Seenaa Dhoksaa Keeyyata Afurtamaa – Lakkoofsa Kudha Afur

እኔም ተመልክቼ በሰማይ መካከል የሚበር አንድ መልአክ ሰማሁ፥ በታላቅ ድምፅም እንዲህ ሲል፦ ወዮ፥ ወዮ፥ ወዮ፥ በምድር ላይ ለሚኖሩ ሰዎች፥ ገና ሊነፉ ቀርተው ካሉት ከሦስቱ መላእክት የመለከት ድምፆች የተነሣ! ራእይ 8፥13።

Isaaniifis kennameef akka isaan hin ajjeesne, garuu akka jiʼa shan dhiphisan isaaniif kenname; dhiphinni isaaniis akkuma dhiphina qeerensaa yeroo nama waraanuutti. … Eegaluunis akka qeerensotaatti turan; qaraanis eegalee isaanii keessa ture; humni isaanii jiʼa shan namoota miidhuuf ture. Mulʼata Yohaannis 9:5, 10.

Ergamoonni afranis hiikaman; isaan sa’aatiif, guyyaadhaaf, ji’aaf, waggaadhaaf qophaa’anii turan, akka kutaa sadaffaa namootaa ajjeesaniif. … Kanaanis kutaan sadaffaan namootaa ibiddaan, aaraadhaan, dinyiidhaan, kan afaan isaanii keessaa ba’u sanaan ajjeefame. Mul’ata 9:15, 18.

Namoonni hafan, kan dhaʼichoota kanaan hin ajjeefaminis, hojii harka isaanii irraa akka jinniwwan, waaqolii tolfamoo warqee, meetii, naasii, dhagaa fi muka irraa hojjetaman—kanneen argu, dhagaʼu, yookaan deemu hin dandeenye—hin waaqeffanneef qalbii hin jijjiirran; akkasumas ajjeechaa isaanii irraa, falfala isaanii irraa, halalummaa isaanii irraa, yookaan hattummaa isaanii irraa qalbii hin jijjiirran. Mul’ata Yohaannis 9:20, 21.

“Ergaan inni jalqabaa fi lammaffaan bara 1843 fi 1844 keessatti kennaman; amma immoo labsii ergamaa sadaffa jalatti jirra; ta’us ergaan sadan isaanii hundinuu amma iyyuu lallabamuu qabu. Isaan kun warra dhugaa barbaadaa jiranitti irra deebi’amanii himamuun amma akkuma yeroo kam iyyuu barbaachisaa dha. Qalmaaniifi sagaleedhaanis labsicha dhageessisuu qabna; tartiiba isaanii fi hojii irra oolmaa raajiiwwan nu ergaa ergamaa sadaffaatti geessan agarsiisuudhaan. Ergaan sadaffaan isa jalqabaafi lammaffaa malee jiraachuu hin danda’u. Ergaawwan kana maxxansa keessatti, lallaba keessatti, sarara seenaa raajii keessatti wantoota ta’anii darbanii fi wantoota ta’uu jiran agarsiisuudhaan addunyaatti kennuu qabna.” Selected Messages, book 2, 104.

“Waaqayyo ergaawwan Mul’ata 14 keessatti jiran iddoo isaanii sarara raajii keessatti kenneera; hojii isaanii immoo hanga xumura seenaa lafaa kanaatti hin dhaabatu. Ergaan ergamaa jalqabaa fi lammaffaa amma illee yeroo kanaaf dhugaa dha; isa itti aanu kana wajjinis qixa qixa deemuu qabu. Ergamaan sadaffaan akeekkachiisa isaa sagalee guddaadhaan labsa. Yohaannis, ‘Kana booddee,’ jedhe, ‘ergamaa biraa tokko samiidhaa gad bu’u arge; inni humna guddaa qaba ture, ulfinni isaatiinis lafti ni ife.’ Ifa kana keessatti, ifni ergaawwan sadan hundaas walitti makamee jira.” The 1888 Materials, 803, 804.

“Gooftaan yakka isaatiif addunyaa adabuuf jedhuutti jira. Inni ifaa fi dhugaa isaanii kennamte diduu isaanii sababeeffachuun qaamolee amantii adabuuf jedhuutti jira. Ergaan guddaan, ergaa ergamoota jalqabaa, lammaffaa, fi sadaffaa walitti qabu, addunyaatti kennamuu qaba. Kun immoo ba’aa hojii keenyaa ta’uu qaba.” The Seventh-day Adventist Bible Commentary, volume 7, 950.

