Phexros Paaniyum (Qisaariyaa Filiphis) keessa jira; kunis yeroo Phexros, Yohaannisii fi Yaaqoob kophaa isaanii Yesuus wajjin deeman sadan keessaa isa giddu galeessaa guyyoota ja'a yookiin saddeet qofa dura dha. Inni jalqabaa, yeroo intalli Yaayiros kan umuriin ishee waggaa kudha lama ta'e du'aa kaafamtetti humna Isaa mul'isuu ture; inni lammaffaan, tulluu Inni irratti bifa jijjiirratetti ulfina Isaa mul'isuu ture; inni sadaffaan immoo Getesemaanee keessatti dhiphina Isaa mul'isuu ture. Paaniyumitti, boqonnaa kudha tokko keessatti, Phexros fannoo lakkoofsa kudha ja'aa dura battalumatti qindaa'ee argama. Tulluun sun imaloota duuka bu'oonni sadan qofti irratti hirmaatan sadan keessaa isa giddu galeessaa ture. Tulluu sanatti Abbaan inni samii illee yeroo dubbate sadan keessaa isa lammaffaa dubbate; Abbaan yeroo cuuphaa, tulluu sanatti, achiis fannoo dura battalumatti dubbate. Phexros yeroo lama taateewwan murtaa'oo sadan keessaa isa giddu galeessaa irratti argama. Inni boqonnaawwan Maatewos kudha tokko irraa hanga digdamii lamaatti jiran keessattis giddu galeessa irra jira.
The Ass
Gaarichi seensa injifannoo dura ture; seensi sunis, akkuma harreen Abrahaam iddoo durii mana qulqullummaa Yerusaalem kan taʼe Moriyaa irratti qoraan aarsaadhaaf baattee geessite, aarsaa gara Yerusaalemitti baattee akka geessituuf harreen hiikamuu isheetiin jalqabe. Sarara Lewwoota digdamii sadii keessatti ayyaanni malakataa hiikamuu harree mallatteessa; kanaaf, muuxannoon Gaara Bifa Jijjiirannaa seensa injifannoo durse; kunis Phexros seenaa guyyoota soddoma Lewwoota digdamii sadii kan waqtii Pheenxeqostee wajjin walsimu keessa kaaʼa. Guyyoota soddoma sana keessatti manni qulqullummaa (qormaanni inni gidduu jiru) warra luboota gootota saddeettama sana keessaa taʼuuf kaadhimaman irratti fidama. Dhugaa baʼumsa fincila Uziyaan mootichi iddoo qulqulluu keessatti kaase keessatti, luboonni saddeettamni sun gootota jedhamanii ibsamu; kunis luboonni hin hirmaanne akka turan akeeka.
Azariyaan lubichi isa duukaa seene; isa wajjinis luboota Waaqayyoo soddomman saddeettama, jechuunis jajjaboo turan. Isaanis mootummaa Uuziyaa dura dhaabbatanii, “Yaa Uuziyaa, ixaana Waaqayyoof aarsuun siif hin ta’u; kun luboota jechuunis ilmaan Aaron, warra ixaana aarsuuf qulqulleeffamaniif qofa. Iddoo qulqulluu keessaa ba’i; ati yakka darbitteerta; kunis Waaqayyo Gooftaa biratti ulfina siif hin ta’u” jedhaniin. 2 Seenaa 26:17, 18.
Luboonni jajjaboon warra Hoolicha inni gara deemu hundumaatti isa duukaa buʼanidha.
Kun warri dubartootaan xuraaʼoo hin taane; isaan qulqulloota. Kun warra Hoolicha inni dhaqutti isa duukaa buʼan. Isaan keessaa namoota gidduudhaa furamanii Waaqayyoo fi Hoolichaaf mootummaa jalqabaa taʼan. Mulʼata Yohaannis 14:4.
Leenci gosa Yihudaa saba Isaa gara Iddoo Hundumaa Caalaa Qulqulluutti geggeessa; isaanis saanduqa kakuu keessa akka xiyyeeffatanii ilaalanii fi Angafa Lubootaa isa achitti hojii Isaa isa dhumaa kan cubbuu haquu irratti tajaajilaa jiru akka xiinxalan taasisa. Phexros Muddee 31, 2023tti du'aa kaafame; achiis gahee Roomaan mul'ata raajii isa alaa hundeessuu keessatti qabdu ilaalchisee qormaanni bu'uuraa isa mudate. Sana booda qormaanni mana qulqullummaa inni lammaffaan Phexrositti dhufe; mul'anni sarara isa keessaa mul'ata daawwitii Daani'el boqonnaa kudhanii keessatti fakkeeffamee kan dhiyaatus achumatti.
ପିତର ୧୮ ଜୁଲାଇ, ୨୦୨୦ ତାରିଖରେ ନିଜ ପ୍ରଭୁଙ୍କୁ ଅସ୍ୱୀକାର କରିଥିଲେ, ଏବଂ ସେ ଏହା ତିନିଥର କରିଥିଲେ।
“Phexros gooftaa sadii Gooftaa isaa ifatti ganee ture; Yesusis yeroo sadi isa irraa mirkaneessa jaalalaa fi amanamummaa isaa baase, gaaffii qara qabu sana garaa isaa madaa’eetti akka xiyya quunca’eetti cimsaa itti dhiheesse. Bartoota walitti qabaman duratti Yesus gadi fageenya qalbii jijjiirannaa Phexros mul’ise, akkasumas barataa yeroo tokko of jaja ture sun hammam guutummaatti gad of deebifame akka ture agarsiise.” The Desire of Ages, 812.
Phexiroosni waaqeffattootaa gosa lama bakka buʼe.
