କିତାବ ଦାନିଏଲ — ସଂଖ୍ୟା ଛିଆନବେଇ

Caasiin ergaa raajii William Miller humnoota lama isa balleessan kanneen waaqeffannaa ormaa, isaanis kan duraa heera waaqeffannaa ormaa, itti aansuunis paaphaasummaa turan; caasiin ergaa raajii Future for America immoo humnoota sadii isa balleessan kanneen waaqeffannaa ormaa, itti aansuun paaphaasummaa, itti aansuunis Pirootestaantummaa gantuu ta’anidha; garuu hundinuus xumura irratti wal-faana ta’anii mul’atu. Furtuun raajii bu’uuraa hubannaa raajii Miller keessatti tokko, macaafa Daaniʼel keessatti “kan guyyaa guyyaa” jedhamee ibsamu mallattoo waaqeffannaa ormaati jechuun ture; sababni isaas humnoota lamaan isa balleessan walitti hidhata isaanii kan dhaabe, kanas caasaa hubannaa isaa raajii taasise. Furtuun raajii bu’uuraa hubannaa raajii Future for America keessatti illee, macaafa Daaniʼel keessatti “kan guyyaa guyyaa” jedhamee ibsamu mallattoo waaqeffannaa ormaati jechuunuma; sababni isaas guutamuun seenaa waaqeffannaa ormaa tartiiba taateewwan Daaniʼel boqonnaa kudha tokko lakkoofsa afurtamii fi afurtamii tokko keessatti mul’atan kan dhaabe, kanas caasaa hubannaa raajii Future for America taasise.

ᱱᱟᱣᱟ ᱟᱞᱚᱠ ᱡᱮᱢᱚᱱ ᱥᱟᱨᱮᱡ ᱦᱩᱭᱩᱜᱼᱟ, ᱚᱱᱟ ᱞᱮᱠᱟᱛᱮ, 1989 ᱥᱟᱞᱚᱜ ᱥᱚᱵᱤᱭᱮᱛ ᱤᱭᱩᱱᱤᱭᱚᱱ ᱥᱮᱛᱟᱨ ᱨᱮ ᱫᱟᱱᱤᱭᱮᱞ ᱯᱚᱛᱚᱵ ᱚᱠᱟᱱ ᱚᱞᱚᱝ ᱞᱮᱱᱟ, ᱚᱱᱟ ᱥᱚᱛᱛᱚ ᱨᱮᱭᱟᱜ ᱞᱟᱦᱟᱱᱛᱤ ᱟᱭᱢᱟ ᱯᱨᱚᱠᱟᱨ ᱥᱟᱫ ᱫᱚᱭ ᱵᱤᱨᱳᱫ ᱠᱟᱱᱟ᱾ ᱚᱱᱟ ᱥᱚᱛᱛᱚ ᱵᱤᱨᱳᱫ ᱨᱮ ᱟᱱᱟ ᱵᱟᱝ ᱞᱟᱜᱟᱣ ᱡᱟᱦᱟᱱ ᱛᱩᱞᱩᱡ ᱥᱚᱛᱛᱚᱨ ᱟᱨᱚ ᱯᱟᱨᱥᱟ ᱵᱩᱡᱷᱟᱹᱣ ᱩᱫᱽᱵᱟᱹᱣ ᱟᱠᱟᱱᱟ᱾ ᱚᱱᱟ ᱯᱟᱹᱦᱤᱞ ᱵᱤᱨᱳᱫᱼᱵᱟᱦᱟᱥ ᱠᱚ ᱨᱮ, ᱫᱟᱱᱤᱭᱮᱞ 11 ᱨᱮᱭᱟᱜ ᱛᱟᱭᱚᱢ 6 ᱟᱭᱟᱹᱛ ᱨᱮ ᱢᱮᱱᱟᱜ ᱥᱚᱛᱛᱚ ᱵᱤᱨᱳᱫ ᱨᱮ, ᱵᱟᱭᱵᱮᱞ ᱨᱮ ᱢᱮᱱᱟᱜ ᱠᱤᱪᱷᱩ ᱵᱷᱟᱵᱤᱥᱭᱚᱵᱟᱱᱤ ᱱᱤᱭᱚᱢ ᱱᱤᱥᱪᱤᱛ ᱥᱟᱵᱩᱫ ᱦᱤᱥᱟᱹᱵᱨᱮ ᱪᱤᱱᱦᱟᱹᱣ ᱮᱱᱟ, ᱚᱠᱟ 1989 ᱥᱟᱞᱚᱜ ᱫᱟᱱᱤᱭᱮᱞ ᱯᱚᱛᱚᱵ ᱚᱞᱚᱝ ᱦᱩᱭᱮᱱ ᱛᱟᱦᱚᱸ ᱡᱮ ᱡᱷᱟᱱᱟᱱ ᱵᱟᱹᱲᱛᱤ ᱦᱩᱭᱮᱱᱟ, ᱚᱱᱟᱠᱚ ᱫᱚ ᱥᱟᱯᱷᱟᱹ ᱠᱟᱹᱭᱢᱤ ᱥᱟᱵᱩᱫ ᱨᱮᱭᱟᱜ ᱵᱟᱝ ᱡᱚᱨᱚᱜ ᱟᱠᱟᱱᱟ᱾ ᱱᱤᱛᱚᱜ ᱟᱢᱮ ᱚᱱᱟ ᱱᱤᱭᱚᱢ ᱠᱚ ᱢᱤᱫ ᱵᱤᱥᱚᱭ ᱵᱷᱟᱵᱱᱟ ᱮᱫᱟ, ᱚᱠᱟ ᱟᱢᱮ “ᱵᱷᱟᱵᱤᱥᱭᱚᱵᱟᱱᱤᱨ ᱛᱮᱨ ᱫᱟᱯᱞᱟᱣ” ᱢᱮᱱ ᱠᱟᱱᱟ᱾

