Seenaa Dhoksaa Lakkoofsa Afurtamaa — Lakkoofsa Kudha Sadii

Saʼa sanaa sanatti sochii guddaan taʼe; kutaan kudhan keessaa tokko magaalaa sanaa ni kufe; sochii sanatti namoota keessaa kuma torba ni ajjeefaman; warri hafanis ni sodaatan, Waaqayyoo mootummaa samii keessaa jiruufis ulfina ni kennan. Mulʼata 11:13.

Wayyaan inni lammaffaan darbeera; kunoo, wayyaan inni sadaffaan dafee dhufa. Mul’ata Yohaannis 11:14.

“Kun ani matumaan yoom iyyuu dubbadhee hin beekuu. Akkuma ani gamoowwan gurguddoo achi ijaaramanii, sadarkaa irratti sadarkaan ol ka’an ilaalaa turetti, ‘Yommuu Gooftaan lafa suukanneessaa raasuuf ka’utti, mul’atawwan akkam suukanneessoon ni raawwatamu!’ jedheen dubbadhe. Sana booda dubbii Mul’ata 18:1–3 ni raawwatama.” Review and Herald, July 5, 1906.

Ergasii shanaffaan shanaffa’e, anis urjii tokko samii irraa gara lafaatti kufe nan arge; innis furtuu boolla gad fageenyaa isa dhuma hin qabneef kennameef. Innis boolla gad fageenyaa isa dhuma hin qabne sana bane; aarri boolla sana keessaa akka aara ibiddaa guddaa tokkootti ol ba’e; aduunii fi qilleensi sababa aara boolla sanaatiin dukkanaa’an. Aara sana keessaa immoo hawwaannistoonni gara lafaatti ba’an; humni isaaniifis akkuma injirroonni lafa irratti humna qabanitti kennameef. Isaanis margi lafa irra jiru, yookaan waan magariisaa kam iyyuu, yookaan muka kam iyyuu akka hin miine ajajaman; garuu namoota chaappaan Waaqayyoo adda isaanii irratti hin jirre qofa akka miidhan ajajaman. Mul’ata Yohaannis 9:1–4.

Akkamitti ati kufte samii keessaa, yaa Luusifer, ilma ganamaa! Akkamitti lafa irratti gatamte, ati isa saboota dadhabsiifte! Ati garuu garaa kee keessatti, “Ani samii ol nan baʼa; teessoo koo urjiiwwan Waaqayyoo irra ol nan kaasa; tulluu walgaʼii irrattis, cinaacha kaabaa irra nan taaʼa; olkaʼina duumessotaa irra nan baʼa; Ani Isa Hundumaa Olii wajjin wal fakkaadha” jetteerta. Haa taʼu malee ati gara siʼoolitti, gara cinaacha boollaatti gad buufamta. Isaayaas 14:12–15.

Bineensi ati argite turte ni ture, amma immoo hin jiru; boolla qilee keessaa ol baʼee gara badiisaatti ni deema; warri lafa irra jiraatanis, maqaan isaanii hundeeffama addunyaa irraa jalqabee macaafa jireenyaa keessatti kan hin barreeffamin, bineensa isa turee fi immoo hin jirree, taʼus jiru yommuu argan ni dinqisiifatu. Mulʼata 17:8.

Namni tokko kara mootummaa kamiin iyyuu isin hin gowwoomsin; guyyaan sun duraan dursanii gantummaan dhufee, namichi cubbuu sun mulʼatanii, ilmi badiisummaa sun ifa baʼuu malee hin dhufu; inni waan Waaqa jedhamee waamamu hundumaa yookaan waan waaqeffatamu hundumaa ni morma, ofiisas isaan hundumaa olitti ol qaba; kanaafis akka Waaqaatti mana qulqullummaa Waaqaa keessa taaʼee, ofii isaa Waaqa taʼuu isaa mulʼisa. 2 Tasaloniiqee 2:3, 4.

“Murtiin Kiristoos diiddaa inni samii keessatti jalqabe raawwachiisuuf qabu ijoollee ajajamuu didanii keessa hojjechuu isaa itti fufa.” Testimonies, volume 9, 230.