“Fakkiiwwan Fariisichaafi qaraxaa sassaatu sanaan bakka bu’aniif hundumaaf seenaa ergamaa Pheexiroos keessa barumsi tokko jira. Barattoota ta’uu isaa jalqabaatti Pheexiroos ofii isaa cimaa ta’uu isaa yaada ture. Akkuma Fariisichaa, tilmaama ofii isaatiin inni ‘akka namoota kaanii miti’ ture. Kiristoos galgala dabarfamuu Isaa dura bartoota Isaa, ‘Halkan kana hundi keessan Anaan ni gufattu’ jedhee akeekkachiise yeroo, Pheexiroos immoo mootummaa guutuudhaan, ‘Yoo hundinuu gufatan iyyuu, ani garuu hin gufadhu’ jedhe. Maarqoos 14:27, 29. Pheexiroos balaa ofii isaa hin beekne. Ofitti amanamuun isa dogoggorse. Inni qorama dandamachuu akka danda’u yaade; garuu sa’aatii muraasa keessatti qorumsi sun dhufe, innis abaarsaa fi kakachuun Gooftaa isaa morme.” Christ’s Object Lessons, 152.
Qaraxa sassaabaan sun qajeelaatti lakkaaʼamee gara mana isaatti deebiʼe.
“Fariisichii fi qaraxaasaa gibiraa warra waaqeffachuuf gara Waaqayyootti dhufan keessaa garee gurguddoo lama bakka bu’u. Bakka bu’oonni isaanii warri jalqabaa lamaanis ijoollee lamaan dura addunyaatti dhalatan keessatti argamu.” Christ’s Object Lessons, 152.
Abeelii fi qaraxxaan gibiraa amantii qofaan qajeelfamuu agarsiisu.
Есгыйымсчы, ылӕуд уӕрхмӕ ыл фӕдисæй, нæ уӕндид æртæ хæццæ кæнын куыд фыдæл уæлæмхасмӕ, фæлæ йæ къухтæй йæ ронмæ хастой, æмæ загъта: Хуыцау, уæлдай зæрдæдарæй мын, æз гонахаджын. Дзурын уын: ацы лæг йæ хæдзармæ фæстæмæ цыд фæрæзгондæй, иннæйæй фылдæр; уымæн æмæ иумæйагæй чи йæхицæн кæнæ йæхи сæргъæлæууон, уый фæндаг кæндзысты; æмæ чи йæхи кæнæ йæхи æнæмæнгæ, уый сæргъæлæууон кæндзысты. Лука 18:13, 14.
Ergaan 1888 sanaa Ergamicha Mul’ata boqonnaa kudha saddeeti keessaa gad buʼuu waliin dhufe.
“Gooftaan araara Isaa guddaadhaan karaa Jaarsolii Waggoner fi Jones ummata Isaatti ergaa baay’ee qaalii ta’e tokko erge. Ergaan kun Fayyisaa ol kaafame, jechuunis aarsaa cubbuu guutummaa biyya lafaa tiif dhihaate, addunyaatti caalaatti ifatti akka dhiyaatuuf ture. Inni karaa amantiitiin qajeelina, karaa Wabii sanaatiin argamu, dhiheesse; inni uummata qajeelummaa Kiristoos akka fudhatan affeere; qajeelummaan kun immoo ajajawwan Waaqayyoo hundumaaf abboomamuudhaan mul’ata. Namoonni baay’een Yesuusiin irraa ilaacha isaanii dhabanii turan. Ijji isaanii gara qaama Isaa waaqaawaa, gara ga’umsa Isaa, fi gara jaalala Isaa isa maatii namaa hundaaf hin geeddaramneetti qajeelfamuu isaan barbaachise. Humni hundinuu harka Isaatti kennameera, akka inni kennaa badhaadhaa namootatti qooduuf, qajeelummaa Isaa mataa Isaa isa gatii hin qabne sana akka nama hojii raawwatu namaa dadhabaa ta’eef qooduuf. Kun ergaa Waaqayyo addunyaatti kennamuu akka qabu ajaje dha. Inni ergaa ergamaa sadaffaa ti; sagalee guddaadhaan labsamuu qaba; akkasumas dhangala’uu Hafuura Isaa isa safara guddaadhaan wajjin ni deema.” Testimonies to Ministers, 91.
Ergaa Laaʼodiiqeyaa
“Ergaan A. T. Jones fi E. J. Waggoner nuuf kenname, ergaa Waaqaatiin waldaa Laaʼodiiqeyaatiif kenname dha; namni kam iyyuu dhugaa amana jedhee ofiin himatu, taʼus ifa Waaqni kenne sana kan birootatti hin calaqqisiifne hundumaafis wayyoo.” The 1888 Materials, 1053.
Ergaa Roobaa keessaa
“Roobni booddeen inni dhumaa saba Waaqayyoo irratti ni bu’a. Ergamaan humna qabeessi tokko samii irraa ni bu’a; guutuun lafaas ulfina isaatiin ni ifa.” Review and Herald, Ebla 21, 1891.
Magaalaa New York fi 9/11
“Amma yeroo ammaa dubbichi ani Niiw Yoorkiin dambalii galaanaa guddaadhaan haqamuu akka qabdu jedhee dubbadhe ni dhufa moo? Kana ani yeroo tokko illee hin dubbanne. Ani akkan ija jabinaan gamoo gurguddoo achitti darbii irra darbii ijaaraman ilaaluutti, ‘Yeroo Gooftaan lafaa sodaachisaa raasuuf ka’utti, mul’atawwan akkam sodaachisoon ni raawwatamu!’ jedheen dubbadhe. Sana booda dubbiin Mul’ata 18:1–3 ni raawwatama. Boqonnaan kudha saddeettaffaan Mul’ataa guutuun isaa akeekkachiisa waan lafarratti dhufuuti. Garuu waan addatti Niiw Yoorkirratti dhufu ilaalchisee ifa tokko illee hin qabu; kana qofa beeka: guyyaa tokko humni Waaqayyoo naanneessuu fi garagalchuu isaatiin gamoonni gurguddoon achi jiran ni diigamu. Ifti naa kenname irraa waanan beeku, badiisni addunyaa keessa jira. Dubbii tokko qofatu Gooftaa irraa yoo ba’e, tuqiinsi tokko humna isaa jabaa irraa yoo ta’e, ijaarsi gurguddaan kun ni kufa. Mul’atawwan soda isaanii yaadaan illee fakkeessuu hin dandeenye ni raawwatamu.” Review and Herald, July 5, 1906.