Nuti jalqabatti tokko irratti sarara tokko taʼan, garuu sadarkaa biraa irratti garaagarummaa qaban lama ilaaluudhaan jalqabne. Mulʼatawwan Roomaa lama jalqabaa (kan heethenotaa fi kan paaphaasotaa), mulʼata sadaffaa kan Roomaa Ammayyaa hundeessan. Mulʼatawwan Baabilon lama jalqabaa (Baabelii fi Baabilon), mulʼata sadaffaa kan Baabilon Ammayyaa hundeessan. Roomaan Ammayyaa bineensa Mulʼata kudha torbaa isa Baabilon Ammayyaan irra taaʼuu fi irratti mootummaa gootuudha. Akkuma farda isaa irraa kaawbooyiin adda taʼe, isaanis akkasuma walii irraa adda; garuu isaan walii isaanii wajjin ejja hafuuraa raawwatu, kanaafuu sadarkaa sana irratti tokko taʼu. Itti fufiinsaan, raawwattoota sadii biroo kan raajii walitti dhufeenya akkasii qaban ni jiru.

Mul’achuun Eliyaas jalqabaa lamaan (Eliyaas fi Yohannis Cuuphaa), Eliyaas sadaffaa kan guyyoota dhumaa ni hundeessu. Kana wajjin ergamoonni jalqabaa lamaan kanneen karaa Ergamicha Kakuu qopheessan (Yohannis Cuuphaa fi William Miller), ergamaa guyyoota dhumaa keessatti karaa Ergamicha Kakuu qopheessu ni hundeessu. Sararoota raajii hojii irra oolmaa sadi-sadi qaban kana lamaan keessatti qabxiileen barbaachisoo sadii beekamuu qaban jiru.