“Ergamaan tajaajila ergamaa sadaffaa labsuu keessatti hirmaatu sun ulfina isaatiin lafa guutuu ni ibsa. Hojii addunyaa mara hammatu fi humna adda ta’een guutame asitti dursee dubbatameera. Sochiin dhufaatii Kiristoos waggoota 1840–44 keessa ture mul’ata ulfaataa humna Waaqayyoo ture; ergaan ergamaa isa jalqabaa buufata ergamootaa addunyaa hundumaatti geeffame, fi biyyoota tokko tokko keessatti haaromsa mootummaa amantii jaarraa kudha jahaffaa booddee biyya kamiyyuu keessatti mul’ate caalaa fedhiin amantii guddaan ni argame; garuu kun hundi sochii jabaa akeekkachiisa dhumaa ergamaa sadaffaa jalatti ta’uun ni caalama.”

“Hojiin kun hojii guyyicha Phenxeqostee sanaa wajjin fakkaata. Akkuma ‘roobni jalqabaa’ dhangalaʼuu Hafuura Qulqulluu keessatti yeroo wangeelli banameetti kennamee sanyii gatii guddaa qabu akka biqilu godhe, akkasuma ‘roobni boodaa’ immoo yeroo xumura isaatti haammata akka bilchaatuuf ni kennama. ‘Yoos ni beekna, yoo itti fufnee Waaqayyoo beekuu barbaannellee: baʼuun Isaa akka barii qophaaʼeera; Inni akka roobaa, akka roobii boodaa fi roobii jalqabaa biyya irratti buʼu sanaatti gara keenya ni dhufa.’ Hosea 6:3. ‘Kanaaf, isin ijoolleen Xiyoon gammadaa, Waaqayyo Waaqa keessanitti ililchaa; inni roobii jalqabaa safaraan isiniif kenneera, roobiinis akka isiniif buʼu ni godha, roobii jalqabaa fi roobii boodaa.’ Joel 2:23. ‘Bara dhumaa keessa, jedha Waaqayyo, Hafuura Koo keessaa foon hundumaa irratti nan dhangalaasa.’ ‘Namni maqaa Gooftaa waammatu hundinuu ni fayya.’ Hojii Ergamootaa 2:17, 21.”

“Hojiin guddaan wangeelaa mul’ata humna Waaqayyoo isa jalqabni isaa ittiin mallatteeffame caalaa xiqqaan akka hin xumuramne. Raajiiwwan rooba duraa dhangala’uun jalqaba wangeelaatti raawwataman, xumura isaatti rooba boodaa keessatti deebi’anii ni raawwatamu. Kunoo ‘yeroo haaromfinaa’ isa ergamaan Phexros yeroo akkana jedhuuf dursee ilaale dha: ‘Kanaaf cubbuun keessan akka haqamu, yaada geddaradhaa, deebi’aas; yeroo haaromfinaa fuula Gooftaa duraa akka dhufuuf; innis Yesusin ni erga.’ Hojii Ergamtotaa 3:19, 20.” The Great Controversy, 611.

Yaaqoob ilmaan isaa waamee, “Waan bara dhumaa keessatti isin irra gaʼu isinitti himuuf walitti qabamaa. Walitti qabamaa; ilmaan Yaaqoob nana, dhagaʼaa; Israaʼel abbaa keessaniifis gurra kennaa. … Yihudaa, obboloonni kee si jajatu; harki kee morma diinota keetii irra ni taʼa; ilmaan abbaa keetii fuula kee duratti ni sagadu. Yihudaan ilmoo leencaa ti; yaa ilma koo, ati oofii irraa ol baateetta; inni gad jedhee ciise, akka leencaa fi akka leenca dulloomeetti diriire; eenyutu isa dammaqsa? Uleen mootummaa Yihudaa irraa hin fagaatu, mootummaa labsaanis miilla isaa gidduudhaa hin kaafamu, hamma Shiiloon dhufutti; walgaʼiin uummataas isaaf ni taʼa. Ilmoo harree isaa muka wayinii irratti hidha; jabbii harree isaas muka wayinii filatamaa irratti hidhata; uffata isaa wayiniidhaan ni dhiqata, uffata isaas dhiiga wayiniitiin ni qulqulleessa. Ijji isaa wayiniidhaan diimaadha; ilkaan isaas aannaniin adii dha.” Uumama 49:1, 2, 8–12.

Saʼaatii sana lafatti raafamni guddaan taʼe; kutaan magaalattii keessaa tokko keessaa kudhan kufe; lafatti raafamicha keessa namoonni kuma torba ajjeefaman; hafteen isaanii immoo ni sodaatan, Waaqayyoo mootummaa samii ulfina kennanis. Wayyoon lammaffaan darbeera; kunoo, wayyoon sadaffaan ariitiidhaan dhufa. Mulʼata Yohaannis 11:13, 14.