Phexros inni qaraxa sassaabu lubbuu amantiidhaan qajeelummaa argattu tokko bakka bu'a, amantiidhaan qajeelummaa argachuunis ergaa ergamaa sadaffaa ti; innis ergaa Laa'odiiqeyaa isa 9/11tti, yeroo gamoowwan gurguddoon Niiw Yoork jiganii Mul'anni 18:1–3 raawwii argatetti, dhufe dha. Sana booda bokkaan inni booddee copha cophaan roobuu jalqabe, chaappeffamuun warra kuma dhibba tokkoo fi kuma afurtamii afur ta'aniis jalqabe. Xumura yeroo chaappeffamuu warra kuma dhibba tokkoo fi kuma afurtamii afur ta'anii irratti, ergamaan Mul'ata boqonnaa kudha saddeetii Mikaa'el angafa ergamootaa ta'ee gad bu'ee, qormaata sadiin Phexros du'aa kaase. Qormaanni jalqabaa Muddee 31, 2023tti jalqabe; dhugaa bu'uuraa isa Roomaan humna Daani'el boqonnaa kudha tokko lakkoofsa kudha afur keessatti ibsame, kan mul'aticha hundeessu ta'uu ishee ibsu bakka bu'e. Mul'anni sun mul'ata chazon kan sarara raajii alaa bakka bu'u yoo ta'u, Solomoonis inni jireenya yookaan du'a akka ta'e dubbata.
Bakka [chazon] mulʼanni hin jirretti, uummanni ni bada; inni seera eegu garuu, inni eebbifamaa dha. Fakkeenya 29:18.
Qormaanni Pheexiros inni lammaffaan, akkuma Obboleettiin White mul’atawwan ishee jalqabaa keessatti ibsiteetti, amantiidhaan Iddoo Hundumaa Caalaa Qulqulluutti seenuu kan gaafatu qormaata mana qulqullummaati. Achitti abboommii Sanbata guyyaa torbaffaa abboommiiwwan salgan kaan caalaa calaqqisu argite. Barumsi yeroo firdiin jalqabamutti argamu sun barumsa foon uffachuu isa guyyoota gara dhumaa keessatti, yeroo firdiin xumuramutti, barumsawwan raajii kaan caalaa calaqqisu bakka bu’a. Kiristoos inni Waaqa ta’e, cubbuu kan hin beekne ta’us, foon kufaa fi cubbamaa ofitti fudhachuudhaan foon uffachuun Isaa fakkeenyota adda addaatiin ibsama. Hundumaa caalaa barbaachisaa kan ta’e barumsa yeroo torbaati. Barumsi yeroo torbaa alfaa argannoowwan raajii Miller ture; bara 1856ttis barumsa omeegaa seenaa hordoftoota Miller bakka bu’e ture; seenaa kana keessatti Adveentizimiin Filadelfiyaa kan hordoftoota Miller waggoota torbaaf fincilee bara 1863tti waldaa Adveentistii Guyyaa Torbaffaa Laa’odiiqiyaa ta’e.
ਈਜ਼ਕੀਏਲ ਸੈਂਤੀਹ ਦੀਆਂ ਦੋ ਛੜੀਆਂ ਉੱਤਰੀ ਅਤੇ ਦੱਖਣੀ ਰਾਜਿਆਂ ਦੇ ਵਿਰੁੱਧ ਦਿੱਤੇ ਗਏ ਦੋ 2,520-ਸਾਲਾਂ ਦੇ ਨਿਆਇਕ ਦੰਡਾਂ ਦਾ ਪ੍ਰਤੀਕ ਹਨ। ਉੱਤਰੀ ਰਾਜ ਮਨੁੱਖੀ ਦੇਹਿਕਤਾ ਦਾ ਪ੍ਰਤੀਨਿਧਿਤਵ ਕਰਦਾ ਹੈ ਅਤੇ ਦੱਖਣੀ ਰਾਜ ਉਸ ਮਨ ਦਾ ਪ੍ਰਤੀਨਿਧਿਤਵ ਕਰਦਾ ਹੈ ਜੋ ਮਸੀਹ ਦੇ ਮਨ ਨਾਲ ਇੱਕਤ੍ਰ ਹੋਣ ਲਈ ਰਚਿਆ ਗਿਆ ਸੀ; ਇਸ ਤਰ੍ਹਾਂ, ਦਿਵਯਤਾ ਮਨੁੱਖਤਾ ਨਾਲ ਇੱਕ ਹੋ ਜਾਵੇਗੀ। ਇਹ ਅਵਤਾਰ ਦੇ ਸਿਧਾਂਤ ਦੀ ਇੱਕ ਸਰਲ ਕੀਤੀ ਹੋਈ ਪ੍ਰਤੀਕਾਤਮਕ ਅਭਿਵਿਅੰਜਨਾ ਹੈ। “ਸੱਤ ਸਮੇਂ” ਮਿਲਰਾਈਟ ਇਤਿਹਾਸ ਦਾ ਅਲਫਾ ਅਤੇ ਓਮੇਗਾ ਸੀ, ਅਤੇ ਜਿਵੇਂ ਇਹ ਅਵਤਾਰ ਦਾ ਪ੍ਰਤੀਨਿਧਿਤਵ ਕਰਦਾ ਹੈ, ਇਸੇ ਤਰ੍ਹਾਂ ਇਹ 1844 ਦੀ ਅਲਫਾ ਸੱਬਥ-ਸਿੱਖਿਆ ਦੇ ਸਬੰਧ ਵਿੱਚ ਸੱਤਵੇਂ-ਦਿਨ ਦੇ ਐਡਵੈਂਟਿਸਟ ਇਤਿਹਾਸ ਦਾ ਵੀ ਓਮੇਗਾ ਹੈ। ਇਕ ਸੱਤਵੇਂ-ਦਿਨ ਦੇ ਸੱਬਥ ਦਾ ਚਿੰਨ੍ਹ ਹੈ ਅਤੇ ਦੂਜਾ ਸੱਤਵੇਂ-ਸਾਲ ਦੇ ਸੱਬਥ ਦਾ ਚਿੰਨ੍ਹ ਹੈ।
Maqaan Phexirosii jechuun Phaaniyimitti jijjiirama, kunis Abrahaam bakka bu’iinsa kakuu jalqabaa saba filatamoo wajjin qabuuf tarkaanfii lammaffaa ture; akkasuma Phexiros tarkaanfii isaa lammaffaatti bakka bu’aa kakuu isa dhumaa saba filatamoo wajjin qabu ta’a. Inni sarara boqonnaawwan kudha tokko hanga digdamii lamaatti tarkaanfii lammaffaa dha; akkasumas yeroo sadii keessaa yeroo lammaffaa Phexiros, Yaaqoobii fi Yohaannis duuka buutota kaan irraa adda ba’anii Yesuus wajjin deeman, yeroo sadii keessaa yeroo lammaffaa Abbaan samii dubbate. Sararri Neroo walakkaa lola Raaifiyaa fi Phaaniyim gidduutti xumurama; sababiin isaas, inni yeroo lama kaan kan waggoota 250 ta’an, kan bara dhaloota Kiristoos dura 457 fi 1776 irraa jalqaban wajjin wal-simsiisa. Bara dhaloota Kiristoos dura 457 bara dhaloota Kiristoos dura 207 irratti xumurama; 1776 immoo 2026 irratti xumurama. Phexiros bara dhaloota Kiristoos dura 207, 2026, 313 fi qormaata mana qulqullummaa isa qormaata sadaffaa fi isa addaan baasu, hiikuu harree dursee jiru, kan ayyaana malakataatiin bakka buufame irratti argama.