ⴰⵎⵣⵡⴰⵔⵓ ⵏ ⵡⴰⵏⵏⴰ ⵏⵉⵙ ⵉⵎⵙⵉⵡⵍⵏ ⵉⵜⵜⵡⴰⵙⵙⴰⵏⵏ ⵏ ⵓⵎⵣⵔⵓⵢ ⵏ ⵙⵏⴰⵜ ⵜⵉⵣⵣⵉⴳⵉⵣⵉⵏ ⵏ ⵜⵍⴰⵍⵍⵉⵜ ⵏ ⵜⴽⵔⴰⴹⵜ ⵏ ⵓⵙⵙⵎⵔⵙ ⵏ ⵜⵉⵏⴱⵉⵜ, ⴳ ⵜⵉⵍⴰⵡⵜ, ⴷ ⵏⵏⴰⴽⵙⵏ ⵉⵎⵙⵉⵍⵉⵏ ⵏ ⵓⵎⵣⵔⵓⵢ ⵉⵎⵥⵍⴰⵢⵏ, ⵎⴰⵛⴰ ⴰⵏⵏⴰⵍ ⵏⵏⵙⵏ ⴳ ⵙⵏⴰⵜ ⵜⵉⵙⵎⵍⵉⵍⵉⵏ ⵢⴰⴷ ⵢⴰⵜ ⵢⴰⴹⵏⵉⵏ ⴱⴰⵀⵔⴰ. ⴰⵎⵣⵡⴰⵔⵓ ⵡⵉⵙ ⵙⵉⵏ ⴷ ⴰⵙⵙⵉⵏⵉ ⵏ ⵎⴰⵎⴽ ⵉⴳⴰ ⵓⵎⴳⴰⵔⴰⴷ ⴳⵔ ⵙⵏⴰⵜ ⵜⵍⴰⵍⵍⵉⵜⵉⵏ ⵏ ⵜⴽⵔⴰⴹⵜ ⵏ ⵓⵙⵙⵎⵔⵙ ⵏ ⵜⵉⵏⴱⵉⵜ ⵉⵣⴷⴷⵉⴳⵏ ⵙ ⵓⵎⴰⵜⴰ. ⴰⵎⴳⴰⵔⴰⴷ ⴰⴷ ⴷ ⵎⴰⵙ ⵉⵍⵢⴰⵙ ⵉⵜⵜⵓⵙⵎⵓⵏ ⴰⵎⴰⵙⵙⴰ ⴰⴱⵕⵕⴰⵏⵉ ⴳ ⵡⵓⵙⵙⴰⵏ ⵏ ⵜⴳⴰⵔⴰ, ⵎⴰⵛⴰ ⴰⵎⴰⵣⴰⵏ ⵉⵜⵜⴰⵙⴳⴰⴷⴰⵏ ⴰⴱⵔⵉⴷ ⵉ ⵓⵎⴰⵣⴰⵏ ⵏ ⵓⴳⴳⴰⴷ, ⵉⵜⵜⵓⵙⵎⵓⵏ ⴰⵎⴰⵙⵙⴰ ⴰⴳⵏⵙⴰⵏ ⴳ ⵡⵓⵙⵙⴰⵏ ⵏ ⵜⴳⴰⵔⴰ.

Qabxiin sadaffaan hubatamuu qabu Yesus, akka Alfaa fi Oomeegaa, Eeliyaas isa sadaffaa, akkasumas ergamaa karaa qopheessu isa sadaffaa, Eeliyaas ergamaa isa jalqabaa fi isa dhumaa lamaanuu wajjin, akkasumas ergamaa isa Kakuutichaaf karaa qopheessu isa jalqabaa fi isa dhumaa wajjin walitti hidhata. Ergamaan Eeliyaas kan ergamaa isa jalqabaa fi ergamaan Eeliyaas kan ergamaa isa sadaffaa walitti dhufanii raawwii Eeliyaas isa sadaffaa ta’u; ergamaan karaa qopheessus akka ergamaa sochiiwwan ergamoota isa jalqabaa fi isa sadaffaa lamaanuu ta’etti bakka bu’amee dhihaata.

Raajichi Eliyaas guyyoota dhumaa keessatti wal’aansoo uummata Waaqayyoo fi tokkummaa sadii kan Roomaa Ammayyaa gidduutti ta’u, wal’aansoo Tulluu Qarmeloos irratti ta’een fakkeenya ni kenna.

Gaara Qarmeloos kaaba Israa’el keessaa kutaa kaabaa, qarqara galaana Meditiraaniyaanii dhihoo keessatti argama. Inni akka waliigalaatti kaaba-dhihaa irraa gara kibba-bahaatti diriira, fi gaara dheeraa beekamaa taʼe tokko uuma; dheerinni isaas gara maayilii 39 (kiilomeetira 63) taʼa. Sulula Megiddoo, kan Sulula Yizre’el jedhamuunis beekamu, kibba-baha Gaara Qarmeloositti argama. Gaara Qarmeloos fi Sululli Megiddoo gama fageenyaatiin walitti dhihoo dha. Fageenyi isaan gidduu jiru, sarara qajeelaan (akka simbirri balaliʼuun), gara maayilii 20 hanga 25 (kiilomeetira 32 hanga 40) taʼa. Dhihaa Gaara Qarmeloositti Galaanni Meditiraaniyaanii jira; bahaa Sulula Megiddoo fi Sulula Yizre’el immoo Galaanni Galiilaa, kan Haroo Xibeeriyaas yookaan Haroo Kinneret jedhamuunis beekamu, jira.