“Karaa popee Roomaan hojii inni tokko samii keessatti, mootummaa dukkanaaʼaa sana dura ariʼamuu isaa dura hojjetamaa ture, as lafa irraattis itti fufeera. Seexanni samii keessatti seera Waaqayyoo sirreessuuf, fooyyaʼiinsa ofii isaa itti dabaluufis yaale. Inni murtii ofii isaa murtii Uumaa isaa olitti ol kaasuun, fedhii ofii isaa fedha Yihowaa olitti kaaʼe; akkasumaanis Waaqayyo dogoggoruu dandaʼa jedhee jechuun isaa taʼe. Popeen immoo karaa kanauma fudhata; ofii isaatiif dogoggora-hin-qabne taʼuu jechuun, yaada ofii isaa wajjin akka walsimuuf seera Waaqayyoo sirreessuuf yaala; seerotaa fi abboommii Gooftaa samii fi lafaa keessatti dogoggora inni argu jedhee yaadu sirreessuu akka dandaʼu ofitti yaada. Inni akka waan addunyaatti, ‘Ani seerota kan Yihowaa caalan isiniif nan kenna’ jedhuutti dubbata. Kun Waaqa samiitiif arrabsoo akkamii guddaadha!” Signs of the Times, November 19, 1894.

Yommuu aduun lixxee, dukkannis taʼetti, kunoo, boolla ibiddaa aarsituu fi ibsaa bobaʼu kan kutaawwan sana gidduu darbe ni taʼe. Uumama 15:17.

ᱟᱨ ᱩᱱᱤ ᱟᱵᱨᱟᱢ ᱠᱩ ᱢᱮᱱᱠᱮᱫᱟ, ᱱᱤᱥᱪᱤᱛ ᱠᱚᱨᱮ ᱡᱟᱱᱟᱭ ᱢᱮ ᱡᱮ ᱟᱢᱟᱜ ᱵᱚᱝᱥᱚᱫᱷᱚᱨ ᱮᱱᱠᱟᱱ ᱫᱤᱥᱚᱢ ᱨᱮ ᱯᱟᱨᱫᱮᱥᱤ ᱦᱚᱵᱚᱜᱼᱟ ᱚᱠᱟ ᱡᱮ ᱩᱱᱠᱩᱣᱟᱜ ᱱᱚᱭ; ᱟᱨ ᱩᱱᱠᱩ ᱩᱱᱠᱩᱣᱟᱜ ᱥᱮᱵᱟ ᱠᱚ ᱠᱟᱢᱤᱭᱟ; ᱟᱨ ᱩᱱᱠᱩ ᱩᱱᱠᱩᱭ ᱪᱟᱨ ᱥᱚ ᱵᱚᱪᱷᱚᱨ ᱫᱷᱚᱨᱮ ᱠᱚᱥᱴ ᱮᱢᱟᱜᱼᱟ। ᱡᱮᱱᱮᱥᱤᱥ 15:13।

“Garuu akkuma urjiileen bal’ina daandii isaanii murtaa’e keessatti naanna’anitti, kaayyoon Waaqayyoo ariitii hin qabu, tursiisus hin qabu. Waaqayyo mallattoolee dukkana guddaa fi ibidda aaraa baasu sanaan garbummaa Israa’el biyya Gibxii keessatti Abrahaamitti mul’isee, yeroo isaanii biyya alagaa sana keessa turanii waggaa dhibba afur akka ta’u labsee ture. “Booddee immoo,” jedhe, “qabeenya guddaadhaan ni ba’u.” Seera Uumamaa 15:14.” The Desire of Ages, 33.

Garuu Waaqayyo isin fuudhee, akka saba dhaala isaatiif isaaf taataniif, akkuma harʼa jirtan kana, boolla ibidda sibiilaa keessaa, jechuunis Gibxii keessaa isin baase. Keessa Deebii Seeraa 4:20.

Achiis garaa ol nan kaasa’ee ilaale; kunoo, mukeen lama qabu hoolaan dhiira tokko laga dura dhaabatee ture; mukeen lamaanis dheeraa turan; garuu inni tokko isa kaan caalaa dheeraa ture; inni dheeraan immoo booddee baʼe. Daani’el 8:3.

