Seenaa Dhoksaa Keeyyata Afurtamaa – Lakkoofsa Kudha Torbaa

“Furtuun” boolla gad keessaa bane lola Niiwawwee ti; kunis bara 627tti raawwatame; kunis waggaa shan dura du’a Mohammed kan bara 632 tureeti. Waggaa shan booda, bara 637tti, humnoonni Musliimaa magaalaa guddoo mootummaa Faares, humnoota gurguddoo addunyaa lama keessaa isa tokkoo kan lola Niiwawwee keessatti hirmaate, qabatan. Taateen kun haala madaallii aangoo Baha Giddugaleessaa keessatti argamu haala cimaadhaan jijjiire. Lola Niiwawwee kan bara 627tti mootummaa Faares dadhabsiise; waggaa kudhan booddees mootummaa Faares xumurame.

Duʼa Mohamed bara 632 keessatti duʼee waggaa dhibbaa fi shantama booddee, duula Abbaasotaa kan bara 782 keessatti, loltoonni mootummaa Abbaasotaa (akka gabaasameetti nama kuma sagaltamii shan naannoo taʼan) gara lafa mootummaa Bizaantiyeem Aasiyaa Xiqqoo keessa jiruutti (Turkii ammayyaa) weerara guddaa jalqaban. Isaan hanga Kirisopooleesitti, kallattiidhaan gammoojjii Bosporus irraa Qustuntuniyaadhaan wal faana jiru sanaatti, jechuunis guddoo dhihaatanii hanga kaappitaalaa mootummaa Bizaantiyeemitti geessan. Bizaantiyoonni, mootummaa Dubartii Mootittii Ireeneen bulfaman, moʼicha cimaa keessa seenan. Kana irraa kan kaʼe, Bizaantiyoonni waliigaltee mootummaa isaanii salphisu kan waggaa sadii mallatteessuuf dirqaman; gibira guddaa waggaa waggaadhaan kaffaluuf (diinaara warqee kuma torbaatamaa hanga sagaltamaatti taʼu naannoo) akkasumas uffata harrii fi nama mootummaa isaanii irraa qabamanii kennuuf walii galan. Duulli kun weeraroota Abbaasotaa gara lafa Bizaantiyeemitti jaarraa saddeettaffaa keessa taasifaman keessaa isa guddaa fi milkaaʼaa keessaa tokko ture. Innis humna mootummaa Khaliifummaa Abbaasotaa isa guddachaa jiru fi mootummaa Bizaantiyeem isa gadi buʼuun itti fufaa ture ifatti agarsiise.

Mul’ata sagalee Raajii keessatti malakata shanaffaa Mul’ata boqonnaa sagal keessatti yeroo raajii adda addaa lama kan waggaa dhibba tokkoo fi shantamaa jiru. Inni jalqabaa du’a Mohammed bara 632 irraa jalqabee hamma salphifamuu mootummaa Dubartii Mootittii Irene tii Roomaa Bahaa bara 782 tti ga’a. Boqonnaan sagal ka’umsa Islaamaa karaa bal’aa fi baay’ee ifaan adda baasa. Tokkummaa gosoota bara 606 irraa kaasee, gara lola Nineveh bara 627 tti, gara du’a Mohammed bara 632 tti, achumaan gara mo’amuu Faares bara 637 tti, ka’umsi fi kufaatiin Islaamaa Dubbii raajii Waaqayyoo keessatti of eeggannoodhaan hordofameera. Islaamni Arabaa humna raajii jalqabaa waggaa dhibba tokkoo fi shantamaa kan dhiphinaa sanaa keessatti argamudha. Tokkummeessuun gosoota Mohammediin bara 606; itti aansuudhaan lolli “furtuu” Nineveh bara 627, kan hordofame raaga Mohammed waa’ee baduu Faaresii fi Roomaa lamaan isaanii naannoo bara 628tti dubbateen, achii immoo gara du’a isaa bara 632 tti. Guyyoonni kun tartiiba taateewwan murtaa’aa sarara Islaamaa keessatti argaman bakka bu’u.