Qormaanni Pheexiroos Kiristoosiin Bakkuma Hundumaa Caalu Qulqulluu sana keessa seenuu dha, hojii isaas ergaa kubbawwan ibiddaa Naashviil isa sirreeffame sana dura sirreessuu, achiis labsuu dha. Ergaan Pheexiroos waaʼee kubbawwan ibiddaa Naashviil jedhu ergaa Pheenxeqoosxee isa jalqabatti kutaa gubbaa keessatti dhihaatee, sana booddees mana qulqullummaa keessatti dhihaate sana dha. Inni kubbawwan ibiddaa Naashviil eenyummaa isaanii ibsuudhaan, akkasumas raawwii lolaa Raafiyaa, lolaa Paaniim wajjin walqabsiisee ergaa isaa dhiheessa; lolli Paaniim sun seera Dilbataa lakkoofsa kudha jaha keessatti lolaa Aaktiyeem taʼa. Seerri Dilbataa lakkoofsa kudha jaha keessaa seera Dilbataa lakkoofsa afurtama tokkoo fi lakkoofsa digdamii lamaas ni taʼa. Lakkoofsi sadan sun akkasumas lakkoofsa soddomii tokko waliin walitti hidhatu; achitti bara 538 keessatti paaphaasummaan toʼannaa fudhatee Mana Maree Orliyaans isa sadaffaa irratti seera Dilbataa baase. Lakkoofsonni gara lakkoofsa soddomii tokkootti geessan mallattoowwan karaa kan seera Dilbataa bara 538tti geessan ibsu; akkasumas seenaa seera Dilbataa yeroo dhihoo keessatti dhufu sana dura jiru fakkeenyaan agarsiisu.
Sababni doononni Kiitim isatti dhufu; kanaaf inni ni gadda, deebiʼees kakuu qulqulluu irratti dheekkamsa qabaata; akkasuma ni godha; inni deebiʼee warra kakuu qulqulluu dhiisan wajjin walii-gala ni qabaata. Humnoonnis isa bira dhaabatanii, iddoo qulqulluu jabinaa ni xureessu; aarsaa guyyaa guyyaa ni hambisu; isaanis waan jibbisiisaa onessuu fidu ni dhaabu. Daani'el 11:30, 31.
“Dooniiwwan Chittim” Vaandaalota bakka bu’u turan; isaanis akkasuma Mul’ata boqonnaa saddeet keessatti malakata lammaffaa ta’anii bakka bu’aniiru. Badiinsi Roomaa suuta suutaan adeemu bara 330 jalqabe, yeroo Qonistaantinoos mootummaa sana gara bahaa fi gara dhihaa qoodetti. Sana booddees inni mootummaa sana ilmaan isaa sadanitti hire. Mootummaan Roomaa inni waraana Actium irraa kaasee kan mo’amuu hin dandeenye ture yeroo sana kutaa lamaatti, ergasii kutaa sadiitti qoodame; achiis malakatoonni afran jalqabaa Mul’ata boqonnaa saddeetii weerara diinota kan Roomaa dhihaa bara 476 keessatti xumura irraan gahe bakka bu’an. Roomaan bahaa inni Qonistaantinoophel keessatti argamu garuu hanga xumura malakata shanaffaatti fi jalqaba malakata jaffaatti itti fufe; isaan kunis akkasuma balaa isa jalqabaa fi isa lammaffaa dha. Raajii yeroo waggoota dhibba tokkoo fi shantamaa kan balaa isa jalqabaa guyyaa raajii yeroo balaa isa lammaffaa itti jalqabame irratti xumurame.
Baabilon halkan tokko keessatti kufte. Tarii Qiiros jalqaba laga sana karaa biraatti dabsuu akka isa barbaachisee fi kunis yeroo hamma tokko akka fudhate falmuu dandeessa; garuu kufaatiin Baabilon halkan tokko keessatti raawwatame, kufaatiin Roomaa immoo waggoota 1,123 fudhate. Waggoonni sun mallattoolee karaa raajii adda taʼan, badiisa Impaayera Roomaa isa sadarkaa sadarkaadhaan raawwatamaa ture ibsan, of keessatti qabatu turan; Impaayerri Roomaa waaqolii tolfamoo waaqeffatu immoo, hojii bara 538 sirna phaaphaasummaa akka mootummaa shanaffaa raajii Macaafa Qulqulluutti teessoo mootummaa irra kaaʼuu keessatti, Yunaayitid Isteetis fakkeenyaan bakka buʼa. Sirni phaaphaasummaa yeroo seerri Dilbataa kan Daaniʼel boqonnaa kudha tokko lakkoofsa kudha jaʼaatti ibsame tumamutti teessoo mootummaa irra kaaʼama. Mallattooleen karaa hojii Yunaayitid Isteetis fakkeenyaan agarsiisan, mallattoolee karaa badiisa Roomaa waaqolii tolfamoo waaqeffattuu isa sadarkaa sadarkaadhaan raawwatamaa ture keessatti mulʼifamu.