“Lola Niinewee keessatti, kan ganama bariitu irraa jalqabee hanga sa’aatii kudha tokkootti cimaadhaan lolfame sana keessatti, alaabaan digdamii saddeet, warra caccabuu yookaan tarsa’uu danda’an irraa alatti, Faaresota irraa fudhataman; kutaan isaanii inni guddaan cicciramee barbadaa’e; injifattoonni immoo (Roomaanonni), miidhaa ofii isaanii dhoksuudhaan, halkan sana dirree lola irratti dabarsan. Magaalonnii fi manneen mootummaa Asor yeroo jalqabaatiif Roomaanotaaf banaman.

“Impereeraan Roomaa injifannoowwan inni argateen hin jabaatin; yeroo wal fakkaatutti immoo, karaa tokkoonuma fi mala tokkoonuma, baay’inni Saraaqeenota Arabiyaa keessaa, akkuma hawwaannisa naannoo sana keessaa, amantii dukkanaa’aa fi nama gowwoomsu kan Mohammada karaa isaanii irratti tamsaasaa, saffisaan mootummaa Faaresii fi mootummaa Roomaa lamaan irratti babal’atan.”

“Dhugaan kun akka jiru caalaatti ibsa guutuu qabu kan barbaadamu hin jiru; kunis jechoota xumuraa boqonnaa sanaa keessaa kan Gibbon irraa kennameen, isa keessaa kutaan duraan fudhatame keessaa argameen ni dhiyaata. ‘Humni waraanaa mo’ataa tokko alaabaa Heraclius jalatti utubamee ijaarame ture ta’us, carraan alaa fi uumama hin qabne sun humna isaanii hojiitti oolchu irra caalaa akka fixe fakkaata. Yeroo mootichi Konstantinopil yookaan Yerusaalem keessatti injifannoon ol-ka’aa turetti, magaalaan xixinnoon maqaan ishee hin beekamne daangaa Sooriyaa irratti argamtu Sarasenootaatiin saamamte; isaanis loltoota gargaarsa isheetiif gara fuulduraatti socho’an keessaa muraasa cicciranii balleessan,—taatee idilee fi xixxiqqoo taatee, utuu dursee agarsiiftuu jijjiirama guddaa ta’uu baattee. Saamtonni kun ergamoota Mohammed turan; gootummaan isaanii maraatee sun gammoojjii keessaa mul’atee bahe; waggoota mootummaa isaa saddeet dhumaa keessatti immoo, Heraclius naannolee isuma inni Faarsoota irraa deebisee baase sana Arabootaaf dhabe.

“‘Hafuuraa fi kaka’uummaa, kan iddoo jireenyaa isaanii samii keessatti hin taane,’ lafa irratti gad-lakkifame. Boolli gad fagoo furtuu qofatu isa banuuf barbaachisa ture, furtuun sunis kufaatii Chosroes ture. Inni xalayaa lammii Makkaa keessaa hin beekamne tokkoo tuffiidhaan cicciree ture. Garuu yeroo inni ‘ifa ulfinaa’ isaa keessaa gara ‘masaraa dukkanaa’ ija tokkoon illee keessa hin ilaalamneetti gad bu’e, maqaan Chosroes akkuma tasaa maqaa Mohammed duratti dagatamuuf darbuu qaba ture; jiini marsaasaa immoo akka urjiin sun kufutti ka’uumsa isaa eeguu qofa fakkaata ture. Chosroes, mo’amuu guutuu fi mootummaa isaa dhabuu isaa booddee, bara 628 keessatti ajjeefame; bara 629 immoo ‘Arabia mo’amuun,’ fi ‘waraanni jalqabaa warra Mohammedan mootummaa Roomaa irratti godhan’ itti mallatteeffame. ‘Maleekaan shanaffaanis afuufe, anis urjii samii irraa gara lafaatti kufe tokko arge; furtuun boolla gad fagoo sanaas isaaf kenname. Innis boolla gad fagoo sana bane.’ Inni gara lafaatti kufe. Yeroo humni mootummaa Roomaa dadhabee fixame, mootichi guddaan Bahaa immoo masaraa dukkanaa isaa keessatti du’ee ciise, saamichi magaalaa xinnoo daangaa Sooriyaa irratti argamtu tokkoo ‘seensa warraaqsa guddaa’ ture. ‘Saamtoonni sun ergamoota Mohammed turan, gootummaan isaanii maraatuus lafa onaa keessaa ba’e.’” Uriah Smith, Daniel and the Revelation, 495–497.

