Kitaaba Daani’el - Lakkoofsa Dhibba Tokkoo fi Kurnan keessaa Kurnaffaa

“Afuurii malakata kanaatiif, ammas barruulee Obbo Keith irraa ni fudhanna. Barreessaan kun dhugumaan akkana jedha: ‘Hiiktoota gidduutti kutaa biraa Mul’ata keessaa kamiyyuu irratti akkaataa malakata shanaffaa fi ja’affaa, yookaan wayyoo isa jalqabaa fi isa lammaffaa, Saraaqenotaa fi Turkiittiin walqabsiisanii irratti waliigalteen akkas walqixxee ta’e hin jiru jechuun ni danda’ama. Innis ifa ta’ee waan jiruuf, sirriitti hubatamuu dhabuun isaa jechuun ni ulfaata. Tokkoon tokkoon isaanii irratti lakkoofsi tokko yookaan lama qofa mallattoo kennu irra, boqonnaan sagalaffaan guutuun Mul’ataa qooda walqixxeetti qoqqoodamee, isaanii lamaan ibsa.’

“‘L’empire romain déclina, comme il s’était élevé, par la conquête; mais les Sarrasins et les Turcs furent les instruments par lesquels une fausse religion devint le fléau d’une Église apostate; et c’est pourquoi, au lieu que les cinquième et sixième trompettes, comme les précédentes, soient désignées par ce seul nom, elles sont appelées des malheurs.’ Uriah Smith, Daniel and Revelation, 495.

Inni nagaan biyya sanaa isa irra coomaatti nagaan ni seena; innis waan abbootiin isaa hin goone, yookaan abbootiin abbootii isaanii hin goone ni godha; boojiʼamtoota, saamicha, fi badhaadhummaa isaanii gidduutti ni facaasa; eeyyee, yeroodhaaf immoo malawwan isaa daʼannoo jajjaboo irratti ni yaada. Daaniʼel 11:24.

Badiin lammataa darbeera; kunoo, badiin sadaffaan dafee dhufa. Ergamaan torbaffaanis malakata afuufe; samii keessattis sagaleen guguddaan akkana jedhan, Mootummoonni biyya lafaa kun mootummaa Gooftaa keenyaatii fi Kiristoos isaa taʼaniiru; inni baraa hamma bara baraatti ni mootummaa. Mulʼata Yohaannis 11:14, 15

“Warri Pirootestaantotaa Ameerikaa harka isaanii boolla guddaa sana irra diriirsanii harka Hafuurotaa amanuu qabachuudhaan isa duraa ta’u; boolla gad fagoo sana irra ce’anii harka aangoo Roomaa wajjin walqabatu; walitti dhufeenya dachaa sadii kanaa jalattis, biyyattiin kun mirga yaada garaa miidhuudhaan tarkaanfii Roomaa duukaa ni bu’a.” The Great Controversy, 588.

“Uummanni Yunaayitid Isteetis saba filatamaa ta’an turan; garuu yeroo isaan bilisummaa amantii daangessan, Pirootestaantizimii dhiisan, akkasumas pooperiif deeggersa kennan, safartuun yakka isaanii ni guutamti, akkasumas ‘gantummaan sabaa’ galmeewwan mootummaa mootummaa samii keessatti ni galmaa’a. Bu’aan gantummaa kanaas badiisa sabaa ta’a.” Review and Herald, Caamsaa 2, 1893.

“Waggaa afurtamii keessatti amantiin dhabuu, guungummiin, fi fincilli Israa’el durii biyya Kana’aan keessaa dhowwe. Cubbuuleenuma kanneen seensa Israa’el ammayyaa gara Kana’aan samii keessatti argamutti harkisan. Haala lamaan keessatti abdii Waaqayyoo dogoggora hin qaban turan. Amantiin dhabuu, addunyaa jaallachuu, of hin qulqulleessine, fi wal loluun saba Gooftaa jedhamanii himatan gidduutti jiru, nu waggoota baay’ee addunyaa cubbuu fi gaddaa kana keessa akka turru godheera.” Selected Messages, book 2, 69.

“Ergamichi kun, ‘Ergamaan sadaffaan inni sadaffaan keessaa inni sadaffaan isaan kuusaa samii keessaaaf tuuta-tuutaatti walitti hidhaa, yookaan mallattoo isaan irra kaaʼaa jira.’ Gareen xinnoon kun akka namoota qorumsa cimaa fi walitti-buʼinsa hamaa keessa darbanitti ifatti dadhaboo fi yaaddoo-fakkaataa turan. Achiis aduun akka duumessa duubaa keessaa haala amma baateetti mulʼattee fuula isaanii irratti ifte; kunis akka isaan moʼannoo isaanii jechuunis injifannoon isaanii jechuun ni dhihaateetti taʼee, injifattoota fakkaatan godhe.” Early Writings, 88.