Mohammad bara 632tti duʼee booda waggaa dhibbaa fi shantama keessatti, humni bu’uuraa Islaamaa Arabiyaa irraa gara Turkiitti jijjiirame; akkuma inni mootummaa Rooma Bahaa guutummaatti duuba deebisee hanga Qonstantinopolisiitti geessetti. Wayyoon inni jalqabaa Islaama Arabiyaa bakka buʼe, wayyoon inni lammaffaan immoo Islaama Turkii bakka buʼe. Wayyoo isa jalqabaa keessatti, raajiiwwan yeroo waggaa dhibbaa fi shantamaa lamaan isaanii iyyuu adda baʼinsa Islaama Arabiyaa fi Islaama Turkii addaan baasu; akkuma dhugaan walfakkaataan kun garaagarummaa wayyoo isa jalqabaa fi wayyoo isa lammaffaa gidduutti bakka buʼeen mulʼatu.

Jaarmiyaan dhibbaa fi shantamaan inni jalqabaa kufaatii Faaresiin jalqabee, Roomaan dallaa Qusthantiniyyee keessatti cufamtee hafuu isaatiin xumurame. Yeroon lammaffaan kan waggoota dhibbaa fi shantamaa immoo mo’icha Osmaan (kan Ottman jedhamus) Niqoomiidiyaatti argateen jalqabe. Mo’ichi Usmaaniyaa Niqoomiidiyaatti argame jechuun Marfamuu Niqoomiidiyaa (har’a İzmit, Turkii) kan bara 1333 irraa hamma 1337tti raawwatame agarsiisa; yeroo sana keessatti Sulxaan Oorhaan Gaazii (ilma Osmaan I, hundeessaa Beylik Usmaaniyaa) magaalaa Bizaanxiyeemii guddoo fi barbaachisaa taate Niqoomiidiyaa marse. Magaalattiin waggoota hedduuf dandamatee turte; dhuma irratti garuu beelaa fi dhiyeessiin dhabamuu isaatiin bara 1337tti harka kennatte. Loltoonni eegumsaa Bizaanxiyeemii gara Qusthantiniyyeetti ba’anii deemuuf eeyyamamaniiru. Niqoomiidiyaan Aasiyaa Xiqqoo (Anaatooliyaa) keessatti da’oowwan jaboo Bizaanxiyeemii gurguddoo keessaa isa keessaa tokko turte. Kufaatiin ishee, to’annoo Bizaanxiyeemii keessatti kutaa guddaa Anaatooliyaa dhihaa irra ture bu’uuraan xumure. Mo’ichi kun Usmaaniyyaanonni humna isaanii Bitiiniyaa keessatti jabeeffatanii gara Bosporus Straittti caalaatti babal’ifachuuf isaan dandeessise. Innis gara injifannoo Usmaaniyaa isa mootummaa Qusthantiniyyee irratti dhuma irratti argametti (kan jaarraa tokkoo ol booddee bara 1453tti ta’eetti) ce’umsa guddaa ture. Marfamichi kun yeroo baay’ee mo’icha duraa ijoo keessaa tokko jechuun ilaalama; mo’icha xixiqqaa Beylik Usmaaniyaa humna naannoo keessatti ol ka’aa tureetti geeddare.

Warri kurnan sirriitti hubatanii fi barsiisan akka himni “iddoon mana qulqullummaa isaa gad darbatame” jedhu kan Daanyel boqonnaa saddeet fi lakkoofsa kudha tokko keessatti argamu, Konstantiinoosiin raawwatame.