“Araboonni, yookaan Saraasenoonni, lafa irratti gonkumaa dhiibbaa kamiyyuu hin geggeessine turan. Seenaa sabootaa keessatti, namoonni bilisaan kun kan gammoojjii turan, jechuun ni danda’ama jechuunillee yaadannoo xiqqoo malee darbaniiru. Mohammadanizmiin gosaawwan bittinnaa’an tokkoomsuun, akka mo’attoota sabootaa ta’anii akka bahan isaan erge. Tarkaanfiin saffisaa waraana Saraasenootaa wajjin deemaa ture sun, hamma guddaadhaan, walitti bu’iinsa Roomaanotaa fi Chosroes, mataa mootummaa Faaresii ammayyaa, gidduu ture irraa madde. Walitti bu’iinsi kun kufaatii isa boodaa fidde. Faaresiin ammayyaa akka dallaa ittisaa dhaabattee, humna Mohammed to’achaa turte; garuu yommuu humni sun kufe, dallaan sun bade, ‘boolli gad fagoon kan xumura hin qabne’ baname, Saraasenoonnis addunyaa lolaa guutan. Yommuu ‘boolli gad fagoon kan xumura hin qabne baname, aarri tokko ka’e; innis fuula aduu dhokse.’ Fakkeenyi kun baay’ee cimaadha; innis akka Mohammadanizmiin lafa guutuu irratti babal’achaa deemu keessatti dukkaneessa fide agarsiisa.” Stephen Haskell, The Story of the Seer of Patmos, 164, 165.

“Bulchiinsi mootummaa Asoor keessatti jirtu hamma badii irraa gara isa caaluutti deemde; kanaafis bara 612 Dh.K.D. keessa biyyoota sadanuma sana irraa fincilli guddaan biraan ka’e; yeroo kana garuu Naboopolaasaar mataan isaa isa dura dhaabbatee geggeessaa ture. Fincilli kun guutummaatti milkaa’e: Nanawen diigamtee tuullaa diigamaa taate; mootummaan Asoor immoo kutaa gurguddoo sadiitti qoodame,—Miidiyaan kaaba-baha fi kaaba isa hunda caalaa qabatte, Baabilon immoo Eelaamii fi dirreewwanii fi sululoota Efraaxisii fi Tiigris hundumaa qabatte, Gibxis immoo biyya Efraaxis irraa gara dhihaatti jirtu hundumaa qabatte. Mallattoon waliigalteewwan kanaa kan Baabilonii fi Miidiyaa gidduu ture, intala mootii Miidiyaa Nebukadnezaar ilma Naboopolaasaaritti heerumsiisuu ture. Innis kutaa isaa waliigaltee Asoor irratti taasifame sana keessatti raawwatuuf yeroo Fara’oon-Nekoo mootiin Gibxis mootii Asoor irratti loluuf Efraaxis biratti Karkemishitti ol ba’e, Yosiyaas mootiin Yihudaa isa qunnamee isa waliin loluuf ba’e; Megiddoottis ajjeefame. Ergasiis lafti dhihaa kun hundi mootii Gibxisitti waan ilaallatuuf, abbaa mootummaa isaa seera qabeessa, injifannoodhaan argate, hojiirra oolchaa tureen, Shaaluum ilma Yosiyaas mootummaa Yihudaa irraa buusee, bakka isaatti Eliyaaqiim mootii Yihudaa godhee muudate; maqaa isaas Yehooyaaqiimitti jijjiire; biyya irraas gibira kaa’e.” 1 Seenaa 3:15; 2 Mootota 23:31–35.” A. T. Jones, Review and Herald, March 15, 1898.

“‘LAKK. 1. Ergamaan shanaffaan shanaffate; ani urjii samii irraa gara lafaatti kufe nan arge; isaafis furtuun boolla qileensaa kennamte.’”