“Yesus gara qulqullummaa hundumaa banesaa booddee, ifni Sanbataa mul’ate; akkasumas saba Waaqayyoo ni qorama ture, akkuma yeroo durii ijoolleen Israa’el qoratamanitti, seera Waaqayyoo ni eegu moo akka beekamuuf. Ani ergamaa sadaffaa gara olitti akeekaa, warra abdii kutatan sana karaa gara iddoo hundumaa caalaa qulqulluu mana qulqullummaa samii agarsiisaa arge. Isaan amantiidhaan gara iddoo hundumaa caalaa qulqulluutti yeroo seenan, Yesusiin achitti argatu; abdii fi gammachuunis haarayaadhaan keessaa burqu. Ani isaanii gara duubaatti ilaalaa, darbe sana irra deebi’anii qorachaa, labsii dhufaatii lammaffaa Yesuusii jalqabee hanga muuxannoo isaanii keessa darbanii yeroo bara 1844 sana darbutti arge. Isaan abdii kutannaa isaanii hiikame jechuun ni argu; gammachuu fi mirkaneeffannaanis deebi’ee isaan keessa ni jiraachisa. Ergamaan sadaffaan darbe, yeroo ammaa, fi gara fuulduraa ifaan mul’iseera; isaanis Waaqayyo dhuguma eeggumsa isaa iccitii qabeessa ta’een akka isaan geggeesse ni beeku.” Early Writings, 254.

“[Lakkoobsa 32:6–15, keessaa kan caqasame.] Waaqayyo Gooftaan Waaqa hinaaffaa dha; ta’us inni cubbuu fi yakka saba Isaa dhaloota kana keessatti baay’ee obsee danda’a. Utuu sabni Waaqayyoo gorsa Isaa keessa deeman ta’ee, hojii Waaqayyoo fuulduratti ni tarkaanfata ture; ergaawwan dhugaa warra fuula lafa guutuu irra jiraatan hundumaatti ni geeffamu turan. Utuu sabni Waaqayyoo Isa amanan ta’ee fi dubbiin Isaa isaaniin hojii irra oole ta’ee, utuu ajajawwan Isaa eeganii ta’ee, ergamaan sun ergaa ergamoota afran, warra qilleensota akka isaan lafa irratti bubbutan gadi lakkisanitti, samii keessa balali’ee akkana jechuun hin dhufu ture: Qabadhaa, qabadhaa qilleensota afran, hamma ani tajaajiltoota Waaqayyoo adda isaanii irratti chaappaa kaa’utti, akka isaan lafa irratti hin bubbutne. Garuu sababii sabni kun didaa, galata hin qabne, qulqulluu hin taane, akkuma Israa’el warra durii ta’aniif, yeroon dheerateera, hundinuu ergaa araara isa dhumaa sagalee guddaadhaan labsamu akka dhaga’an. Hojii Gooftaa gufachiifameera; yeroo chaappaan kaa’amu ture ni tursiifameera. Baay’een isaanii dhugaa hin dhageenye. Garuu Gooftaan carraa akka dhaga’anii fi akka jijjiiraman isaaniif ni kenna, hojii guddaan Waaqayyoo immoo fuulduratti ni adeema.” Manuscript Releases, jildii 15, 292.

Ergamaan ani ani ani bishaanii fi lafa irra dhaabate argu sana harka isaa gara samii ol kaasa; isa baraa hamma bara baraatti jiraatu, samii fi wantoota achi keessa jiran, lafa fi wantoota achi keessa jiran, akkasumas galaana fi wantoota isa keessa jiran uumeen kakate; yeroon siʼachi akka hin turre dubbate; garuu guyyoota sagalee ergamaa torbaffaa keessatti, yeroo inni afuufa jalqabu, akka inni garboota isaa raajotaatti misiraachise sanatti, iccitiin Waaqayyoo ni raawwatama. Mulʼata 10:5–7.

Kana booddee waan kanaa ergamaa biraa humna guddaa qabu tokko samii irraa gad bu'aa arge; ulfinni isaas lafa ibse. Inni sagalee cimaadhaan iyyee, “Baabilon guddoon kufteerti, kufteerti; iddoo jireenya hafuurota hamaa, qubata hafuura xuraa'aa hundumaa, akkasumas mana hidhaa simbirroo xuraa'aa fi jibbisiisaa hundumaa taateerti. Sababiin isaas saboonni hundinuu daadhii wayinii dheekkamsa ejja ishee keessaa dhuganiiru; mootonni lafaas ishee wajjin ejja raawwataniiru; daldaltoonnis baay'ina qananiin ishee irraa sooromaniiru” jedhe. Mul'ata Yohaannis 18:1–3.