Dooniin Chittim balaa maallaqaa Roomaaf bakka buʼan; sababni isaas, humni galaanaa Vandaalotaa karaa doonii Galaana Meditiraaniyaanii keessatti jeequmsa guddaa fideera. Guyyoota dhumaatti, Islaamummaan mootota lafaatii fi biyya lafaa irratti balaa maallaqaa taʼee akka mulʼatu ibsameera. Vandaalonnii fi doonii isaanii humna malakata lammaffaa turan; wayyoonni sadan immoo humnoota malakata Islaamaa ti. Inni jalqabaa Arabaa ture; inni lammaffaan Turkii ture; inni sadaffaan immoo addunyaa mara dha.
Dooniin mallattoo humna dinagdeeti, keessatti Caaffata Qulqullaa’oo immoo doonileen Tarshish mallattoolee humna dinagdee keessaa isa duraa dha. Doonileen sun gidduu gala galaanotaa keessatti bubbee bahaa dheekkamaa ta’een ni liqimfamu; keessatti Caaffata Qulqullaa’oo immoo Islaamni ijoollee bahaa dha. Yeroo Islaamni tartiiba raajii keessatti ibsamutti, inni rakkoo dinagdee fida. Islaamni Balaam wajjin harree ta’een bakka buufama; kunis jecha Ibristii yeroo duraaf Ishmaa’el Caaffata Qulqullaa’oo keessatti yeroo ibsamutti “nama bosonaa” jedhamee hiikamu dha. Sadarkaa raajii irratti Ishmaa’el abbaa Islaamii dha; kunis mootummaa Abrahamiin abbaa Ishmaa’el ta’uu isaa hin mormu, garuu gosoonni kudha lamaan Ishmaa’el keessatti Caaffata Qulqullaa’oo ijoollee bahaa jedhamanii beekamu.
Bara dhumaa keessatti Bala'aam, inni Yunaayitid Isteetis raajii sobaa taateef mallattoo ta'e, harree isaa yeroo sadii rukuta; kunis haleellaawwan Islaamaa sadii bakka bu'a. 9/11 haleellaawwan sana keessaa isa jalqabaa ture; dhufaatii ergamaa chaappeessu, isa yeroo bubbeewwan bahaa walitti bu'iinsaa jajjaboon bubbisanitti baha irraa ol ba'u, mallatteesse. Haleellaan Islaamaa inni lammaffaan bifa lama qaba, tarkaanfiin lammaffaan dachaa lama ta'uu waan mallatteessuuf. Onkololeessa 7, 2023, Islaamni utuu hin eegamin Israa'el ishee foonii haleele; Naashviil, Teenesii, yeroo utuu hin eegamin Islaamaan haleelamtuttis, Israa'el isheen hafuuraa haleelamtee ni jiraatti. Seenaa Bala'aam keessatti, mallattoon karaa inni lammaffaan maasaawwan wayinii lama gidduutti argame; maasaawwan wayinii Gooftaa Maccaa lamaanis Israa'el ishee foonii durii fi Yunaayitid Isteetis, Israa'el ishee hafuuraa ammayyaa, turan. Mallattoon karaa Bala'aam inni sadaffaan yeroo harreen dubbatte ture; mallattoon dubbachuu inni xumura yeroo chaappeeffamuu warra kuma dhibba tokkoo fi kuma afurtamii afurii, yeroo 9/11 irratti jalqabe sanaa, mallatteessu immoo seera Dilbataa dha; kunis yeroo Yunaayitid Isteetis akka jawweetti dubbattu dha. Kirkirri lafaa guddaan Mul'ata kudha tokkoo seera Dilbataa sana dha; achitti wayyoon inni sadaffaan dafee dhufa; achitti Yunaayitid Isteetis, harreen fi Zakaariyaas ni dubbatu.
Abbaan Yohaannis Cuuphaa gareewwan lubootaa digdamii afran Daawit mana qulqullummaa keessatti akka tajaajilaniif hundeesse keessaa miseensa garee saddeettaffaa ture. Lubichi Zakkaariyaas sababii amanuu dhabuu isaatiin hamma ilmi isaa Yohaannis dhalatutti dubbachuu akka hin dandeenye godhame; innis mallattoo lakkoofsa saddeetii (mallattoo lubummaa) dha. Yeroo seera Dilbataatti dhaloonni lubootaa inni dhumaa, kan Yohaannis Cuuphaadhaan bakka buufamu, akkuma abbaa isaa Zakkaariyaasiin bakka buufametti ni dubbata. Kiristoos Yohaannis Eeliyaas akka ta'e ibse; ergaan Eeliyaas inni bara dhumaa immoo, akkuma Zakkaariyaasii fi Yohaannis turanitti, hariiroo abbaa fi mucaatiin bakka buufama. Yohaannis Ermiyaasiin dursee fakkeeffamee ture; Ermiyaasis yoo deebi'e afaan Waaqayyoo akka ta'u itti himamee ture.
Ermiyaas waxa uu ka barooranayay niyad-jabkii ugu horreeyey ee Luulyo 18, 2020, oo haddii uu soo noqdo, wuxuu noqon lahaa afka Ilaah xilliga sharciga Axadda, marka uu soo bandhigayay farriinta nebinnimada ee Xabaquuq, taas oo dib u dhacday, hase ahaatee ahayd inay “hadasho” dhammaadka. Ermiyaas, sidaas darteed Yooxanaa, sidaas darteedna Butros, wuxuu ahaa inuu ku hadlo farriinta Xabaquuq barta ay dameeraddii Islaamku ku hadasho, iyo marka Maraykanku u hadlo sidii masduulaagii.