Mul’ata Mul’ataa keessatti lolli Armagedon Sulula Megiddoo agarsiisa; mul’inniis bartoonni raajii akka kitaabni Mul’ataa ergaa isaa akka jecha jechaatti ifa baasutti hin amanne hin barbaadne; kanaaf yeroo Armagedon (Megiddoo) akka Armagedonitti ibsetti, jecha “har” jedhu fayyadame; hiikni isaas gaara jechuudha; kunis lolli sun mootummaa hafuuraa keessatti fakkeenya lola dhumaa isa jawween, bineensichii fi raajichi sobaa addunyaa itti geggeessan ta’uu isaa ifatti mul’isuuf ture.

Yohaannis Megiddoo Armaagedooniin jechuun, akka iddoon lafa-kaa’umsaatiin hiikamu hin qabne mirkaneesse; Megiddoon sulula waan ta’eef, gaara tokkollee hin qabu. Ishee bira dhiyoo keessatti immoo Tulluun Qarmeloos jira; achittis wal’aansi Eliyaas Ahaabii fi raajota Iizebeel wajjin godhe ni raawwatame. Kanaafuu Megiddoonii fi Tulluun Qarmeloos lamaan isaanii iyyuu waraana dhumaa Armaagedooniin agarsiisota ta’u.

Yoo ati Yerusaalem, Tulluu Qarmeloosii, fi Sulula Magiddoo walitti fiddee rog-sadee tokko yoo kaaste, Yerusaalem golee kibba-baha rog-sadee sanaa irratti argama; Tulluun Qarmeloos immoo kaaba-lixaa irratti, Sululli Magiddoo kaaba-baha irratti argama. Naannoon lola Armaagedooniin fakkeenyaan bakka buʼu galaana lama gidduutti daangeffamee jira; mootichi kaabaa (sagaaltittiin Baabilon ammayyaa) immoo galaanota gidduu fi tulluu qulqulluu ulfina-qabeessa sana gidduutti dhuma isaa ni argata. Yeroo sanattis carraan qorannoo namaa ni cufama.

Hojiirra sadarkaa Eliyaas saba Waaqayyoo fi mootii kaabaa gidduutti walitti bu’iinsa alaa taʼe argisiisa; inniis mataa tokkummaa sadarkaa sadiitiin ijaaramte kan ajaja, bineensaa fi raajii sobaa taatee addunyaa gara Armaagedoonitti geessu dha. Diinonni Eliyaas sadan, warra tokkummaa sadarkaa sadii sana fakkeenyaan agarsiisan, keessaa tokko Ahaab isa mootii gosoota kaabaa kudhanii ture, kan mootota kudhan mul’ata boqonnaa kudha torbaa keessatti ibsaman bakka bu’u; isaanis sagaagalummaa ishee sagaagaltittii Baabilon wajjin raawwatu, mootummaa isaanii immoo sa’aatii “tokkoof” sagaagaltittii sanaaf kennuuf walii galu; kunis sa’aatii “sanaa” jechuun yeroo rakkoo seera Dilbataa ti. Sagaagaltittiin Baabilon Iizaabeliin bakka buufamte; raajonni Baʼaal kan Iizaabelii fi luboonni bosonaa immoo raajii sobaa bakka bu’u.

Balaa seeraa Dilbataa krizisiin ishee, seeraa Dilbataa Ameerikaa keessatti dhihoo dhufu sanaan ni jalqabdi; yeroo Miikaa’el ka’utti immoo ni xumurama. Yeroo seerri Dilbataa sun dhufu, sagaleen inni lammaffaan Mul’ata boqonnaa kudha saddeet keessaa bushaayeen Waaqayyoo warra biraa Baabilon keessaa ni waama. Yeroon waamicha Baabilon keessaa ba’uu irraa jalqabee hamma yeroo carraa qorraa cufamuutti jiru, yeroo murtii ejjituu Baabilon sanaati. Innis yeroo Hafuura Qulqulluun safara malee dhangalaafamuudha. Innis “sa’aatii” mootonni kudhan ejjituu Xiiroos, isheen amma deebi’anii hin dagatamne sana wajjin mootummaa waliinii bulchuuf walii galan sanaati. Innis “sa’aatii” “sochii lafaa” guddaa Mul’ata kudha tokko keessaa, yeroo warri dhibba tokkoo fi afurtamii afur kuma ol kaafamanii akka alaabaa ta’an sanaati.