“Malaaʼikoonni Waaqayyoo hojii Isaa ni raawwatu; hamma tajaajiltoonni Waaqayyoo adda isaanii irratti chaappaa godhataniitti, qilleensonni lafa irratti yookaan galaana irratti yookaan muka tokko illee irratti akka hin bubbulleef, qilleensota lafa irraa deebisanii qabatanii jiru. Malaaʼikni jabaan sun bahaa irraa (yookaan iddoo aduun irraa baatu irraa) ol baʼaa jiru ni mulʼata. Malaaʼikni hundumaa caalaa jabaan kun harka isaa keessatti chaappaa Waaqayyo jiraataa, yookaan Isa kophaa Isaa jireenya kennuu dandaʼuu, Isa adda namootaa irratti mallattoo yookaan barreeffama barreessuu dandaʼu, warra isaanii irratti duʼa hin qabne jechuunis jireenya bara baraa kennamuuf jiru qaba. Sagaleen Malaaʼika ol aanaa kanaa aboo qaba ture; hamma hojii kun raawwatamutti, fi hamma inni isaan akka gad dhiisan waamicha kennutti, malaaʼikota afran qilleensota afran toʼachuu akka itti fufan ajajuuf aboo qaba ture.” Testimonies to Ministers, 445.

“Akkamitti Mul’ata 7 keessatti yaada keenyaaf, jajjabinaaf, fi kaka’umsaaf akkamii fakkeenyi nuuf kenname! Ergamaan afran hojii tokko lafarratti hojjechuuf ajajamanii jiru. Garuu Inni ofii Isaa furuuf baasii addunyaa ta’e kennuudhaan addunyaa bite sun muraasa filatamoo qaba. Eenyu isaan? Warra abboommii Waaqayyoo hundumaa eeganii fi amantii Yesuus qaban.”

Xiyyeeffannaan Yohaannis gara agarsiisa biraatti harkifame: “Anis ergamaa biraa isa chaappaa Waaqa jiraataa qabatee ba’uurrra aduu irraa ol ba’aa dhufuu arge” (Mul’ata 7:2). Inni kun eenyu? Inni Ergamaa kakuu ti. Inni bakka aduun itti baatu irraa dhufa. Inni Biqiltuu Ganamaa isa Gubbaa irraa dhufu dha. Inni Ifa addunyaa ti. “Jireenyi isa keessatti ture; jireenyichis ifa namootaa ture” (Yohaannis 1:4). Inni kun isa Isaayaas ibsu sana: “Nuuf mucaan dhalateera, nuuf ilmi kennameera; mootummaa garba isaa irra ta’a; maqaan isaas Dinqisiisaa, Gorsaa, Waaqa Jabaa, Abbaa Bara-baraa, Mootii Nageenyaa jedhamee waamama” (Isaayaas 9:6). Inni akka Isa loltoota ergamootaa warra samii keessa jiran irratti ol’aantummaa qabuutti iyyee, warra lafa miidhuu fi galaana miidhuu akka isaaniif kennameetti akkana jedhe: “Hamma nu tajaajiltoota Waaqa keenyaa irratti isaanii keessatti chaappeessinutti, lafa yookiin galaana yookiin mukkeen hin miidhinaa” (Mul’ata 7:2, 3).

“Kunoo waa waaqayyoo fi namaa walitti makame. Qajeelfamni ergamoota afuritti kenname akka isaan qilleensota afur waamicha Isaa argatanitti qabanii dhaaban. Boqonnaa guutuu dubbisaa. Iyyi, ‘Hin miidhinaa,’ jedhu kun Isa Haaromsu, Furataa irraa dubbatame.”

“Murtii fi dheekkamsi dhiibamuu kan qabu ture yeroo xinnoof qofa hojii murtaaʼe tokko hanga raawwatamutti. Ergaan, jechuunis ergaan akeekkachiisaa fi araaraa isa dhumaa, jaalala ofittummaa kan maallaqaaf qabamuun, jaalala ofittummaa kan boqonnaaf qabamuun, akkasumas hojii hojjetamuu qabu hojjechuuf nama keessatti hanqina jiruun hojii isaa hojjechuu keessatti duubatti hafee jira. Ergamaan ulfina Isaa irraa laficha ifa godhu sun, karaa hojii tajaajiltoota namaa kanneen ifni samii isaan irraa ibsuu dandaʼu eeggatee ture; isaanis akkasitti ergaa addunyaa taqabbii murteessu, qulqullina isaa fi ulfina isaa isa cimaa keessatti, kennuuf waliin hojjetu.” Manuscript Releases, volume 15, 222.