“Xiinxala kanaa ibsuuf, ammas barreeffamoota Obbo Keith irraa ni fayyadamna. Barreessaan kun dhugumaan akkana jedha: ‘Kutaa Mul’ata keessaa isa kamiyyuu biraa caalaa, hiiktoonni waa’ee buusaa shanaffaa fi ja’affaa, yookaan wayyoo isa jalqabaa fi isa lammaffaa, Saraasenotaa fi Turkoottatti hojiirra ooluu isaanii irratti waliigaltee akka kanaa wal-fakkaataa ta’e qabu jechuun ni danda’ama. Inni baay’ee ifa ta’e waan ta’eef, hubatamuu dhabuun isaa jechuun ni ulfaata. Tokkoon tokkoon isaanii lakkoofsa tokko yookaan lama qofaan kan agarsiifaman utuu hin ta’in, Mul’ata boqonnaa saglaffaan guutuun isaa, qooda wal-qixxaataan, ibsa isaanii lamaan irratti ni xiyyeeffata.’” Uriah Smith, Daniel and the Revelation, 495.

“Dubbiin Waaqayyoo balaa dhihaachaa jiru irratti akeekkachiisa kenneera; kun yoo tuffatame, addunyaan Pirootestaantii kaayyoo Roomaan qabdu dhuguma maal akka taʼe ni baratti, garuu yeroo kiyyoo sana jalaa miliquuf baayʼee harkifate booda qofa. Isheen callisaan humna keessa guddataa jirti. Barsiisni ishee mana maree seera baasan keessatti, waldoota amantii keessatti, fi garaa namootaa keessatti dhiibbaa isaanii geessisaa jiru. Isheen ijaarsaawwan ishee ol kaʼoo fi gurguddoo taʼan walitti kuusaa jirti; iddoowwan iccitii isaanii keessa ariʼatamni isheen duraan raawwatte irra deebiʼamee ni raawwatama. Dhoksaan, namni hin shakkine taʼee, yeroo isheen rukutuuf yeroo isheetti kaayyoo mataa ishee milkeessuuf humnoota ishee jabeessaa jirti. Wanti isheen hawwitu hundi lafa irraa faayidaa argamsiisu qofa, kunis amma iyyuu isheedhaaf kennamaa jira. Nuyi yeroo dhihoo keessatti kaayyoon qaama Roomaa maal akka taʼe ni argina, ni dhageenyas. Namni dubbii Waaqayyoo amanuu fi abboomamu hundi arrabsoo fi ariʼatama of irratti kaasa.” The Great Controversy, 581.

Isaanis akka isaan lafa irraa margaa, yookaan wanta magariisaa kam iyyuu, yookaan muka kam iyyuu hin miine; garuu namoota mallattoo Waaqayyoo adda isaanii irratti hin qabne qofa akka miidhan itti ajajame. Isaanis akka namoota sana hin ajjeesne, garuu akka jiʼa shan dhiphisan isaaniif kenname; dhiphinni isaaniis akkuma dhiphina qorcichaa yeroo nama waraanuutti taʼa. Guyyoota sana keessa namoonni duʼa barbaadu; hin argatanis; duʼus ni hawwu; duuti garuu isaan irraa ni baqata. Mulʼata 9:4–6.

Inni yommuu chaapphaa shanaffaa bane, lubbuu isaanii warra dubbii Waaqayyootiifii dhugaa ba’umsa isaan qabataniif ajjeefamanii iddoo aarsaa jala jiran nan arge. Isaanis sagalee guddaadhaan iyyanii, “Yaa Gooftaa qulqulluu fi dhugaa, ati hamma yoomiitti warra lafa irra jiraatan irratti dhiiga keenyaaf murtii kennuu fi haaloo ba’uu dhiista?” jedhan. Tokkoon tokkoon isaanii uffata adii ni kennameef; akkasumas, hamma tajaajiltoonni isaanii warri isaanii wajjin hojjetan, obboloonni isaanii warri akkuma isaanii ajjeefamanis lakkoofsi isaanii guutamutti, yeroo xinnoof amma iyyuu boqotan jechuun isaanitti himame. Mul’ata 6:9–11.