Akkuma Yohaannis Megiddoo akka gaara (“har”) Megiddootti waamee dhugaa hafuuraa malee kan jecha qofaatti fudhatamu akka hin taane ibsetti, firdiin sagaagaltittii Baabilonii fi Xiiroos irratti dhufu yeroo “sa’aatii” keessatti akka ta’u, akkasumas “guyyaa” keessatti akka ta’u ibsameera.

Booda Onkoloolessa 22, 1844 booddee yeroon raajii akka raajummaatti hojii irra ooluu hin qabu; kanaafis murtiin humna paaphaasii “sa’aatii” tokko keessatti raawwatamu akka ta’e, akkasumas “guyyaa” tokko keessatti akka ta’eetti fakkeeffamee dhihaata. “Sa’aatiin” murtii ishee seera Dilbataa Ameerikaa keessatti labsame irraa jalqabee hanga carraan araaraa cufamutti turu yeroo raajiidha. Eliyaas isa guyyoota dhumaa yeroo ilaallu yeroo kana adda baafnee hubachuun barbaachisaadha; sababiin isaas lolli Eliyaas Gaara Qarmeeloos irratti geggeesse qorannoo keessaa saba Waaqayyoo isa guyyoota dhumaa irratti ta’u duubaan dhufa; yeroo qormaataa waldaa fi addunyaaf ta’u immoo jalqabbii fi xumura raajii wal fakkaataa of keessaa qaba.

Sagaleen Mulʼata boqonnaa kudha saddeetii keessa jiran waldoota lamaaf waamicha adda addaa lama bakka buʼu. Waldaan inni jalqabaa kumni dhibbi tokkoo fi afurtamii afur taʼee Mulʼata boqonnaa torbaa keessatti ibsame sana, waldaan inni lammaffaan immoo tuuta guddaa Mulʼata boqonnaa torbaa keessatti ibsame sana dha. Waamichi kumaa dhibba tokkoo fi afurtamii afur sanaaf yeroo Hafuuri Qulqulluun safaraan dhangalaafamaa jiru taasifama; waamichi tuuta guddaa sanaaf immoo yeroo Hafuuri Qulqulluun safara malee dhangalaafamaa jiru taasifama.

እቲ ሓያል መልኣኽ ኣብ ምፍጻሜ ራእይ ምዕራፍ ዓሰርተ ሸሞንተ ወረደ፤ እዚ ድማ እቶም ዓበይቲ ህንጻታት ናይ ኒው ዮርክ ከተማ ብ11 መስከረም 2001 ምስ ምጽኣት ናይ እስልምና “ንፋስ ምብራቕ” ኣብ ዝወደቑሉ ጊዜ እዩ። ድሕሪኡ ድማ “ብሓያል ድምፂ ብሓይሊ ጨደረ፣ ዓባይ ባቢሎን ወዲቓ እያ፣ ወዲቓ እያ፣ መንበሪ ኣጋንንቲ ኾይና ኣላ” በለ። ከምኡውን ኣብ ቍጽሪ ኣርባዕተ ካልእ ድምፂ “ካብ ሰማይ ክብል ይስማዕ፣ ‘ህዝበይ፣ ካብኣ ውጹ።’” እዞም ክልተ ድምፅታት “ነተን ኣብያተ ክርስቲያናት ዝተገብሩ ክልተ ፍሉያት ጻውዒታት” እዮም። እተን ክልተ ፍሉያት ኣብያተ ኣምላኽ ኣብ መወዳእታ ዘመን ከም ሚእቲን ኣርብዓን ኣርባዕተን ሽሕን ከምኡውን እታ ዓባይ ህዝቢ ተለልየን እየን።

