettiin saba keenyaa wantoota hin malletti liqimfamte jirti. Yeroon baayʼeen yaadawwan xixxiqqoo fi gaaffiiwwan isaanii irratti ni dabarfama. Waaqayyo gara gaaraatti akka ol baanu, argama isaa keessatti caalaatti akka dhihaannu nu barbaada. Nuti yeroo dhiphinaatti dhihaachaa jirra; yeroo jalqaba addunyaatii jalqabee yeroo darbe kam iyyuu caalaa, maqaa Kiristoos waamte hunda irraa qulqulleessuu guutuu ni barbaada. Hojii Waaqaa keessatti wanti nu keessaa jiru hundi ni barbaachisa. Garuu sabni keenya hamma garaan isaanii jijjiiramutti qulqulleessuu kana gonkumaa hin raawwatan. Isaan akkuma Pheexiroos geeddarama ni barbaadu. Yommuu akkasitti jiraachifaman, Kiristoos isaaniin, ‘Obboloota kee jabeessi,’ ‘Hoolota koo soori,’ ‘Ilmaan hoolaa koo soori’ jechuu ni dandaʼa.”

“Yommuu humni waaqayyoo tattaaffii namaa wajjin walitti makamu, hojii sun akka ibidda caccabaa keessaa saffisaan babal’atuutti ni babal’ata. Waaqayyo karaa tajaajiltoota namni madda isaanii hubachuu hin dandeenye ni fayyadama; ergamoonni hojii namoonni yoo gaaffii Waaqayyoo deebisuu dagachuu baatan raawwachuun eebba itti argachuu danda’an ni hojjetu. Hojiin sun amma namaaf dhihaatee jira. Inni ni fudhataa? Yeroo ammaa kana balballoonni hojii hojjettootaaf hedduun cufaa irraa hiikamanii banamanii jiru. Isaan balballoota kana ni seenuu? Eenyutu yeroo Gooftaan ajaju, ‘Kunoo ani as jira, yaa Gooftaa, ana ergi’ jechuuuf qophaa’e? Iyya Maqedooniyaa kadhannaa garaa namaa cabsu ta’een kutaa addunyaa hunda irraa gara keenya dhufa, ‘Ce’ii nu gargaaraa.’” Review and Herald, December 15, 1885.

“Yeroon murtaa’aan akka godhamuuf yeroo keenya magaalota keenya keessatti dhufeera. Luqaas 21 dubbisaa. Kun ergaa yeroo kanaati; dhaloota dhumaa kanaafis barreeffameera. Waan tokko illee nuu fi hojii Waaqayyo akka hojjennuuf nuu kenne gidduutti seenuu hin qabnu. Dhugaan warra magaalota keessa jiranii fuuldura akka dhiyaatuuf tattaaffiin addaa godhamuu qaba.

“Namni biraa namoota kaan caccabsee qoruu keessatti hin badaatin. Wal-morkiin hundinuu haa dhaabbatu. Nuyi akka obbolootaatti wal jaallachuu qabna. Gara tulluu irratti Waaqayyoo wajjin ol haa baanu, akka ulfinni Waaqayyoo nurratti calaqqisuudhaan deebinuuf. Iddoon isa argachuu dandeenyu tokkichi tulluu irratti Waaqayyoo wajjin qofa. Dubbiin Hojjetamuu qabu tokko, Dubbii Gooftaa akkuma seera Isaa keessatti mul’ifametti qorachuu keessatti jira. Dubbifni salphaan baay’een tureera; garuu qorannoon dhugaan hammami? Kiristoos namoota gidduutti jiraatee seericha sana keessaa ajajawwan sanauma addunyaa keessatti lallabe.”