Phexros inni Qisaariyaa Filiphisiyus, jechuunis Paaniyum keessa jiru, yeroo mallattoo karaa “tulluu” dura ture keessa jira; mallattoo kana booda seensi injifannoo, inni gara fannoo yookaan seera Dilbataatti geesse, dhufuuf ture. Yeroon kun lola Paaniyumiin bakka buufama; lolli kunis phaaphaasii Roomaaf akkasumas humna bakka buʼaa isaa kan taate Yunaayitid Isteetisiif injifannoodhaan xumurama. Paaniyum waraana bakka buʼootaan geggeeffaman sadan keessaa isa sadaffaati; isaan keessaa inni jalqabaa bara 1989 dallaa Barliin biratti xumurame; waraanni bakka buʼootaan geggeeffamu inni dhumaa yookaan inni sadaffaan immoo yeroo “dallaan” waldaa kiristaanaa fi mootummaa addaan baasu diigamutti xumurama. Barri 1989 fiixee waraana bakka buʼootaan geggeeffamu kan “waraana qabbanaaʼaa” jedhamee waamamuu fi dhuma Waraana Addunyaa Lammaffaatti jalqabee ture mallatteesse; Paaniyum immoo waraana qabbanaaʼaa Waraana Addunyaa Sadaffaa isa lola Aaktiyumiin bakka buufamutti xumuramu bakka buʼa. Mallattoolee karaa jalqabaa fi sadaffaa waraana bakka buʼootaan geggeeffaman sadan gidduu kan jiru waraana qabatamaa Yuukireen keessatti geggeeffamaa jiru, kan lakkoofsa kudha tokkoo fi kudha lama keessatti lola Raafiyaatiin bakka buufamuudha.
Panium waraana qabbanaa’aa gara Waraana Addunyaa Sadaffaatti geessu yoo ta’u, kunis waraana qabbanaa’aa dhuma Waraana Addunyaa Lammaffaatti jalqabee bara 1989 yeroo dhumaatti xumurameen bakka buufama. Mallattoolee daandii lakkoofsa kudhanii fi bara 1989tiin, lakkoofsota kudha tokkoo fi kudha lamaa fi Waraana Yukireen bara 2014 jalqabeen, akkasumas lakkoofsota kudha sadii hanga kudha shanii fi waraana qabbanaa’aa ammaa kan MAGA-izimii fi giloobaalizimii gidduutti adeemsifamuun bakka buufaman keessatti, pirezidaantonni sadii kanneen walta’iinsota sirna phaaphaasummaa fi Yunaayitid Isteetis gidduu turaniif mallattoo ta’an turan.
Ronald Reagan Phaaphaasii John Paul II, isa raajiiwwan Fatima kan Seexanaa taʼan ilaalchisee phaaphaasii ilaalcha duudhaa eegu qabu taʼe wajjin tumsa iccitii keessa ture; seenaa raajii lakkoofsa kudhanii wajjinis walitti hidhata qaba. Pirezidaantummaan Obama seenaa lola Raphia kan lakkoofsota kudha tokkoo fi kudha lama keessatti argamu wajjin walsima. Bara pirezidaantummaa isaatti phaaphaasonni fakkeenyaa lama turan; sababiin isaas mallattoon karaa inni lammaffaan dachaa taʼuu adda baasee agarsiisa. Mallattoo karaa isa sadaffaa, kan lakkoofsota kudha sadii hanga kudha shanii keessatti argamutti, phaaphaasiin sun phaaphaasii Yunaayitid Isteetis irraa dhufe isa jalqabaati. Jalqabatti Phaaphaasiin Leo, akkuma John Paul II fakkeenya isaa taʼetti, phaaphaasii ilaalcha duudhaa eegu qabu akka taʼe yaadnee turre; garuu hojiirra oolmaa dachaa sadii qabu jalatti akkaataa hojiirra oolmaa raajiitiin yeroo hojiirra oolu, mallattoon karaa inni sadaffaan amaloota raawwatamoota jalqabaa lamaan qaba; kanaafuu, Leo John Paul II isa ilaalcha duudhaa eegu qabu sana dha; akkasumas inni Benedict XVI, dura buʼaa duraanii Waajjira Inkiwiziishinii, isa bara pirezidaantummaa Obamaatti Phaaphaasii Francis isa ilaalcha dammaqina haqaa hawaasummaa qabu sanaaf bakka gadhiisuuf aangoo irraa buʼe sana dha.
Waraanni bakka bu’ootaan geggeeffamu inni jalqabaa lakkoofsa tokkoon, inni lammaffaan lakkoofsota lamaan, inni sadaffaan immoo lakkoofsota sadiin bakka buufama. Waraanni qabbanaa’aan bara 1989 xumurame dhuma Waraana Addunyaa Lammaffaa irratti jalqabe; Waraanni Addunyaa Sadaffaan lola Actiumiin bakka buufamu immoo dhuma waraana qabbanaa’aa lola Paniumiin bakka buufamuu irratti jalqaba. Waraanonni addunyaa sadan, akkuma waraanota bakka bu’ootaan geggeeffaman sadanii, qajeeltoowwan hojiirra oolmaa raajii dachaa sadii wajjin walqabatan jalatti bulu. Xumurri Waraana Addunyaa Lammaffaa waraana qabbanaa’aa, bara 1945 Roosevelt irraa kaasee pirezidaantii saddeettaffaa kan ture Reagan wajjin xumurame, jalqabsiise. Reagan bara 1989 yeroo dhumaatti walitti aaninsa pirezidaantota saddeetii kan Trump (kan torban keessaa ta’e) bira ga’u jalqabe. Waraanni qabbanaa’aan Trump bara 2015, yommuu inni pirezidaantummaaf kaadhimamaa ta’uu isaa beeksisee warra addunyaalessummaa deeggaran kakaasetti, raawwii Daani’el boqonnaa kudha tokko lakkoofsa lamaa ta’uudhaan jalqabe. Waraanni qabbanaa’aan sun seera Dilbataa irratti xumurama; seerri kunis lola Actium, isa Roomaan ol’aantummaa guutuudhaan bulchuu ishee dura gufuu sadaffaa ishee ta’u dha.