Yeroon qorannaa kumaatama afurtamaa fi afurii kumaa dhibba afurtamaa fi afurii, Islaama wayyaa sadaffaatiin jalqaba; kana Isaayaas “guyyaa qilleensa bahaa” jedhee adda baasa. Yeroon qorannaa sunis seera Dilbataa yeroo dhihoo keessatti Ameerikaa keessatti dhufuufi mallattoo bineensichaa hojii irra oolchuudhaan xumurama. Bineensichi mootii kaabaa sobaa dha, mataa Baabilon ammayyaa. Baabilon immoo Daani’el boqonnaa torbaffaa keessatti leenca dha; raajiin mootummaa Yihudaa irraa dhufe inni mootummaa hin ajajamne, kan Adventizimii Laa’odiiqeyaa bakka bu’u, yeroo “harree” Islaamaa (Fulbaana 11, 2001) irraa jalqabee “leenca”tti (Baabilon Ammayyaa) xumuramu keessatti du’a.

Yeroo raagichi Laa’odiiqeyaa Adveentizimii keessatti diddaa taʼe akka “iddoo awwaalaatti” fakkeeffame keessatti, bokkaan boodaa waldaa dhibba afurtamii afur kumaatiif waamichi adda taʼe yeroo godhamu, safaramee kennama. Yommuu yeroo sun xumuramu, “sa’aatii” “kirkira lafaa guddaa” isa seera Dilbataa Ameerikaa Gamtoomanii keessatti argisiisu sanatti, yeroo sagalee lammaffaa Mul’ata kudha saddeetii, hojii irra oolmaa mallattoo bineensaa wajjin dhufa; innis mallattoo mootii kaabaa ti. Yeroo walfakkaataatti Islaamni Wayyoo sadaffaa keessaa fudhatamee addunyaa gantuu ta’e irratti murtii adeemsifamaa fi hammaataa dhufu fiduuf itti fayyadama. Ergaan “alaabaa” dhibba afurtamii afur kumaan waamicha lammaffaa adda ta’e sana keessatti waldaa “tuuta guddaatti” lallabamu, “mallattoo” “mootii kaabaa” sanaa fi gahee Islaamii Wayyoo sadaffaa keessaa, isa akka “ijoollee bahaa”tti fakkeeffame, adda baasa.

Ergaan inni humna mootummaa paaphaasummaa Daani’el boqonnaa kudha tokko lakkoofsa afurtamii afur keessatti aarsa, fi ergaan dhangala’aa dhiiga paaphaasummaa isa dhumaa jalqabsiisu, akka “oduu bahaa keessaa” (Islaama) fi “kaabaa” (mallattoo bineensaa)tti bakka buufameera. Yeroo sana keessatti, akkuma yeroo isa duraa sanaa, Islamiin “qilleensa bahaa” jedhamu yeroo sana jalqabuuf murtii Ameerikaa irratti fida; yeroo sanas yeroo mootichi kaabaa “gidduu galaanotaa fi tulluu qulqulluu ulfina qabeessa” gidduutti, sulula Magedoo fi tulluu Qarmeloos irratti, dhuma isaa ga’utti xumurama.

Yeroon murtii Baabilon ammayyaa kan siree duʼaa ishee (awwaala) bakka buʼu, akkuma sireen duʼaa raajicha Laaʼodiiqeyaa abboomamuu didde waamicha adda taʼe isa jalqabaa gara waldootaatti keessatti xumurame, mallattoo bahaa irraa jalqabee mallattoo kaabaatiin xumurama. Awwaalchi (sireen duʼaa) raajiin sobaa Beetʼeeliitii fi raajiin mootummaa Yihudaa abboomamuu didde itti awwaalaman lamaan isaanii, “harree” fi “leenca” gidduutti bakka buʼameera.

Eliyaas jechuun saba Waaqa yeroo dhumaa kan diinota sadii Ah’aab, Izebel, fi raajota Izebeltiin bakka bu’an dura dhaabatan agarsiisa. Izebel humna papaasummaa waldaa afraffaa, jechuunis Tiyaatiraa, keessaa fakkeenya; raajonni ishee immoo Qarmeloos irratti raajota Ba’aalii fi luboota bosonaa keessatti bakka bu’anii turan. Ba’aal waaqa dhiiraa agarsiisa; luboonni bosonaas Ashtaarot, waaqa dubartii, bakka bu’u; kanaafuu raajonni sobaa Izebel dhiiraa fi dubartii of keessaa qabu turan; kunis walitti dhufeenya Waldaa fi Mootummaa Macaafa Mul’ataa keessatti fakkeenya bineensaa jedhamuun bakka bu’ame agarsiisa.