ଏହି କାର୍ଯ୍ୟ ଶୀଘ୍ର ଧର୍ମମୟତାରେ ସଂକ୍ଷିପ୍ତ କରାଯିବ। ଏହାକୁ ସମ୍ପୂର୍ଣ୍ଣତାକୁ ନେଇଯିବା ପାଇଁ ଆମର ପ୍ରୟାସରେ ଆମେ ଅଧିକ ଅଦମ୍ୟ ଏବଂ ଅଧିକ ଭକ୍ତିଶୀଳ ହେବା ଦରକାର। ସେହି ସମୟ ଆସିପହଞ୍ଚିଛି ଯେ, ଆମେ କେବଳ ସକ୍ରିୟ ହେଲେ ହେବ ନାହିଁ, ବରଂ ସେହି ସକ୍ରିୟତାକୁ ଏପରି ଭାବେ କେନ୍ଦ୍ରୀଭୂତ କରିବାକୁ ପଡ଼ିବ ଯେ, ତାହାର ପ୍ରଭାବ ସ୍ପଷ୍ଟ ହେଉ। ଯଦି ଆମେ ପର୍ବତରେ ଈଶ୍ୱରଙ୍କ ସହିତ ଅଧିକ ସମୟ ବ୍ୟତୀତ କରୁଥାନ୍ତୁ, ତେବେ ଆମର କାର୍ଯ୍ୟ ଅଧିକ ଫଳଦାୟକ ହୋଇଥାନ୍ତା।

“Humni isaanii humna caalaatti amansiisaa taʼe gara lallaba keenyaatti dhufuu qaba. Billaan Hafuura sana qareeffamee haaromfamee humnaan ergamee bahuu qaba. Dhugaawwan bara baraa hundi fuula isaanii dura jiranitti akka namootaatti hojii kana irratti of kenninaa ree? Hojiin Waaqayyoo lafa irratti akka itti fufee xumuramuuf humna Hafuura Qulqulluu barbaanna.” Australian Union Conference Recorder, October 1, 1906.

Isaanis qara billaan kufu; boojiʼamaniis saboota hundumaatti geeffamu; yeroo sabootaa hamma raawwatamutti immoo Yerusaalem saboota ormootiin miillaan dhiitamti. Aduu keessatti, jiʼa keessattis, urjiiwwan keessattis mallattoowwan ni taʼu; lafa irrattis sabootatti dhiphinni, burjaajii wajjin ni taʼa; galaannii fi dambaliin isaa ni gurraachisu; wantoota biyya lafaa irratti dhufan sana sodaatanii eeguudhaan garaan namaa ni dadhaba; humnoonni waaqaa ni raafamuutii. Sana booddees Ilmi Namaa humnaa fi ulfina guddaa wajjin duumessa irratti dhufaa jiru ni argu. Luqaas 21:24–27.

Saboonni ni aaran; dheekkamsi kees dhufeera; yeroon warri du’an itti murtaa’anis, yeroo ati garboota kee jechuunis raajotaaf, qulqullootaaf, warra maqaa kee sodaatan xinnaa fi guddaadhaaf gatii kennituttis, akkasumas warra lafa balleessan balleessituttis dhufeera. Mul’ata 11:18

“Aarii sabootaa akka dheekkamsi saboota, dheekkamsi Waaqayyoo, fi yeroo warra du’anitti murtiin kennamu adda addaa fi ifatti wal irraa adda ta’an, inni tokko isa kaan duukaa akka bu’u argeera; akkasumas Miikaa’el amma iyyuu akka hin kaane, yeroo rakkina kan akkasiitiin dura gonkumaa hin jirre sunis amma iyyuu akka hin jalqabamin argeera. Saboonni amma dheekkamaa jiru; garuu yeroo Angafni Lubummaa keenya hojii Isaa mana qulqullummaa keessatti xumure, Inni ni ka’a, uffata haaloo ni uffata, ergasii dha’ichoonni torban warra dhumaa ni lolaafamu.

“Ani ergamoonni afran hojii Yesuus mana qulqullummaa keessatti raawwatamu hanga xumuramutti bubbeen afran akka qabatan argeera; ergasii dhaʼichoonni torban warra dhumaa ni dhufu.” Early Writings, 36.

“Bara 1838 keessa Turkiin mootummaa Gibxii wajjin waraana keessa seente. Warri Gibxii mootummaa Turkii mootummaa irraa kuffisuuf jechuun abdii guddaa agarsiisaniiru. Kana ittisuuf, humnoonni gurguddoon afur kan Awurooppaa, jechuunis Ingiliz, Raashiyaa, Oostiriyaa, fi Pruusiyaa, mootummaa Turkii jabeessuuf gidduu seenan.” Uriah Smith, Synopsis of Present Truth, 218.