“Akka Amerikkaan, biyya bilisummaa amantii taate, yaada qulqulluu namaa dirqisiisuu fi namoota sanbata sobaa kabajsiisuuf Phaaphaasii wajjin yeroo tokkoomtu, saboonni biyya lafaa hunda keessa jiran fakkeenya ishee duukaa bu’uuf ni geggeeffamu.” Testimonies, volume 6, 18.

“Saboonni biyya alaa fakkeenya Ameerikaa ni hordofu. Isheen yoo dursee geggeessitus, garuu rakkinni walfakkaataan kun saba keenya irra kutaa addunyaa hunda keessatti ni dhufa.” Testimonies, volume 6, 395.

Isaan yaada dhabu; hubannaanis isaanii keessa hin jiru. Osoo isaan ogeeyyii taʼanii kana hubatanii, booddee isaanii maal akka taʼu yaadanii! Dhagaa isaanii isaan gurguree, Waaqayyoos isaan dabarse malee, akkamitti namni tokko kuma tokko ariʼa, namoonni lamaas kuma kudhan baqachiisu? Dhagaan isaanii akka Dhagaa keenyaatti miti; diinonni keenya iyyuu kana irratti murteessitoota dha. Wayini isaanii muka wayinii Sodoom irraa, lafa qotiisaa Gomoraa irraas dha; ija wayinii isaanii ija hadhaaʼaa dha, guutummaan isaas hadhaaʼaa dha. Daadhiin wayinii isaanii summii bineensota hamaa ti, hadhaaʼina hammaataa marʼataa bofaas ti. Kun hundinuu na biratti kuufamee, qabeenya koo keessatti cufamee hin jiruu ree? Ijoo fi beenyaan kan koo ti; yeroo isaatti miilli isaanii ni mucucaata; guyyaan badiisa isaanii dhihaateera, wantoonni isaanitti dhufanis saffisaan dhufu. Waaqayyo saba isaa ni murteessa, hojjettoota isaatiifis ni garaa laafa, yeroo inni humni isaanii bade, kan hidhamee yookaan kan hafe tokko illee akka hin jirre argu. Innis ni jedha, “Waaqoliin isaanii eessa jiru? Dhagaan isaanii inni isaan amanatan eessa jira?” Keessa Deebii 32:28–37.

“Akeekkachi akeekkannoon dhufeera: Wanti hundi kan bu’uura amantii irratti, isa ergaan waggoota 1842, 1843, fi 1844 keessatti dhufee irraa eegalee ittiin ijaarraa turre, jeequu danda’u akka hin seenne eeyyamamuu qaba. Ani ergaa kana keessa ture, yeroo sana irraa jalqabee hamma ammaatti ifa Waaqayyo nuuf kenneef amanamaa ta’ee addunyaa duratti dhaabadheera. Miilla keenya waltajjii irratti kaa’ame, isa guyyaa guyyaadhaan kadhannaa cimaan Gooftaa barbaaddaa, ifa barbaachaa itti kaa’ame irraa kaasuu yaada keessa hin qabnu. Isin yaadduu ani ifa Waaqayyo naaf kenne dhiisuu danda’a jedhee? Inni akka Dhagaa Bara Baraa ta’uu qaba. Inni yeroo lafa naa kenname irraa jalqabee hamma ammaatti ana qajeelchaa tureera.” Review and Herald, April 14, 1903.

Kanaaf, yaa ijoollee Xiyoon, gammadaa; Waaqayyo Gooftaa keessan keessatti ililchaa; inni rooba jalqabaa safaraan isiniif kenneeraatii, rooba, jechuunis rooba jalqabaa fi rooba boodaa, ji’a jalqabaatti isiniif ni roobsa. Oobdiiwwanis qamadiidhaan ni guutamu; iddoowwan cuunfaa wayinii fi zayitiinis ni guutamanii irraa ni dhangala’u. Ani baraawwan hawwaannis nyaate, korophiis nyaate, ilbiisa margaa fi ilbiisa mukaas nyaatan, jechuunis loltoota koo guddaa ani isin gidduutti erge sana, isiniif deebisee nan kennina. Isinis baay’inaan ni nyaattu, ni quuftus; maqaa Waaqayyo Gooftaa keessanii isa waan dinqisiisaa isinitti hojjetee ni galateeffattu; sabni koos gonkumaa hin qaanofne. Isinis akka ani Israa’el gidduutti argamu, akka anis Waaqayyo Gooftaa keessan ta’e, kan biraan immoo akka hin jirre ni beektu; sabni koos gonkumaa hin qaanofne. Yo’el 2:23–27.