Ameerikaan Tokkummaan jalqabatti fakkii bineensichaa Ameerikaan Tokkummaa keessatti, achiis addunyaa keessatti dhaaba; akkasumas Ameerikaan Tokkummaan raajicha sobaa tokkummaa sadiisaanii ti. Ahaab, mootichi gosa kudhaniitii, mootota kudhan Mul’ata boqonnaa kudha-torbaa keessaa bakka bu’a; jechuunis isa ajjeeftuu guddaa sana; Izebel immoo bineensicha dha. Eeliyaas Tulluu Qarmeloos irratti tokkummaa sadiisaanii Baabilon Ammayyaa wajjin walitti bu’iinsa keessa ture; iddoo sagaagaltuun Baabilon dhuma ishee gargaaraa tokko malee geessu. Itti-fayyadamiinsi sadii Eeliyaas walitti bu’iinsa alaa saba Waaqayyoo bara dhumaa irratti fidamu bakka bu’a; Eeliyaasis raajicha aangoo sadii sana wajjin kallattiidhaan walitti bu’iinsa keessa jiru bakka bu’a.

Kutaan seenaa Eliyaas keessaa tokko “bokkaa” dha; innis seenaa walitti-bu’iinsaa keessatti bokkaa boodaa dhangalaafamu kan bakka bu’u dha. Walitti-bu’iinsa Gaara Qarmeloos dura deemuun, Eliyaas ifatti, dubbii isaatiin malee bokkaan akka hin jiraanne ibsee ture. Yeroon gara “sa’aatii” murtii Iizaabel geessu sun, yeroo “sagalee” jalqabaa addaan bahee waldootaaf kennameen bakka bu’ame dha. “Sagaleen” sun Fulbaana 11, 2001 ga’e; yeroo sana keessatti “bokkaan” qofa “safaramte”, akkasumas yeroo sana keessatti ergaawwan bokkaa boodaa wal morman lama, warri falmii Habbaquuq keessaa hirmaatan turan. Tokkoon ergaa sobaa Tammuuzif boo’uu ture; innis “ergaa nagaa fi nageenyaa” bakka bu’a ture; kaan immoo ergaa dhugaa Woe sadaffaa Islaamaa ture.

Ergaan “bokkaa roobaa” inni dhugaan gahee Islaama Wayee sadaffaarratti hundaaʼee ture. Ergaan sun madda tokko irraa madde (kan jechuun Future for America ture), fi ergaawwan lamaan ol’aantummaa argachuuf wal dorgoman hamma seenaan sirrummaa ergaa dhugaa sana mirkaneessutti, akkasumas yeroo akkasii keessatti gowwummaa ergaa “nagaa fi nageenya” taʼe mirkaneessutti.

ᱮᱞᱤᱭᱟᱹᱣ ᱨᱮ ᱛᱮᱞᱟ ᱯᱨᱭᱚᱜ ᱨᱮ ᱯᱨᱚᱛᱷᱚᱢ ᱯᱩᱨᱚᱱ, ᱫᱚᱥᱟᱨ ᱮᱞᱤᱭᱟᱹᱣ ᱫᱟᱨᱟᱭ ᱱᱤᱥᱪᱤᱛ ᱦᱩᱭᱟ, ᱚᱠᱟᱭ ᱡᱤᱥᱩ ᱡᱚᱱ ᱵᱟᱯᱛᱤᱥᱛ ᱵᱚᱞᱚ ᱪᱤᱱᱦᱟᱹᱯᱮ ᱠᱮᱫᱟᱭᱟ। ᱱᱚᱣᱟ ᱵᱟᱨ ᱥᱟᱠᱷᱤ ᱥᱟᱶᱛᱮ ᱛᱮᱥᱟᱨ ᱮᱞᱤᱭᱟᱹᱣ ᱨᱮ ᱛᱷᱟᱯᱚᱱ ᱮᱢᱟᱜᱼᱟ।

Nuyi kana itti aanu keessatti qo’annoo kana itti fufna.