“Asiinitti iddoo qulqulluu” jedhamee adda baafame mana waaqeffannaa Paanteon magaalaa Roomaa keessa jiru ture; “bakki isaa” immoo Roomaa ture. Roomaan bara 330tti yeroo Qonsxaandiinos mootummaa isaa keessatti magaalaa mootummaa gara Qonsxaandiinopiliitti ceesisu filatetti “gad buufamte.” Keeyyata kudha tokkoo Mul’ata boqonnaa kudha sadii, lakkoofsa lama wajjin walitti hidhata qaba; taatee isuma tokkichaas agarsiisa.

Ajajaan sun Roomii waaqeffannaa butaa Waaqeffannaa Roomii ture; innis bara 330tti, yeroo magaalaa mootummaa gara bahaatti geessetti, “teessoo” aboo isaa waldaa Roomaa dabarsee kenne; kanaan iddoon aangoo duwwaan hafe uumame, isa waldaan paaphaasii gammachuudhaan itti fayyadame. Yommuu sarara Roomii baha irraa kaasee bara 330 hanga 1453tti ilaallu, jalqaba raajii Roomii bahaatti magaalaan Roomaa kufaatii fi salphina fudhatte, sababni isaas Konistaantiinos Roomaa diduu isaati. Salphinni sunis bara 782tti, yeroo mootittiin Iriinee jirtetti, xumura waggoota dhibba tokkoo fi shantamaa rakkinaa isa jalqabaatti irra deebi’amee mul’ate. Salphinni lamaan sunis Konistaantiinos isa dhumaa keessatti irra deebi’aniiru.

Buun shanan Mul’ataa boqonnaa sagalaa keessatti argaman kufaatii Roomaa bahaa ibsu; akkasumas ka’uu fi kufaatii Islaamaa galmeessu. Hafuurni nu barsiisa akka kitaabota Daani’elii fi Mul’ataa keessatti “ka’uu fi kufaatii” mootummaawwanii qorannu. Mootummoonni sun amaloota mataa isaanii addaa kan “ka’uu fi kufaatii” isaanii addaa wajjin walqabatan qabu. Kufaatiin Yihudaa Yerusaalem irratti weerara sadiin dhufe. Ibrootni gara Baabilonitti booji’amanii geeffaman; mootummaa murtii sadiin deebi’u turan; murtiiwwan sunis waggoota 2,300 kan ergamoonni sadan bara 1798 irraa hamma 1844tti seenaa keessatti mul’atan jalqabsiisu. Baabilon halkan tokko keessatti kufe. Roomaan bittinnaa’e; bittinnaa’uu isaa keessatti ammoo Roomaan bakka Roomaa dhihaa yookaan Roomaa bahaa jedhu jalatti gama lamaatiin ibsame. Ka’uu fi kufaatiin mootummaa Ptolemaa’otaa fi mootummaa Seleucidotaa kutaa sadaffaa jalqabaa Daani’el boqonnaa kudha tokko keessatti argamu, ka’uu fi kufaatii Roomaa abbaa qabeenya waaqeffannaa agarsiisa. Dhugaan sun xumura seenaa Aleeksaandarii fi bittinnaa’uu Giriikii qofa. Roomaadhaan garuu adda; Giriikiin kutaa afuritti qoodamee dhuma irratti lama ta’e. Roomaan bahaa fi dhihaatti qoodame; achii booddee Roomaan dhihaa raajii keessatti sadiitti qoodame; kunis mootummaa sadarkaa sadii qabu kan Roomaa agarsiisa. Roomaa bahaatiif immoo, Qosxanxiinos mootummaa isaa ilmaan isaa sadanitti qoodde. Ifatti, Roomaan dhihaa fi bahaa sararoota wal-faana ta’anii waldaa Roomaa fi mootummaa Roomaa bakka bu’u. Qoodama dachaa sana wajjin qoodamni dabalataa sadarkaa sadii qabu jira. Giriikiin afur irraa lama ta’e; Baabilon halkan tokko ture; Yihudaan weerara sadiin kufe. Islaamaa wajjin immoo, “ka’uun” isaanii akka “hiikamuu”tti mul’ata; “kufaatiin” isaaniis akka “ukkaa’amuu”tti mul’ata.