“Yoo taateewwan akkanaa yoo dhufan, murtiileen guguddaan akkasii addunyaa yakka qabeessa irratti yoo bu’an, ummata Waaqayyootiif baqatni eessa ta’a? Aarii sun hamma darbutti akkamitti eegamanii haguugamu? Yohaannis wantoota uumamaa—sochii lafaa, obomboleettii, fi walitti bu’iinsa siyaasaa—ergamoota afuriin qabamanii akka jiranitti arga. Bubbeen kun Waaqayyo akka gad dhiifamu dubbii kennutti to’annoo jala jira. Achittis nagaan waldaa Waaqayyoo jira. Ergamoonni Waaqayyoo ajaja Isaa raawwatu; hamma hojjettoonni Waaqayyoo adda isaanii irratti mallatteeffamanitti bubbee lafa keessaa duubatti qabanii jiru, akka bubbeen lafa irratti yookaan galaana irratti yookaan muka kamiyyuu irratti hin bubbifneef. Ergamaan jabaan gara bahaatti (yookaan ka’uu aduu) ol ba’aa jiru ni mul’ata. Ergamaan kun, kan ergamoota hundumaa caalu, harka isaa keessatti chaappaa Waaqayyo jiraataa qaba; yookaan kan Isa qofaa jireenya kennuu danda’u, kan adda irratti mallattoo yookaan barreeffama galmeessuu danda’u sanaa qaba; isaanis warra du’a hin qabne, jireenya bara baraa argachuuf hayyamamu. Sagaleen ergamaa ol’aanaa kanaa aboo ergamoota afur sana ajajuuf qaba ture, akka bubbee afur san to’annoo jala tursan hamma hojii kun raawwatamutti, fi hamma inni isaaniif gad lakkisuuf waamicha kennutti.”

Warri inni addunyaa, foonii, fi seexana mo’an, warra jaallatamoo kan chaappaa Waaqa jiraataa fudhatan ni ta’u. Warri harki isaanii qulqulluu hin ta’in, onneen isaanii qulqulluu hin ta’in, chaappaa Waaqa jiraataa hin qabaatan. Warri cubbuu karoorfatanii hojjetanis bira darbamu. Warri qooda isaanii fuula Waaqayyoo duratti guyyicha Araara Guddaa fakkeenya-dhabsiisaa keessatti akka warra qalbii jijjiirratanitti fi cubbuu isaanii himatanitti guutan qofa, akka warra eegumsa Waaqayyoo argachuuf malanitti beekamanii mallatteeffamu. Maqaan warra mul’achuu Fayyisaa isaanii jabeessanii ilaalaa, eega, fi dammaqinaan eegaa jiran—caalaa illee warra barii eegan sanaa caalaa hawwii fi fedhii guddaadhaan—warra chaappaa fudhatan keessaa lakkaa’ama. Warri, yeroo ifni dhugaa hundi lubbuu isaanii irratti ifaa jirutti, hojii amantii isaanii jechuun labsan wajjin wal simatu qabaachuu kan qaban ta’anii utuu jiranii, garuu cubbuudhaan sobamanii, onnee isaanii keessatti waaqolii tolfamoo dhaabanii, lubbuu isaanii fuula Waaqayyoo duratti mancaasanii, warra isaan wajjin cubbuu keessatti hirmaatanis xureessan, maqaan isaanii macaafa jireenyaa keessaa haqama; akkuma dukkana halkan walakkaa keessatti hafanitti, ibsaa isaanii wajjin qodaa isaanii keessatti zayitii tokko illee hin qabaatan. “Isin warra maqaa Koo sodaatanitti, Aduun Qajeelinaa qoochoo Isaa keessatti fayyina qabatee ni ba’a.”

“Mallattoon kun tajaajiltoota Waaqayyoo kun isa mul’ataan Hisqi’eeliif agarsiifame sanauma. Yohannis immoo mul’ata kana baay’ee nama naasisu kanaafis dhugaa ba’aa ture. Inni galaanaa fi dambaliiwwan isaa guungumaa jiran arge, namoonnis sodaadhaan garaan isaanii dadhabaa deemu arge. Inni lafti sochoofamuu, tulluuwwanis gara gidduu galaanaa keessatti darbamuu isaanii ilaale (kunis dhugumaan raawwatamaa jira), bishaan isaas guungumaa fi jeeqamaa, tulluuwwanis baay’ina dambalii isaatiin raafamuu isaanii arge. Dha’ichawwan, dhibeen daddarbaa, beelli, fi duuti ergama isaanii isa suukanneessaa sana raawwachaa jiran akka isaaf agarsiifame.” Testimonies to Ministers, 445.