Roosevelt irraa jalqabee hanga Reaganitti pirezidaantonni saddeet turan; Reagan irraa jalqabee immoo hanga Trumpitti pirezidaantonni saddeet turan. Roosevelt Waraana Addunyaa Lammaffaa agarsiisa; inni Ebla 12 bara 1945 duʼe; sana boodas, yeroo waraanni Awurooppaa Caamsaa 8 xumuramee fi waraanni Paasifikii Fulbaana 2 xumurametti, Truman pirezidaantii ture. Akkuma Panium lola lafarraa bakka buʼuu fi Actium lola galaanaa bakka buʼu, waraanni Awurooppaa irra caalaa lola lafarraa ture; waraanni Paasifikii immoo lola galaanaa ture. Inni jalqabaa isa dhumaa fakkeenyaan ibsa; tartiibni pirezidaantota saddeetiis dhugaa baʼumsa Daaniʼel boqonnaa kudha tokko, lakkoofsa lamaa fi sadii irratti, akkasumas hibboo inni saddeettaffaan warra torban keessaa tokko taʼuu isaa irratti hundeeffameera. Jalqaba seenaa bineensa lafaa kan Mulʼata boqonnaa kudha sadii keessatti, Koongirasoota Ardii jalqabaa lamaan keessatti, marsaa aangoo pirezidaantotaa torbatu ture. Seenaa sana keessatti George Washington Ajajaa Olaanaa taʼee muudame. Muudamni Washington, pirezidaantiin rasmii inni jalqabaa, Koongirasii Ardii Lammaffaa keessatti argate, Washington jalqabuma irratti pirezidaantota torban keessaa isa saddeettaffaa taʼuu isaa fakkeenyaan agarsiisa.
Pirezidaantiin inni jalqabaa pirezidaantota torban jalqabaa keessaa isa saddeettaffaa ture, pirezidaantiin inni dhumaa immoo isa saddeettaffaa warra torban keessaa ta’edha. Lubni Zakkaariyaas yeroo Yohaannis dhalatutti, yeroo harreen dubbattutti, akkasumas yeroo bineensi lafa keessaa ba’u dubbatutti dubbata. Mul’anni Anbaaqomis kan dubbatu asittidha. Dhalachuun Yohaannis, inni yeroo seera Dilbataatti alaabaa warra kuma dhibba tokkoo fi kuma afurtamii afurii fakkeenyaan argisiisu, dhaloota dhumaa kan Zakkaariyaas lubichaati. Zakkaariyaas gareewwan lubootaa digdamii afran keessaa garee saddeettaffaa keessa ture. Yeroo seera Dilbataatti Zakkaariyaas (luboonni) ni dubbatu; kunis yeroo Islaamummaan (harreen) dubbatuu fi Yunaayitid Isteetis akka jawweetti dubbattudha. Mallattoo daandii sana irratti madaan du’aaf geessisu kan sirna phaaphaasummaa ni fayya; isheenis warra torban keessaa ishee saddeettaffaa taati. Trumpis isa saddeettaffaa warra torban keessaa ta’edha; fakkii bineensichaa yeroo seera Dilbataatti xumuramu kan bocu isuma. Lubummaan warra kuma dhibba tokkoo fi kuma afurtamii afurii sana booda afaan Waaqayyoo ta’ee, ergaa sana iyyannoo guddaa ergamaa sadaffaatiin dubbata. Lubummaan sun waldaa saddeettaffaa warra torban keessaa taatedha.
Roosevelt pirezidaantota saddeet bara 1989tti yeroo dhumaatti geessan keessaa isa jalqabaati; akkasumas ce'umsa Waraana Addunyaa Lammaffaa irraa gara Waraana Qabbanaa'aa bara 1989tti xumurameetti taasifame ni agarsiisa. Pirezidaantiin Truman Rooseveltitti aanee aangoo qabate; yeroo lolawwan lafaa fi galaanaa Waraana Addunyaa Lammaffaa uuman xumuramanittis bulchaa ture. Yeroo Dhaabbanni Mootummoota Gamtoomanii Onkoloolessa 24, 1945 hundeeffametti, Truman pirezidaantii ta'ee bulchaa ture. Hariiroon Roosevelt fi Truman gidduu jiru bara 1945tiin mirkanaa'a. Lamaan isaanii iyyuu bara sana pirezidaantota turan; baruma sanatti waraanni bifa lama qabu, jechuunis Waraanni Addunyaa Lammaffaan, xumurame, Dhaabbanni Mootummoota Gamtoomanii hundeeffame, Waraanni Qabbanaa'aanis jalqabe.
Akkuma bara 1945, bara 1989 keessattis pirezidaantonni lama turan: Ronald Reagan fi George Bush inni tokkoffaan. Reagan Waraana Qabbanaa’aa xumure; George Bush inni tokkoffaan immoo Onkololeessa 1, 1990, Yaa’ii Waliigalaa Dhaabbata Mootummoota Gamtoomanii isa “afurtamii shanaffaa” irratti haasaa yeroo godhetti, hundumaa duraafi hunda caalaa deeggaraa addunyaalessummaa akka ta’e labse; achittis waa’ee “sirna addunyaa haaraa” ijaaruu dubbate. Haasaa sana keessatti akkana jedhe, “Maashinoota dukkanaa’oo kana duubatti, Bara Dukkanaa isa isaanitti malutti dhiisuun, akkasumas sochii seenaa qabeessa gara sirna addunyaa haaraattii fi bara nagaa dheeraatti taasifamu fiixaan baasuuf gara fuulduraatti tarkaanfachuun harka keenya keessa jira.”
Haasaa kana keessatti, Bush yaad-rimee kana walta’iinsa yeroo Booda-Waraana Qabbanaa’aa, Rakkoo Gaalfii (weerara Iraaq Kuweet irratti raawwate), jabina Dhaabbata Mootummoota Gamtoomanii, fi tumsa haaraa saboota seera ol’aantummaa irratti hundaa’e waliin walqabsiise. Bush inni jalqabaa jechicha “sirna addunyaa haaraa” jedhu torban muraasa dura, haasaa Fulbaana 11, 1990, walga’ii gamtaa Kongireesii duratti dhiheesse keessatti beekamtii bal’aa kenne.