ካብ 330 ክሳብ 476 ዝነበረ ቀስ ብቐስ መጥፋእቲ ምዕራባዊ ሮሜ፡ ካብ 1798 ክሳብ ሕጊ ሰንበት ዘሎ ቀስ ብቐስ መጥፋእቲ ኣሜሪካ ዝውክል እዩ። ዓመት “330”ን ዓመት “1798”ን ክልቲኡ ብመጽሓፍ ዳንኤል “ግዜ ዝተመደበ” ወይ “ግዜ መወዳእታ” ዝበሃሉ ትንቢታዊ መለክዒ መንገዲታት እዮም። 330 መጀመርታ ምዕራባዊን ምብራቓዊን ሮሜ ይምልከት። መወዳእታ ክልቲኡ ኸኣ ናይ መራሒ ሮሜ ምውራድ እዩ፣ ከምቲ ቆንስጣንጢኖስ ኣብ መጀመርታ ንከተማ ሮሜ ዘዋረዳ። 476 መወዳእታ ናይ ሓደ ትንቢታዊ ግዜ እዩ ነይሩ፣ እዚ ድማ እቲ ክቡር ፖለቲካዊ ኣወቓቕራ ሮሜ ብሰለስተ ስጕምቲ ከመይ ከም ዝተበታተነ የመልክት። እቲ ግዜ ብ330 ከተማ ምስ ተነጸገት ዝጀመረ፣ ድሕሪኡ ኸኣ ናይ መላእ ፖለቲካዊ ኣወቓቕራኦም ምውራድ ተኸተለ—እታ ክብርቲ ሪፓብሊኮም፣ ንጥንታዊት ሮሜ ቀንዲ ነገር መካሕካሒ ዝነበረት፣ ተፈራረሰት፣ ኣብ መወዳእታውን ናብ 476 በጽሐ፣ ኣብኡ ድማ ካብ ሓቀኛ ደም ሮማዊ ዝመጸ ኣብ ልዕሊ ሮሜ ዝገዝእ መራሒ ፈጺሙ ኣይክህሉን ነበረ። እተን ካብ 330 ዓመት ዝጅምራ ክልተ መስመራት ሮሜ፣ እቲ እዘን ክልተ መስመራት ዝቐርባሉ ምቕራብ ኸኣ፣ ክልተ ትንቢታዊ መስመራት ሓሙሽተ ኣዋርሕ እውን ይሓቝፍ። መስመር ምዕራባዊ ሮሜ ብቐስ ብቐስ ምውራድ ይጅምርን ብቐስ ብቐስ ምውራድ ይውዳእን። መስመር ምብራቓዊ ሮሜ ድማ ብቐስ ብቐስ ምውራድ ይጅምርን ኣብ 1449 ብቐስ ብቐስ ምውራድ ይውዳእን፣ ኣብቲ ቆንስጣንጢኖስ እቲ ዳሕረዋይ ክነግስ ፍቓድ ሓተተ።

Mootiin isaanii immoo Mohammed ture; inni lakkoofsa tokko keessatti eenyummaa isaatiin ifatti ibsameera, kanaaf inni nama Islaamaa kan biraa tokko miti; inni Mohammed mooticha, mootummaanis mootummaa dha; Islaamis mootummaa Mohammed ti.

Islaamni furtuun isa boolla gad fagoo hin qabne 9/11 irratti baneedha; akkasumas yeroo seera Dilbataa irratti boolla gad fagoo hin qabne sana banus furtuu isaati. Yeroo hojii chaappessuu gidduutti, bineensa-ajjeechaa addunyaa guutuu of keessatti qabate sunis boolla gad fagoo hin qabne keessaa baʼe.

Mata-duree itti aanu keessatti fuulduratti itti fufna.