“Yaa ummanni Waaqayyoo miira badiisa yeroo dhihoodhaaf magaalaawwan kuma hedduu, kanneen amma jechuun ni danda’ama waaqeffannaa waaqota sobaatti kennamanii jiran, akka qabaatanii! Garuu baayʼeen isaanii warra dhugaa labsuu qaban obboloota isaanii himachaa fi irratti murteessaa jiru. Yommuu humni Waaqayyoo isa namoota geeddaruu dandeessisu sammuu irratti dhufu, jijjiiramni ifaan mulʼatu ni jiraata. Namoonni qeequu fi diiguuf fedhii hin qabaatan. Iddoo ifni addunyaatti akka hin ibsine gufachiisu keessatti hin dhaabbatan. Qeeqni isaanii, himannaan isaanii ni dhaabata. Humnoonni diinaa waraanaaf walitti qabamaa jiru. Walitti buʼiinsi cimaa fuuldura keenya jira. Walitti dhiyaadhaa, obbolootaa fi obboleettota koo, walitti dhiyaadhaa. Kiristoositti hidhamaa. ‘Isin hin jedhinaa, Walta’insa,... soda isaanii hin sodaatinaa, hin rifatinas. Gooftaa maccaa humnootaa isa ofii isaa qulqulleessaa; inni soda keessan haa ta’u, inni naasuu keessanis haa ta’u. Innis mana qulqullummaa isiniif ni ta’a; garuu mana Israa’el lamaan isaaniif dhagaa gufachiisaa fi kattaa nama mufachiisu ni ta’a, jiraattota Yerusaalemitti immoo kiyyoo fi hiixata ni ta’a. Baayʼeen isaanii keessaa ni gufatu, ni kufu, ni caccabu, ni qabamu, ni fudhatamus.’

“Addunyaan kun teetra dha. Namoonni ishee keessa jiraatan, qooda isaanii diraamaa guddaa isa dhumaa keessatti taphachuuf qophaaʼaa jiru. Waaqni ilaalcha keessaa badeera. Tuutaa gurguddaa ilmaan namootaatiin biratti, tokkummaan hin jiru; yoo namoonni kaayyoo isaanii ofittummaa taʼe raawwachuuf walitti hidhatan malee. Waaqni ilaalaa jira. Kaayyoon inni waaʼee mootummaa isaa irratti finciltoota taʼan ilaalchisee qabu ni raawwatama. Addunyaan harka namootaatti hin kennamne; jechuunis, Waaqni yeroo muraasaaf wantoota jeequmsaa fi sirna-dhabbiin mootummaa akka godhatan hayyamus. Humni gadii irraa dhufu, mulʼatawwan gurguddoo isa dhumaa diraamichaa fiduuf hojjechaa jira,—Seexanni akka Kiristoositti dhufee, warra waldoota dhoksaatti of hidhachaa jiran keessatti gowwoomsaa jalʼina hundumaan hojjechaa jira. Warri fedhii walitti hidhamiinsaatiif of kennan karoorawwan diinaa raawwachaa jiru. Sababichi buʼaa isaa ni hordofa.”

“Cubbuun daangaa isaa gaʼuuf jechuun ni gaʼeera. Jeequmsi addunyaa guuteera, sodaan guddaan immoo yeroo dhihoodha keessatti ilmaan namootaa irratti ni dhufa. Xumurri baayʼee dhihoodha. Nuti warri dhugaa beeknu wanta yeroo dhihoodha keessatti akka rifachiisa guddaa addunyaa irratti dhufuuf jiruuf of qopheessuu qabna.” Review and Herald, September 10, 1903.

“Warra, warra” hin jedhaa miti, warra uummanni kun hundi “Warra, warra” jedhan hundumaaf; soda isaanii illee hin sodaatinaa, hin rifatinas. Waaqayyo Gooftaa maccaa isa ofii isaa qulqulleessaa; inni soda keessan haa ta’u, inni naasuu keessan haa ta’u. Inni iddoo qulqulluu ta’a; garuu mana Israa’el lamaan isaaniif dhagaa gufannaa fi kattaa komii ta’a; jiraattota Yerusaalem immoo kiyyoo fi buttaa ta’a. Isaan keessaa baay’een ni gufatu, ni kufu, ni caccabu, kiyyoodhaan ni qabamu, ni fudhatamus.