Dhugaa kana qalbeeffadhaa: Bush haasaa isaa UN keessatti bakka bu’iinsa yeroo “Bara Dukkanaa” jedhuun xumura waraana qabbanaa’aa dhihoo sana ibse keessatti kaa’e. Bara Dukkanaa yeroo dhumaa irratti, jechuun 1798tti, xumurame; Bush immoo yeroo dhumaa kan 1989 keessa ture. Hubadhaa, yeroo inni jalqaba jecha “sirna addunyaa haaraa” jedhu tumate sana, Islaamni saboota aarsa ture, haasaan sunis 9/11 irratti kenname. Roosevelt irraa kaasee hamma Carteritti pirezidaantota saddeet turan; Reagan irraa kaasee hamma Trumpittis pirezidaantota saddeet turan. Trump pirezidaantii isa dhumaa dha; innis pirezidaantii isa jalqabaatiin fakkeeffame; inni sun pirezidaantota jalqabaa torban keessaa isa saddeettaffaa ture.
Yeroon dhumaa bara 1798tti madaa du'a geessisu isa sirna phaaphaasummaa irra ga'e agarsiisa; sirni phaaphaasummaas aangoo Bara Dukkanaa keessatti mootota Awurooppaa bulchaa ture sana ture. Mul'ata boqonnaa kudha torba keessatti hariiroon sun akka dubartii sagaagaltuu bineensa irra yaabbattee isa bulchituutti ibsameera. Bara 1798tti deeggarsi mootota Awurooppaa ni kaafame; bineensichis du'ee ture. Bara 1799tti phaaphaasichi biyyaa baafamee utuu jiruu du'e. Baroonni 1798 fi 1799 yeroo dhumaa hiika isaa isa guutuudhaan bakka bu'u; kunis akkuma bara Kiristoositti yeroon dhumaa dhalachuu Yohaannis Cuuphaatiin, ji'a ja'a booda immoo dhalachuu Kiristoosiin mallatteeffamuudha. Dubbiin Bush bara 1990tti dubbate, Bush pirezidaantota yeroo dhumaa mallatteessan lamaan keessaa isa lammaffaa ta'uu isaa agarsiisa; akkasumas sochii gara addunyummaa isa aangoo jawwee ta'eetti godhamu mallatteessa. Mallattummaan Bush tarkaanfii gara seera Dilbataatti godhamu agarsiisa; yeroo seera sanaatti Yunaayitid Isteetis akka jawweetti dubbachuudhaan mootummaa ja'affaa raajii Kitaaba Qulqulluu ta'uun ishee ni xumurama. Yeroo seera Dilbataatti Yunaayitid Isteetis sagalee Dhaabbata Mootummoota Gamtoomanii taati. Haaluma sana keessatti Islaamummaan saboota dheekkamsiisaa jira; 9/11 immoo ni mallatteeffama. Fulbaana 11, 1990, yeroo Bush inni duraa waa'ee ajandaa isaa isa addunyummaa Kongirasiif dubbate, yeroo Islaamummaan 9/11 bara 2001tti ammas saboota dheekkamsiisuuf jiru sana fakkeenyaan agarsiisaa ture; garuu yeroo sanatti pirezidaantichi Bush isa dhumaa ta'uuf ture.
Roosevelt, pirezidaantota saddeet keessaa inni jalqabaa, bara 1945tti xumura Waraana Addunyaa Lammaffaa mallatteesse; isa boodas pirezidaantiin itti aanu, Dhaabbata Mootummoota Gamtoomanii kan jalqabsiise, isa bakka buʼe. Reagan, pirezidaantota saddeet keessaa inni jalqabaa, bara 1989tti xumura Waraana Qabbanaaʼaa mallatteesse; isa boodas pirezidaantiin itti aanu, Dhaabbata Mootummoota Gamtoomanii kan dagaagse, isa bakka buʼe. Pirezidaantota saddeet keessaa inni dhumaa waraana qabbanaaʼaa yeroo bara 2015tti dorgomuuf yaaduu isaa labsetti jalqabame ni xumura; Waraana Addunyaa Sadaffaa immoo ni jalqabsiisa. Inni mootummaa jaʼaffaa raajii Kitaaba Qulqulluu gara mataa mootummaa torbaffaa raajii Kitaaba Qulqulluu (UN)tti ni ceesisa; sana boodas yeroo seerri Dilbataa labsamutti mootummaa sana bineensichaaf kennuuf ni walii gala.
Akkuma Waraanni Addunyaa Lammaffaan waraana lafaa fi waraana galaanaa of keessaa qabutti, pirezidaantiin inni dhumaa waraana qabbanaawaa, kan lola lafaa Panium isa gara lola galaanaa Actiumitti geessuun fakkeenyaan mul’ifamu, ni qabaata. Yeroo seera Dilbataatti, waraanni qabbanaawaan Trump bara 2015tti deeggartoota addunyoomeessummaa kakaasuu isaatiin jalqabe, akkuma lolawwan lafaa fi galaanaa Waraana Addunyaa Lammaffaatiin fakkeenyaan mul’ifamutti, gara Waraana Addunyaa Sadaffaatti jijjiirama. Dhuma Waraana Addunyaa Lammaffaatti tarkaanfiin itti aanu addunyoomeessummaa Dhaabbata Mootummoota Gamtoomanii ture, akkuma dhuma waraana qabbanaawaa bara Reagan fi Bushitti ta’etti. Dura Yunaayitid Isteetis yeroo seera Dilbataatti ni xumuramti; sana booda “sirni addunyaa haaraan” Bush mootummaa torbaffaa ni fida, mootummaan kunis aangoo isaa mootummaa saddeettaffaaf kennuuf battalumatti walii gala.
Bush inni jalqabaa fi Bush inni dhumaa, labsii inni jalqabaa waaʼee “sirna addunyaa haaraa” kan Kongirasitti 9/11 irratti beeksiseen, akkasumas seera Patriot Act bara 2001 kan inni dhumaaatiin walitti hidhataniiru. Mallattooleen daandii lachuu keessatti Islaamni saboota aarsee jiru jechuun keessa kaaʼamanii jiru.
Nuti barruu itti aanu keessatti wantoota kana ni itti fufna.