Maleekaan ja'affamaan isa jaʼaaffate, anis sagalee tokko gaanfa afran iddoo aarsaa warqee isa Waaqa dura jiru keessaa dhagaʼe; innis maleekaa jaʼaffamaa isa malakata qabuun akkana jedhe: “Maleekota afran laga guddaa Efraaxisitti hidhaman hiiki.” Maleekonni afranis hiikaman; isaanis saʼaatii tokkoof, guyyaa tokkoof, jiʼa tokkoof, waggaa tokkoof qophaaʼanii turan, akka nama keessaa harka sadii keessaa harka tokko ajjeesanitti. Mulʼata 9:13–15.

Waaqayyo immoo, “Saaraan niitii kee dhugumaan siif ilma ni deessi; maqaa isaas Yisihaaq jettee ni moggaasta; ani kakuu koo isa wajjin, sanyii isaa isa booddee wajjinis, kakuu bara baraa ta’uuf nan dhaaba. Waa’ee Ishmaa’el immoo, ani si dhaga’eera; kunoo, ani isa eebbiseera, isa nan baay’isa, guddaa dhaanis isa nan horisa; inni bulchitoota kudha lamaan ni dhalcha, anis saba guddaa isa nan taasisa.” Uumama 17:19, 20.

“Ilaalchi kun bara 1847 keessatti kenname, yeroo sana obboloonni Adventistii Sanbata eegaa turan muraasa qofa turan; isaan keessaa illee muraasni qofti eeguun isaa ummata Waaqayyoo fi warra hin amanne gidduutti sarara baasuuf barbaachisummaa gahaa akka qabu yaadu turan. Amma raawwatamuun ilaacha sanaa mul’achuu jalqabaa jira. ‘Jalqabni yeroo dhiphinaa sanaa,’ as keessatti eerame, yeroo dha’ichi sun jalqabu yeroo dhukkuboonni sun dhangalaafamuu jalqaban hin agarsiisu; garuu yeroo gabaabaa tokko, isaan dhangalaafamuu isaanii dura, yeroo Kiristoos mana qulqullummaa keessa jirutti jedhu dha. Yeroo sana, hojii fayyinaa xumuramaa utuu jiruu, dhiphinni lafarratti dhufaa jiraata; saboonni ni aaruu, ta’us hojii ergamaa sadaffaatti gufuu akka hin taaneef ni to’atamu. Yeroo sana roobni boodaa, yookaan haaromsi fuula Gooftaa biraa, sagalee guddaa ergamaa sadaffaatiif humna kennuuf, akkasumas qulqulloota yeroo dhukkuboonni torban isa dhumaa dhangalaafamanitti dhaabachuu akka danda’aniif qopheessuuf ni dhufa.” Early Writings, 85.

“Sirna iddoo fakkeenyaa keessatti, kan aarsaa fi lubummaa Kiristoos gaaddidduu ture, qulqulleessuun mana qulqullummaa tajaajila isa dhumaa lubni olaanaan waggaa waggaatti marsaa tajaajilaa keessatti raawwatu ture. Innis hojii araarsaa isa xumuraa ture—Israa’el keessaa cubbuu balleessuu yookaan irraa fuudhee keessaa baasuu. Inni hojii xumuraa tajaajila Luba Olaanaa keenya isa waaqa keessatti raawwatamu dursee mul’ise; innis cubbuu saba Isaa, kan galmee mootummaa waaqaa keessatti galmaa’e, irraa kaasuu yookaan haqee balleessuu dha. Tajaajilli kun hojii qorannaa, hojii murtii of keessaa qaba; innis dhufaatii Kiristoos isa duumessa waaqaa keessatti humnaa fi ulfina guddaadhaan dhufu sana dura battalumatti ta’a; yeroo Inni dhufutti immoo, dhimma hundinuu murtaa’ee xumurameera. Yesus akkas jedha: ‘Kunoo, mindaan koo ana bira jira; akka hojii isaa ta’etti nama hundaaf kennuuf.’ Mul’ata 22:12. Hojiin murtii kun, kan dhufaatii lammaffaa dura battalumatti ta’u, ergaa ergamaa isa jalqabaa Mul’ata 14:7 keessatti labsame sana dha: ‘Waaqa sodaadhaa, ulfina isaas kenninaaf; sa’aatiin murtii Isaa dhufeera.’” The Great Controversy, 352.

Kanaaf qalbii godhadhaa, deebifadhaas; cubbuun keessan akka haqamuuf, yeroo haaromsi Gooftaa duraa dhufu keessatti; innis Yesuus Kiristoosin, isa duraan isinitti lallabame sana, erga. Isa waaqni hamma yeroo deebisanii dhaabamuu wantoota hundumaa ga’utti fudhachuu qaba; yeroo kana Waaqayyo afaan raajota isaa qulqulloota hundumaa, warra jalqaba biyya lafaa kaasee jiru, dubbateera. Hojii Ergamootaa 3:19–21.