Ragaa sanaa dhugaa kanaa hidhaa; seera kana bartoota koo gidduutti cufi. Anis Waaqayyoon, isa mana Yaaqoob irraa fuula isaa dhokse, nan eeggadha; isa irrattis abdiin nan ilaalla. Kunoo, ani fi ijoolleen Waaqayyo naaf kenne mallattoo fi dinqii taanee Israa’el keessatti Waaqayyo Gooftaa maccaatu irraa jirra, inni gaara Xiyoon keessa jiraatu irraa. Yommuu isaan isinitti, “Warra hafuurota walitti dubbatan, warra raagu, warra hasaasanii guunguman bira dhaqaatii gaafadhaa” jedhan, ummanni tokko Waaqa isaa gaafachuu hin qabu moo? Namoonni jiraatan warra du’aniif haa gaafatan ree? Gara seeraatti fi gara dhugaa ba’uutti! Yoo isaan akka dubbii kanaatti dubbachuu baatan, ifni isaan keessa waan hin jirreef. Isaayaas 8:12–20.

“Murtoo seeraan Waaqayyoo cabsuudhaan dhaabbata Phaaphaasummaa raawwachiisuun, biyyi keenya guutummaatti qajeelummaa irraa of ni kutti. Yommuu Pirootestaantizmi harka ishii qilleensa gidduu jiru ceesiftee harka humna Roomaa qabattu, yommuu boolla gadi fagoo irra darbaadhaan Hafuurota Waliin Haasaʼuu wajjin harka wal qabattu, yommuu walitti dhufeenya sadii kanaa dhiibbaa jalatti biyyi keenya akka mootummaa Pirootestaantii fi mootummaa riphaabilikaanii taʼetti seera mootummaa ishii keessaa qajeelfama hundumaa ganuudhaan, sobaa fi gowwoomsawwan phaaphaasummaa babalʼisuuf qophii godhattu, yeroo sanatti hojii dinqisiisaa Seexanaa jalqabuuf yeroo gaʼe akka taʼe, dhumniis akka dhihaate ni beekna.” Testimonies, volume 5, 451.

“‘Misirroon ni turee fi hirribni hundi isaanii mucaahanii ciisan.’ Tureen misirroo sanaa yeroo Gooftaan eegamaa ture darbuun isaa, abdii kutannaa, fi akka turetti turuu isaa fakkaatu agarsiisa. Yeroo shakkii kana keessatti, fedhiin warra alaa qofa ilaalu fi garaa guutuun hin ta’in yeroo gabaabaa keessatti hollachuu jalqabe, tattaaffiin isaaniis laaffachuu jalqabe; garuu warri amantiin isaanii beekumsa dhuunfaa Macaafa Qulqulluu irratti hundaa’e miilla isaanii jala dhagaa qabu turan; dhagaan sunis dambaliin abdii kutannaa irraa hin miidhamu ture. ‘Hundi isaanii mucaahanii ciisan;’ gareen tokko dhiphina maleeyyii ta’anii fi amantii isaanii dhiisanii, gareen biraan immoo ifni caalaan hanga kennamutti obsaan eeggachaa turan. Ta’us, halkan qorumsa sana keessatti warri lammaffaan sun hamma tokko hinaaffaa fi of kennuu isaanii dhabuu fakkaatan. Warri garaa guutuu hin qabnee fi warri alaa qofa ilaalan amantii obboloota isaanii irratti hirkachuu jechuun kana booda hin danda’an. Tokkoon tokkoon isaanii mataa isaatiin dhaabachuu yookaan kufuu qaba.” The Great Controversy, 395.

Akkuma simbirroon joora keessaa adeemu, akka liqimsee imalaan balali’u, akkasuma abaarsi sababii hin qabne hin dhufu. Fakkeenya 26:2.

Sababiin dubbichi gara mootii Nanawwee dhufe; innis teessoo isaa irraa kaʼee, uffata mootummaasaa of irraa baasee, wayyaa gaddaa uffatee, daaraa keessa taaʼe. Innis murtee mootichaa fi gurguddoota isaatiin, “Namnis taʼe bineensi, loonii fi bushaayis waan tokko illee hin dhandhamin; isaanii hin nyaatin yookaan bishaan hin dhugin. Garuu namnii fi bineensichis wayyaa gaddaan haa haguugaman; humna guddaadhaanis gara Waaqaatti haa iyyan; eeyyee, tokkoon tokkoon isaanii karaa hamaa isaa irraa, hammina harka isaanii keessa jiruus irraa haa deebiʼan” jedhee Nanawwee guutuu keessatti labsamee akka beeksifamu taasise. Yonaas 3:6–8.